Terveiden kuntoutusta

Työttömyys on vähentynyt koko maassa. Pohjois-Karjalassa työttömiä on 9,4 % vähemmän kuin vuosi sitten ja kaikkein eniten henkseleitään voi paukutella Juuka. Meillä työttömiä on nyt peräti 23 % vähemmän kuin viime kesänä. Onko kunnassa siis avautunut valtavasti uusia työpaikkoja?

Ei tietenkään ole. Korkeintaan torin jäätelökioskin kesämyyjä on työllistynyt, mutta tietääkseni hänkin on jo monena kesänä toiminut yksityisyrittäjänä. Osan huikeasta luvusta selittävät vuoden aikana kuolleet ja eläköityneet, joista monen nimikin on tiedossani. Suurin kunnia tästä kehityksestä lankeaa kuitenkin kunnan toiminnalle. Viime talvena kuntaan palkattiin työvalmentaja, jonka tehtävänä on haalia työttömiä ilmaistöihin. Tätä kutsutaan kuntouttavaksi työtoiminnaksi.

Toiminta perustuu vuonna 2001 säädettyyn lakiin  kuntouttavasta työtoiminnasta. Koko laissa ei ole muuta kuntouttavaa kuin sen nimi, koska se ei puhu varsinaisesta kuntoutuksesta yhtään mitään. Se määrää vain siitä, millä menettelyllä pitkäaikaistyöttömät saadaan ilmaistöihin. Jos ette usko, niin lukekaapa tuo laki. Siellä ei puhuta kuntoutuksesta missään muualla kuin otsikossa.

Heti alkuun määritellään ne, joita laki koskee. Lain mukaan kuntoutukseen määrätään pelkän työttömyyden perusteella, vajaakuntoisuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Jos henkilö on saanut työmarkkinatukea 500 päivän ajan tai ansiosidonnaisen päivärahakauden jälkeen 180 päivää tai jos hänen toimeentulonsa on muodostunut viimeiset 12 kuukautta toimeentulotuesta, on aktivointisuunnitelmassa määriteltävä henkilö kuntouttavaa työtoimintaa tarvitsevaksi. Siis pelkkä työttömyys määrää kuntoutuksen tarpeen.

Nyt joku älähtää, että olen tulkinnut väärin; kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu vajaakuntoisille. En ole tulkinnut väärin, laki on ihan selvä. Vajaakuntoiset eivät edes kelpaa kuntoutettaviksi. Heidät ohjataan käyttämään sosiaali- ja terveyspalveluja siihen asti, että he tulevaisuudessa kykenevät osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntoutus on tarkoitettu vain terveille ja työkuntoisille.

Mihin nämä Juuan työttömät sitten ovat kadonneet? Sitä minä en tiedä. Lain mukaan kunta järjestää kuntoutuksen joko omana työnään tai toimittaa kuntoutettavia kuntayhtymille, rekisteröidyille yhdistyksille, säätiöille, valtion virastoille tai rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille. Yrityksiin ei kuntoutettavia saa missään tapauksessa ohjata. Niinpä en väitäkään, että kunta rikkoisi tässä kohtaa lain selvää säännöstä, mutta en minä sitäkään ihmettelisi.

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euroa työpäivässä ruokarahaa. Tämä riittää kaunistamaan tilastoja ja saamaan työvalmentajan toiminnan näyttämään loistavalta. Elämiseen se ei tietenkään riitä, tuskin edes työmatkakuluihin, mutta se on taas ihan toinen juttu.

Paikallislehti repäisee tästä varmasti ison tarinan. Siinä haastatellaan onnellisia kuntoutettavia, jotka eivät vaihtaisi osaansa mihinkään, tuskin edes oikeaan palkkatyöhön. Vain jotkut hankalat tahot tohtivat kirjoitella tätä loistavaa järjestelyä vastaan, mutta näitä tyyppejä ei kannata noteerata. Hehän vain lukevat jotain typerää lakikirjaa tietämättä käytännön elähdyttävästä vaikutuksesta yhtään mitään.

Kommentit
  1. 1

    Nimetön sanoo

    Voimakas poismuutto, vanheneminen, eläköityminen , nuorten ikäluokkien raju supistuminen ja tempputyöllistäminen, eipä siihen muuta tarvita. Samanaikaisesti työpaikat ovat rajusti vähentyneet mm kiviteollisuudesta. Prosenteilla ei kannata leikkiä, todellinen tilanne ratkaisee. Yhtälö kertoo, ettei tulevaisuuden näkymät ole kovin kummoiset. Heti viimeisillekään työpaikoille ei enää ole tekijöitä. Jos toispaikkakuntalaiset eivät kävisi Juuassa töissä, työpaikoissa kävisi kato. Sekin on lähellä kun työllisyystilanne kaikkialla paranee, ja kulkijat saavat työtä lähempää asuinpaikkojaan. Pienten kuntien vetovoima vähenee, ja työvoiman saanti käy hyvin vaikeaksi.Työttömyyden todellinen vähentyminen olisi ja on hyvä asia, mutta kuten tunnettua, näillä tilastoilla on myös tapana valehdella.

  2. 2

    Edelleen 262 työtöntä sanoo

    Rääkkylässä vähentymä vuoden takaisesta 27 %, Kiteella 23 % ja Polvijärvellä 20 %. Juuan 23 %ssa ei erityistä ihmeteltävää. Mutta se että Juuassa edelleenkin on työttömänä toukokuutakin suurempi 262 henkilön joukko kaikista tilapäisjärjestelyistä ja tilastokikkailuista huolimatta, on surullista realismia. Juuassa tuolle joukolle on vaikea kuvitella uutta työtä muutoin kuin entistä työtä kierrättämällä ( muuttajat ja eläkkeelle jäävät).

  3. 3

    Pera sanoo

    Minun puolesta tilastokikkailua ja feikkityöllistämistä saa olla olemassa, mutta se on väärin, että työttömien elämä feikkityöllistämisen jälkeen menee täysin hallitsemattomaksi. Ei varmaankaan ketään kiinnosta raahata itseään tyhjää tekemään, että saa sen 9 euron ”lisämaksun” esim. kattamaan matkakuluja feikkityöhön.

    Eli loppuhuipentuma tulee olemaan tällä menolla se, että yritykset eivät SAA irtisanoa työntekijöitä ja eipä tietenkään tällöin makseta työttömyyskorvaustakaan kun on muka työtä – mutta ei työtunteja josta saisi palkkaa.