Hallinnon tasokkuus

Kunnan hallinnon  yleisen tason näkee helposti lukemalla hallintoelinten pöytäkirjoja. Laadussa on parantamisen varaa silloin, kun näistä jäljelle jäävistä ainoista virallisista asiakirjoista löytyy jatkuvasti puutteita ja virheitä. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, mitä pöytäkirjoihin merkitään ja mitä sieltä unohdetaan. Jos jälkeenpäin tulee epäselvyyttä kokouksen kulusta tai tehdyistä päätöksistä, on yleensä muistikuvia enemmän kuin kokoukseen osallistujia. Siksi kaiken pitää olla kohdallaan.

Tämmöisten puhujaa pidetään joutavana ja byrokraattisena pilkunviilaajana. Saahan sitä vähätellä, mutta monelta sotkulta vältyttäisiin, jos kunnat satsaisivat enemmän pöytäkirjanpitäjien koulutukseen. Ihan ensimmäiseksi pitäisi ymmärtää, että pöytäkirja on puheenjohtajan pöytäkirja. Sihteeri on vain puheenjohtajan tekninen avustaja, joka ei saa tulkita kokouksen kulkua oman mielensä mukaan. Pöytäkirjantarkastajat sitten aikanaan vahvistavat, että kaikki on oikein kirjattu. Jos erimielisyyksiä tulee, päättää koko toimielin pöytäkirjan oikeasta sisällöstä.

Juuan kunnan kaikkia esityslistoja ja pöytäkirjoja voisi käyttää oikeinkirjoituksen opetusmateriaalina peruskoulussa. Kieliopin ja oikeakielisyyden puolesta ne sopisivat hyvin lukion materiaaliksi. Tämä ei sitten ollut kohteliaisuus. Oppilaiden tehtäväksi nimittäin pitäisi antaa virheiden etsiminen ja korjaaminen.

Jokaisen kunnan hallintosääntöön on otettu määräykset siitä, mitä pöytäkirjaan merkitään. Sieltä ja lainsäädännöstä löytyy myös tieto siitä, millainen pöytäkirjanotteen on oltava. Jos kokouksen sihteeriksi tempaistaan sattumanvaraisesti suunnilleen kuka tahansa sillä hetkellä vapaana oleva, saattaa käydä vaikka näin:

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sihteeriksi määrättiin kirjanpitäjä. Se on täysin mahdollista, koska hallintosäännössä ei sanota mitään pöytäkirjanpitäjän pätevyydestä. Kirjanpitäjä on ihan varmasti ammattilainen numeroiden kanssa, mutta pöytäkirjanpitäjäksi ilmeisen kouluttamaton.

Lautakunta käsitteli oikaisuvaatimusta ja vaatimuksen tekijä sai tietenkin otteen pöytäkirjasta. Otteen mukana ei tullut yhtään liitettä ja sen oli allekirjoittanut kirjanpitäjä, ei pöytäkirjanpitäjä. Asianosainen pyysi ja sai uuden otteen. Nyt nuo virheet oli korjattu, mutta otteesta puuttui kokonaan päiväys. Ehkä homma onnistuu kolmannella kerralla.

Päiväyksen puuttuminen on erittäin ikävä virhe, koska asianosaisen valitusaika lasketaan siitä, kun hän on saanut päätöksen tiedoksi. Jos päiväystä ei ole, joutuu valitusviranomainen tekemään ylimääräistä työtä selvittäessään valitusajan alkamista. Kunnan jäsenen laillisuusvalituksessa asia on toinen, koska valitusaika alkaa pöytäkirjan nähtävilläpidosta.

Nyt tämä menee ihan ilmaiseksi luennoimiseksi. Anteeksi taas kerran ja ei millään pahalla. Kymmenen vuoden rupeama Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjanpitäjänä vaan sattui opettamaan oikeat menettelytavat. Opettajina olivat lisäksi vanhan polven ammattilaiset, joiden nuoruudessa pöytäkirjat olivat suoranaista taidetta.

Kommentit
  1. 1

    jarmo vilponen sanoo

    No nyt ymmärrän ’koulutuksesi’ ja ’oppimiskykysi laatua’, kun olen Saku ihmetellyt täsmällisyytesi linjan laatua niin moneen kannanottoon.

    Saahan sitä kysyäkkin kuitenkin Sakulta jotain näin siis käyttäen tilaisuutta hyväksi??
    Noh vataat joa haluat siis; kun tein valituksen kilpailulainsäädäntöön liittyvässä asiassa, jonka nyt jälkeenpäin ymmärrän olevan useankin yleislain kokonaisuutta, eli tasapuolisesta kohtelusta markkinoilla ja määrävän markkina-aseman synnystä on kyse, joka on hyvinkin ’asiakohtaista’ tietenkin. Mutta määräävä markkina-asema käsittääkseni voi syntyä myös julkisen vallan toimiessa ns. ’välillisessä syrjinnässä’ ja kilpailunrajoituslain linjat on muuttuneet kai maaseudun ’valtikkaa pitävien’ piireissä huomattavastikin hitaammin kuin suuremmissa kaupungeissa, jossa on erilaisia mielipiteitä ja siis voidaan olla (uskalletaan olla) eri mieltä asioista ihan aidosti. Erimielisyyshän täällä itäsuomalisten keskuudessa tarkoittaa lähinnä ’samanmielisten’ joukosta pois karkoittamiseksi. (siis Mooseksen laki on lähinnä voimassa)
    Itse kysymys on ’torikapinaksi’ nimeämässäni Kiteen torisäännössä, joka tuli 1.6.2006 voimaan ja siinä on vastikkeeton etu kaikille kauppiaille. Vastikkeetta (ilmaiseksi) saa vuokrata yhden 4 x 4m alueen ja sitä suuremman alueen tarvitseva on määrätty maksamaan saman kokoisesta (4 x 4m) ruudusta 10 e kpl/vrk. Sanomattakin siis on selvää, että kaikki eivät saa yhtä suurta alennusta, vaan ko. taksoitus suosii pienemmän tilan tarvitsevia ’prosentein laskettuna’.
    Sitten kun vielä tuota vertaa neliövuokraan ulkotilassa, niin esim. minun ja puolisoni firman määrättiin maksamaan 160 m2 paikasta 90 euroa/päivä.

    Tein valituksen määräajassa, mutta vetosin yhdenvertaisuuteen ilman täsmentävää selvitystä ja en osannut ko. asiaan koko määräävää markkina-asemaa edes mainita tuolloin, mutta mainitsin kuitenkin EU:n myötä tulleeseen suureen määrään uusia lakeja ja asetuksia ja vetosin ’eettiseen oasaan’, eli kohtuuttoman suureen vuokraan 160 m2 alueesta ja toisien kauppiaiden tekniseen osaan eli ’tavallisen kokoisen torikauppiaaseen’, jolle kyseisestä vastikkeettomasta 16 m2 alueesta on huomattava yleensä 50% hyöty, eikä siis elinkeinon mahdollisuus ole uhattuna.
    KYSYMYS: Mitä pitää olla esittää kaupunginhallitukselle tällaisessa tilanteessa, kun vielä huomioidaan sellainen todellisuus, että yhdenvertaisuussuunnitelmaa ei oltu tehty Kiteen missään viranomaisessa ja viranomaisten toimintaoli ns. ’vinossa’ paikallisten yrittäjien puoleen?

    P.S. Vielä vuonna 1987 on Kiteellä järjestyssäännössä yritetty kieltää kiertävien kauppiaiden toiminta kokonaan silloisen kunnan aueella ’lieveilmiöiden’ vuoksi.

  2. 2

    jarmo vilponen sanoo

    (Vielä P.S.)

    Jäi pois vastaus Kiteen kaupunginhallitukselta, eli siinä ei muutettu ’kohtuuden nimissä’ ison tilan tarvitsevan kauppiaan asemaa, vaan ko. kannaotto oli, että ei olla täsmällistä lakia ja pykälää esitetty ja torisääntö taksoineen jätettiin silleen, kuitenkin sitten erikseen on päätetty, että ’ison tilan tarvitseva’ rekka tms. maksaa enintään 50 euroa. (siis oudohkoa on, enkä saa pöytäkirjoja tuosta ’50 rajoituksesta’?)

