Kansanedustaja ja syrjintäkielto

Kansanedustaja Mika Niikon mielestä työnantajan tulisi tietää työntekijän seksuaalinen suuntautuminen. ”Jos tuo niitä omia arvojaan esiin työssään tai jos arvot ovat ristiriidassa yhdessä sovittujen pelisääntöjen kanssa, niin täytyy katsoa, että työpaikan arvot tulevat toteutumaan”, hän sanoo.

Niinpä niin. Kansanedustaja ei ymmärrä, että lain mukaan seksuaalinen suuntautuminen ei ole mikään arvo tai vakaumus. Se on mainittu omana kohtanaan Työsopimuslain syrijintäkieltoa koskevassa 2 luvun 2 §:ssä. Laitetaan nyt selvyyden vuoksi koko ensimmäisen momentin ensimmäinen lause näkyville:

Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

Saman pykälän 4 momentin mukaan tätä sovelletaan myös työhönotossa. Näitä asioita ei saa edes kysyä, koska pelkkä kysyminen koskee henkilökohtaista ja henkilöön käyvää tietoa. Papilta voidaan kyllä kysyä hänen uskonnollisen vakaumuksensa perään, koska papin tehtävä on julistuksellinen. Sen sijaan hänen seksuaalista suuntautumistaan ei voida kysyä.

Niikon vakaumukseen kuuluu hänen omien sanojensa mukaan suvaitsevaisuus, mutta se ei tarkoita sitä, että ihan kaikkea suvaittaisiin. Hän siis sanoo suunnilleen, että suvaitsee kaikkia, mutta pidättää itselleen oikeuden olla suvaitsematta kaikkia niitä, jotka eivät ajattele samalla tavalla kuin hän itse. Niikon henkilökuvaa hahmotellaan täällä:84481-case-niikko-homorekisterin-taustavoima

Tuosta siteeraamastani lainkohdasta saisi aikaan monta juttua. Jokainen työhaastatteluissa käynyt tietää, että lakia rikotaan surutta. Sukupuolista suuntausta kysyttäneen sentään melko harvoin, mutta noita muita kiellettyjä asioita kysytään ihan yleisesti. Työnhakijalla on oikeus olla vastaamatta, mutta luultavasti siitä työpaikasta on kieltäytymisen jälkeen turha haaveilla.

Takavuosina olin erään pienen kunnan koko kunnanvaltuuston haastateltavana hakiessani hallintojohtajan virkaa. Eräs miespuolinen valtuutettu kysyi, olenko homoseksuaali, kun vielä liki viisikymppisenä olen poikamies. Sanoin kysymyksen olevan laiton, mutta vastasin että en ole, ja vaikka olisinkin, niin tuskinpa Te vastaisitte minun makuani. Jostain syystä minua ei valittu virkaan.

Kommentit
  1. 1

    Leena sanoo

    Niin, tuo laki on muuten sellainen jonka käyttöä voisi alkaa valvomaan ja rapsut joka kerta kun haastattelussa kysytään noista asioista. Vähänkin nuoremmilta naisilta kysytään aina ja joka ikinen kerta lapsista…