Kallista terveydenhoitoa

Suuri yksityinen ambulanssiyhtiö on ajautunut yrityssaneeraukseen. Sen toiminta-alueella asuu satoja tuhansia ihmisiä, mutta se ei tunnu huolestuttavan ainakaan yhtiötä itseään. Ei varmasti huolestutakaan, koska vastuu toiminnan järjestämisestä on julkisella sektorilla. Yksityisen yrityksen tehtävänä on tuottaa voittoa. Jos se ei onnistu, se nostaa hintaa tai vetäytyy toiminnasta.

Samaan aikaan uutisoidaan, että yksityisten terveyspalvelujen hinnat ovat nousussa ja varsinkin syrjäisten kuntien terveyskeskuksissa on lääkäripula. Hädissään kunnat joutuvat ostamaan lääkäripalvelut suurilta ja yhä kasvavilta yksityisiltä lääkärifirmoilta. Niillä menee jo nyt hyvin. Verotietojen kärjessä  komeilevat näiden yritysten johtajat ja omistajat. Tulevaisuudessa nämä ihmisten terveydellä rahastajat tulevat pärjäämään vielä paremmin.

Ei tässä pitäisi olla mitään ihmettelemistä. Juuri tähän on pyritty jo vuosia selkeillä poliittisilla ja ideologisilla valinnoilla. Uusliberalistisen talousteorian mukaan kriisi avaa mahdollisuuksien ikkunan, jota on käytettävä hyväksi. Ellei sitä ikkunaa avaudu, se avataan itse.

Suomessa on tällä hetkellä lääkäreitä sekä absoluuttisesti että suhteessa väestöön enemmän kuin koskaan ennen. He eivät kuitenkaan hakeudu terveyskeskuksiin, koska nämä yritykset maksavat parempaa palkkaa ja tarjoavat paremmat työajat. Siihen niillä on varaa, koska niiden takana on kansainvälisiä sijoitusyhtiöitä. Ne avaavat sitä mahdollisuuksien ikkunaa houkuttelemalla lääkärit palvelukseensa ja pakottamalla kunnat asiakkaikseen. Sitten onkin helppo hilata hintaa korkeammaksi, kun kunnat ovat pakkoraossa. Varsinaiset suuret voitot ovat vasta tulossa.

Vastuu kaikesta toiminnasta säilyy kuitenkin kunnilla, joten niiden on ihan pakko maksaa mitä pyydetään. Niinpä kunnat ovat hyvää vauhtia muuttumassa liukuhihnaksi, jota myöten veronmaksajien rahat siirtyvät yksityisten yritysten taskuun. Lääkärifirma vain kertoo, että nyt palvelun hinta niistä, näistä ja erinäisistä muista syistä nousee; olkaa hyvä ja maksakaa.

Jos kilpailuttaminen toimisi aidosti ja tuottaisi palvelut edes samaan hintaan kuin kunta itse, niin en valittaisi yhtään. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Poikkeuksetta kaikkien kuntien terveydenhuollon menot kasvavat yksityistämisen mukana. Mitä enemmän yksityistetään, niin sitä enemmän yritykset kasvavat ja keräävät lisää lääkäreitä palvelukseensa. Se taas pakottaa yksityistämään lisää, koska kukaan lääkäri ei enää hakeudu suoraan kunnan palvelukseen.

Kotikunnassani yksityistettiin koko terveyskeskus noin puolitoista vuotta sitten. Hinta nousi ja palvelu muuttui niin kelvottomaksi, että viime vuodenvaihteessa yritystä vaihdettiin vauhdissa. Nyt palvelu toimii, mutta kustannukset saattavat tulla koviksi. Tämä ulos potkaistu firma kun ei tietenkään tyytynyt päätökseen. Kuntalaisille ei ole kerrottu, missä vaiheessa tämä käräjöinti mahtaa olla.

Kommentit (7)
  1. Iines Irja-liisa Mäkisalo
    7.11.2011, 15:23

    Muistan jokunen vuosi sitten lukeneeni jostain idean, joka kuulostaa hieman neuvostoliittolaiselta, mutta voisi toimiakin.
    Ideana oli, että kunta sponsoroisi lääkäriopiskelijan opiskelua ja saisi vastineeksi tämän työpanoksen valmistumisen jälkeen sovituksi ajaksi.
    En tiiä.
    Jotain kuitenkin on tehtävä, jotta perusasiat olisivat kaikkien kansalaisten ulottuvilla.

  2. Terveydenhoidon kilpailuttaminen ei, käsitykseni mukaan, voi toimia aidosti.

    En nimittäin jaksa uskoa, että palveluiden tuottaminen on kuntien kirjanpidossa riittävällä tarkkuudella erotettu terveydenhoidon hallinnollisista tehtävistä, jotka joka tapauksessa jäävät kunnan vastuulle.

    Yritykset eivät edes ota kokonaisvastuuta kuntalaisten terveydenhoidosta: kun jokin menee pieleen, ne paiskaavat potilaan takaisin julkiseen systeemiin, esim. kuukausien mittaiseen tehohoitoon, jonka hoitovirhe on aiheuttanut.

    On epäilemättä osa-alueita, jotka voidaan mielekkäästi kilpailuttaa, kuten turhien antibioottikuurien määrääminen flunssapotilaille ja viagrareseptien kirjoittaminen.

    Toinen aspekti, ehkä oleellisempikin, on se, onko todellista kilpailua edes olemassa pienten, etenkin ns. rajaseudun köyhien kuntien, suhteen. Asiaa lainkaan tuntemattomana en tiedä, tarvitaanko paikallista infrastruktuuria ja jo paikkakunnalla asuvia lääkäreitä – vai onko idea se, että terveyskeskuslääkärit siirtyvät yksityisen palvelukseen – ja yhtäkkiä, uusliberalistisen mantran vaikutuksesta, saavat sekä parempaa palkkaa että tuottavat palveluita halvemmalla.

    Humpuukia, sanon minä!

Kommentointi suljettu.