  3. 3

    sakutimonen sanoo

    Jarmo: Tapauksesi ei oikeastaan kuulu kilpailulainsäädännön piiriin vaan kyseessä on kunnan antama hallinnollinen sääntö, eli tämä torisääntö. Antaessaan joillekin aiheetonta etua sääntö on vastoin perustuslaissa säädettyä yhdenvertaisuutta viranomaisissa. Perustuslain vastaista sääntöä ei viranomainen saisi soveltaa.

    Kun sitä kuitenkin sovelletaan, niin soveltaminen on vastoin Hallintolain 6 §:n määräystä. Se kuuluu näin: ”Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttävään tarkoitukseen. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltaviin päämääriin nähden.”

    Hallinnon tasapuolisuusvaatimus on aivan ehdoton viranomaistoiminnan perusta. Kenellekään ei saa antaa aiheetonta etua eikä ketään saa syrjiä hallinossa.

    Valitustasi ei ole osattu käsitellä oikein ja osasyynä siihen lienee juuri se, että et ole nimennyt tarkkoja lakipykäliä. Olet kuitenkin vedonnut juuri tuohon yhdenvertaisuuteen ja tasapuolisuuteen, joten asiantuntevan valimistelijan olisi pitänyt ymmärtää mistä siinä on kysymys.

    Pöytäkirjanote on aina ehdottomasti annettava pyytäjälle, siitä ei kunnan viranomainen voi kieltäytyä.

    Kun torisäännön perusteella seuraavan kerran toripaikan hintaa peritään, niin vetoa perustuslakiin ja Hallintolain 6 §:än.

  4. 4

    jarmo vilponen sanoo

    Näissä kyseisissä asioissa vetosin yhdenvertaisuuteen sittemmin myös rikosoikeudenkäynnissä samoissa merkeissä, kun en antanut periksi ja harjoitin elinkeinoa vaan edelleen. (löysin aineistoa perustuslain vastaisen säädöksestä ja säädöksen säännöksestä, joka on perustuslaissa itsessään ja vetosin torisäännön pätemättömyyteen) Samoin muuten tein Tohmajärvellä, kun siellä oli ”Keski-Karjalainen ei maksa” normitus.

    Tohmajärvellä tekninen toimi teki koston ja vei markkinoiden edestä auton pois, kun oli muka toiselle kauppiaalle tuo paikka varattu ja tietenkin sitten alueen ja katujen puhtaanapitoon vetosivat, mutta kyseinen laki antoi oikeuden vain autoni lähisiirtoon ja varikolle se kuitenkin vietiin + petonia pantiin trukilla niin paljon ympärille, että ei pois saanut ja katto kun reppanasta vuoti, niin kuorma homehtui! (’30.000 euroa’ ja myyninstä kolme viikkoa pois jne.)

    Noh takaisin Kiteelle; kun sitten tuli Itä – Länsi pesäpallo-ottelu, niin poliisien kanssa oli Tapani Hirvonen teknisestä toimesta paikalla ja eihän siinä muuta voinut kuin lähteä ’näppejään nuolemaan’.
    Lauantai aamuna oli poliisit jo toista mieltä ja sanoivat ”sinne vaan myymään” ja teinkin virasta pidättämispyynnön teknisen toimen päälikölle ja sitten kaupunginjohtajalle, mutta kun jo pitkään ’häiriötä tuottavaa virkamiestä’ ei sanottu virastaan irti häiriökäyttäytymisen vuoksi, niin tein rikosilmoituksen syrjinnästä ja kunnianloukkauksesta.
    Kaupunginjohtaja teki meistä (puoliso siis myös) hallinnan loukkaus rikoksesta ja sähkön näpistämisestä rikosilmoituksen, joista vain tää Kirsi Hämäläisen kanne menestyi ja mut + emäntä tuomittiin hallinnanloukkaus rikoksesta. Mut vielä lisäksi sähkön näpistyksestä, vaikka käytin vain ilmaiseksi hinnoteltua sähköä. (siis aikana ennen 1.6.2006) Virkapuvussaan (siinä paremmassa) sai nää virkahenkilöt itte todistaa asioita, eli Tapani Hirvonen ja joku nainen, joka kukkien kanssa toimi kai lähinnä ’puutarhuri’? Mut siis tuomittiin ilmaisen sähkön näpistämisestä.

