Kilpailutusta ja taloudenpitoa

Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan kiinteistöjen energiatehokkuushanke etenee. Viime talvena tekninen lautakunta tilasi hankkeen kannattavuusselvityksen Schneider Electric Buildings Finland Oy:ltä. Heti perään kunnanhallitus päätti käynnistää kilpailutuksen hankkeesta vastaavan kumppanin löytämiseksi. Kilpailutus toteutettiin neuvottelumenettelynä ja parhaan tarjouksen teki onnistuneiden neuvottelujen tuloksena samainen Schneider. Se nimittäin teki ainoan tarjouksen, koska alussa mukana ollut YIT vetäytyi hankkeesta suosiolla.

Nyt valtuustolle siis esitetään, että yhteistyökumppaniksi valitaan Schneider. Kyseessä ei tietenkään ole vielä hankkeen toteuttaminen, vaan vasta suunnittelu. Se maksaa tässä vaiheessa arviolta 150 000 euroa.

Oletetaan nyt, että kaikki on sujunut niin kuin pitää. Yksi ainoa ongelma tässä kuitenkin on ollut koko ajan näkyvillä: hankkeeseen ei ole määrärahaa. Rahoittamisesta puhutaan yhden ainoan lauseen verran lautakunnan esityslistalla viime maaliskuussa. Sen mukaan hanke maksetaan käyttötalouden investointirahastosta.

Sellaista rahastoa ei missään kunnassa ole eikä edes voi olla. Koko sanapari on absurdi, koska käyttötalous on sitä taloutta, jolla käytännön toimintaa pyöritetään. Kaikki investoinnit puolestaan kuuluvat pääomatalouteen ja nille on talousarviossa oma lukunsa. Käyttötalous ja investoinnit eivät voi esiintyä yhdessä edes rahaston nimenä.

Jonkun kunnanvaltuutetun pitäisi kokouksessa kysyä, mistä salaperäisestä sukanvarresta rahat aiotaan kaivaa. Vai käykö niin, että valtuutetut joutuvat tulevaisuudessa myöntämään pääomatalouden puolelle lisämäärärahaa jo toteutetun hankkeen maksamiseksi? Vai otetaanko raha virkamiesten ja päättäjien taskusta?

Kommentit
  1. 1

    Diagnoosi sanoo

    Täällä Nurmeksessa oli aikoinaan Nurmeksen laki, jonka mukaan kaikki oli mahdollista eikä kukaan ollut syyllinen. Nyt Juukaan on tainnut tulla Juuan tauti, jonka mukaan kaikki on sallittua eikä kukaan vastaa mistään. Lieköhön tarttuvaa laatua?

  2. 2

    sanoo

    En tuosta rahoitushommasta niinkään, tuo on Sakun alaa vaan siitä kuinka asia alunperin on hoidettu.

    Siihen olisi ollut toinenkin keino. Palkata kuntaan määräaikainen insinööri joka tekee työn. Siis arvioi homman kannattavuuden ja sen jälkeen pyytää yrityksiltä tarjouksia tarvittavien korjausten tekemiseen. Minkä insinöörien työtilannetta tunnen, sen olisi saanut noin 300 e kk hintaan.

    Siis Sakuhan on kirjoittanut tästä orjatyön käyttö mahdollisuudesta, työharjoittelu, kuntouttava työ jne. Olisi vaikka kunnan insinööri julistettu työttömäksi ja teetetty sillä kuntouttavana harjoittelutyönä. Kuntapäättäjien tehtävä on maksimoida kuntalaisten etu, ei taata yrityksille ilmaisia voittoja.

  3. 3

    mutta säästyykö sanoo

    oikeesti teiltä myös rahat kun ei oo ku yks tarjouksen voittaja mukana? Valtuutetun kannattas kysästä jotta miks yit-virma veti hintansa pois. onko nykyinen voittaja saanut jotain hyötyjä jo alkuselvittelyissään? kuitenki aika iso raha kokonaisuus jos vain kasaan pystytte käsirahat ehtimään. eipä ois eka kerta kun ison rahan toimija kerman kuorii ja kunnat maksaa, näkyy lääkärivirmojen tuloistakin sen.

  4. 4

    Petri sanoo

    Rouvinen: Ei tämä asia ole noin yksinkertainen, ei sinne päinkään.

    En ole energiatehokkuusasiantuntija, mutta rakennusalan ammattilainen kuitenkin, 40 vuoden kokemuksella.

    Tietämättä mitään Juuan kunnan omistamien kiinteistöjen määrästä ja laadusta, en voi ottaa kantaa tämän ”hankkeen suunnittelun” (jonka sisällöstä en myöskään tiedä mitään) kustannuksen asianmukaisuuteen, mutta tällaista hommaa ei missään tapauksessa pysty tekemään joku yksittäinen insinööri, varsinkaan 300 € kuukausipalkalla.

    300 euron insinööri tekee helposti 3 miljoonan euron vahingon.

  5. 5

    Kilo Watti sanoo

    Ei sitä vahinkoa tekemään tarvita ulkopuolista konsulttia, sen viisas hallinto osaa tehdä näköjään itsekin. Kyläviisautta kun Juuassa on ihan omasta takaa. Jos pelkkä selvittely maksaa 150.000 e, ja sen päälle mittavat remontit , saavutettavalla energiäsäästöllä tuskin koskaan on mahdollista saada kustannuksia takaisin, niin huonossa Juuankaan kunnan vähäiset kiinteistöt tuskin ovat. Mutta kun on intohimoinen tekemisen pakko, niin sitä sitten tehdään vähän mitä tahansa, tuloksista välittämättä.

  6. 6

    Petri sanoo

    Ilmeisesti jo tehty kannattavuusselvitys osoittaa, että hanke on kannattava.

    Energiakulut ovat rakennusten käyttökustannusten suurin yksittäinen osatekijä. Energiatalouden parantaminen voidaan tyypillisesti yhdistää muihin kunnostustöihin, mutta pelkästään erilaisia säätöjä parantamalla ja automatiikkaa lisäämälläkin saadaan tuloksia.

    Sisäilman laatu myös yleensä paranee oikean laisilla korjaustoimenpiteillä.

    Rakennusten volyymistä on vaikea sanoa mitään varsinaista, mutta yhtä ja toista näyttää olevan.

    ”Rakennukset

    Omassa käytössä olevatKunnan omassa käytössä olevia toimitiloja ovat mm.
    kunnantalo, paloasema, terveyskeskus, vanhusten palvelukeskus, kirjasto, liikunta-kulttuuritalo, koulut yms.

    Vuokralle annettavat

    Vuokralle annettavia tiloja ovat mm. teollisuustilat, erilliset asuinrakennukset ja asuinhuoneistot.

    Vuokralle annettavia teollisuustiloja on eri teollisuushalleissa kaikkiaan n. 8500 m² ja käsityöteollisuus- ja toimistokäyttöön soveltuvia tiloja n.175 m².”

    Kiinteistötoimen kulut näkyvät olevan vajaat 3 miljoonaa vuodessa, pieni ylijäämä.

    Ei pitäisi sekoittaa prosessia ja varsinaista asiaa.

  7. 8

    Petri sanoo

    En pysty uskomaan, että pienen kunnan teknisellä henkilöstöllä on, edes (tai varsinkaan!) ilmaisia työkaluja käyttäen, kykyjä, kokemusta ja resursseja tällaiseen. