Kunnat ahdingossa

Hallituksen kaavailema 631 miljoonan euron leikkaus kuntien valtionosuuksiin kauhistuttaa kuntia ja puhuttaa ihmisiä sosiaalisessa mediassa. Yleisin kauhukuva on, että kohta kunnat lopettavat sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut kokonaan. Tämä näkemys on onneksi enimmäkseen väärä.

Kuntien palveluja on kahta lajia, lakisääteiset ja sitten ne kaikki muut. Lakisääteiset palvelut, kuten juuri sosiaali-, terveys- ja perusopetuspalvelut kunnan on ihan pakko järjestää. Niistä ei voi kiemurrella eroon rahapulaan vetoamalla. Periaatteessa kunnalla on rahaa yhtä paljon kuin kuntalaisilla on tuloja, joten palvelujen järjestäminen vaatii vain kovempaa kunnallisverotusta.

Tietysti verotuksen kipuraja kulkee jossain ja aika monessa kunnassa se lienee jo saavutettu. Niinpä kunnat joutuvat karsimaan kaikista lakiin perustumattomista palveluistaan. Myös lakisääteiset palvelut tullaan toteuttamaan rimaa hipoen minimikustannuksilla.

Päivän Karjalaisessa oli Pohjois-Karjalan kuntien talousnäkymistä useita juttuja. Yleiskuva on, että kunnat eivät tunnu ymmärtävän tilanteen vakavuutta muuten kuin periaatetasolla. Konkreettisia toimia ei yksikään kunta näytä vielä suunnittelevan. Tulevat menetykset kyllä ovat suunnilleen tiedossa, mutta toistaiseksi keskitytään moittimaan valtion toimia. Ajatus on tietysti ihan oikea: valtio säästää itse ja teettää likaisen työn kunnilla.

Juuan kunnanjohtajan mukaan valtionosuuksien menetys on suunnilleen miljoonan verran. Saattaa summa olla suurempikin, koska jo ilman uusia leikkauksia Juuka saa pelkkiä lukion valtionosuuksia ensi vuonna noin 200 000 euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Tämä johtuu jo aiemmin päätetystä pienten lukioiden korotetusta valtionosuudesta luopumisesta.

Kunnanjohtaja tuntuu ottavan asian rauhallisesti, eikä panikoituminen tietysti autakaan. Säästöjä tullaan kuulemma etsimään kaikkialta ja muutenkin eletään suu säkkiä myöten. Samalla kunta kuitenkin hakee vapautusta sosiaali- ja terveystoimen kuntayhteistyöstä ja aikoo järjestää palvelut itsenäisesti jo vuonna 2007 tehdyn linjauksen mukaan.

Syvällä poteroissa ollaan muuallakin. Ilomantsi aikoo satsata jatkossakin kehittämishankkeisiin, vaikka menetykset ovat sielläkin yli miljoona euroa. Valtimon kunnanjohtaja kiukuttelee, että ei rahan taskusta toiseen siirtäminen ole säästöä, vaan kuntalaiset siitä tulevat vihaisiksi.

Liperi sen sijaan näyttää mallia koviin aikoihin valmistautumisessa. Siellä päätettiin eilen korottaa kaikkien johtavien virkamiesten palkkoja yli 3 %. Näin varmistetaan se, että ainakaan heidän ei tarvitse ensimmäiseksi säästää omista menoistaan. Palkankorotuksen voimin on hyvä kääriä hihat ja ruveta karsimaan kuntalaisten palveluja.

Yleensä ottaen tuntuu siltä, että kunnat ovat vielä jotenkin unessa. Kohta siitä on pakko herätä pylly paljaana pakkasessa. Ja jos minulla olisi yleispätevä ratkaisu, niin en minä sitä ilmaiseksi kertoisi. Ei sellaista ole kenelläkään, vaan jokaisen kunnan on mietittävä asioita ihan itse.

Neuvojiahan aina riittää ilman minuakin. Kuten entinen kerjäläispoika totesi: On tien neuvojia vaan ei palasen antajia.

Kommentit
  1. 1

    Kurimus alkamassa sanoo

    Tasapainossa oleva talousarvio on erittäin helppo tehdä, olipa valtionosuuksien määrä mikä tahansa. Talousarviohan on pelkkiä numeroita paperilla, jotka eivät valita. On aivan eri asia, saako kunta väännettyä toimintansa hyväksymänsä talousarvion mukaisesti ja tilinpäätöksen tasapainoon. Miljoonatason muutokset jossain Juuassa tai Valtimolla ei ole mikään pikkujuttu. Siinä on kunnanjohtajien ja päätöksentekijöiden todellinen haaste. Jos nyt kunnanjohtajat ottavat tiedossa olevan vakavan tilanteen ja haasteensa ns rauhallisesti, eivätpä taida nähdä nenäänsä pidemmälle. Tekemisen aika alkoi nimittäin jo ”eilen”. Ei kunta voi elää vain päivän kerrallaan, vaan jokainen ratkaisu joko murentaa tai vahvistaa kunnan tulevaisuutta. Ammattimiehen näkee siitä, että hän elää reaaliajassa ja ennakoi jo varhaisessa vaiheessa niitä toimenpiteitä, joilla kunta selviytyy tiedossa olevista tulonmenetyksistä. Rauhallisuus tänään voi olla ymmärtämättömyyttä. Se voi olla myös vastuuttomuutta. Tulevan vuoden talousarviot osoittavat, millä kunnilla on toivoa, ja millä Kiteen kohtalo, joka tuoreimpien uutisten valossa on nyt syvimmässä suossa. Vuosien takaisesta mallioppilaasta on tullut jouko surkein.
    Syy säkkiä myöten eläminen on viisaille terve elämäntapa, mutta kovin harvat siihen vain kykenevät. Että kunnat siihen pystyisivät, on monille pelkkä fraasi. Näytöt puuttuvat ja se välinpitämättämyys, jolla 631 miljoonan euron leikkausten edessä kohautellaan olkapäitä, ei enteile hyvää. Kustannussäästöt eivät tule etsimällä, ne on ymmärrettävä tehdä.

  2. 2

    Naapuri sanoo

    Juuan verotulot ovat nyt 13 miljoonaa, valtionosuudet 18 miljoonaa. Kun valtionosuudet tippuvat 1,3-1,5 miljoonaa, se edellyttää verotuksen kiristämistä noin 10 prosentilla. Siihen päälle kustannusten nousu. Eli tuollainen 22- 22,50 veroprosenttia. Oletteko valmiit, vai käynnistetäänkö Pielisen-Karjalan kuntaliitos Nurmes-Juuka-Valtimo.

  3. 3

    Sammy sanoo

    Kaikkein naurettavintahan tässä on se, että valtio voisi rahoittaa kuntienkin toimintaa ihan ilman velkarahaa. Mutta, kun rahateko-oikeus on annettu liikepankeille, niin tässä tilanteessa ollaan. Meillä on ihmisiä, resursseja, tietotaitoa pitää toisistamme huolta, ainoa mikä puuttuu on raha. Numeroita pankkitileillä. Hölmöläisten touhua.
    Ja pitää muistaa, että nykytaloudessa raha on aina velkaa, koska lisää rahaa tulee vain velan kautta.

  4. 4

    Pate sanoo

    Juuka taitaa olla huonos hapes. Vanhoi päättäjii, nuorill ei mitään. Onneks en asu siel.