    Tuomiot oli pienet, mutta kuluthan yleensä on kohtalaiset (ainakin meijän rahoissa) ja ylivoimaisesti ikävin oli Karjalaisen kirjoittelu koko sivun kokoisella jutulla ja vähän pienemmillä neljään kertaan. Ei asioissa ois mitään muuten ikävää, mutta Karjalaisen toimittaja (muistaakseni Ikonen) käänsi asiat niin, että vetoan perustuslakiin ja olen sitä mieltä, että ”toripaikan koko ei saa vaikuttaa hintaan”! (eli tekivät musta hölmöläisen, kun jo muutenkin torikauppias tahtoo olla se ’mikälie kauppias’, eli mustamaalaus onnistuu helposti)

    Kaikki mitä oli mun maalaisjärjellä löydettävissä tein asialle, mutta syyttäjä ei lähtenyt ’perätöntä lausumaa tuomioistuimessa’ ajamaan, vaikka kyse oli erittäin selkeä ”muutkin ovat maksaneet sähköstä” asiasisältö, joka oli ainut todistus suullisena ja sain aikani taisteltuani teknisen toimen listat sähkön maksaneista, jossa oli 1999 Marttauhdistys yhden kerran maksanut ja 2000 oli SAK myös kerran maksanut.
    Sen jälkeen ei ole mikään asia onnistunut ja kyyti on ollut kylmää, vaikka asioissa on vielä tää mun tapaturma, mutta mä olin kai ’helppo uhri’ ja Vapaamuurari pormestari Onni Naakka tuomitsi.

    Syrjinnän seuranta on kai Suomessakin, mutta onko Kiteellä ja Tohmajärvellä? Käsittääkseni kirjaamiset on poliisilla oltava saatavilla tohon seurantaan, mutta en uskalla oikeen enää mennä poliisiin, kun ’kosto’ eli vastatoimi on aina jossain muodossa varma seuraamus. (en tarkoita kuitenkaan sitä, että sun tarvii edes kommentoida, kun tossa on toi moite Vapaamuurareita kohtaan, mutta tulipahan sydäntä purettua ja kun kivut helpottaa, niin aina sen mukaan etenen hissukseen)

    Ikävintä näin jälkikäteen on se, että Merja puolisolleni oli tulossa kiinteä ’tehtaanmyynti kenkäkauppa’ siihen Waskon Toyotaliikkeen päätyyn, jossa oisin mä ollut apupoikana minkä jaksan. Jotenkin ikävä maku on ja sosiaaliset suoritusesteet pidentää kai prosessia vahingonkorvausten maksuasiaankin, mutta kun puoliso kärsii niin se on pahinta mulle ja nyt sitten lapsi vielä ohessa jo kaipaisi ’tukevaa isin ohjaavaa kättä’?
    Asiat tärkeysjärjestyksessä mennään siis. Tosi myönteisenä koen sun täsmällisyystason vielä kerratakseni!

  5. 5

    jarmo vilponen sanoo

    Taas jäi pois, että luin tuolloin jo myös viranomaisen velvollisuudesta huomioida perusoikeudet ilman niihin vetoamista tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa, mutta se ei vapausoikeuksissa oikein taida mennä aina yksiin (elinkeinovapaus on perusoikeus).
    Toinen mihin saattoi toi kaatua on merkintä sossutädin kirjoittamana ”firma konkurssissa”, kun heillä on sellasia omia ajatuksiaan ja luulojaan ihmispoloista ja eivät suostu oikasemaankaan väitettä!
    Yleisesti ihmiset ei voi ymmärtää kuinka laajalti väärä merkintä voi vaikeuttaa asioiden hoitoa ja leimata kansalaisten perusoikeuksien suojaakin siis.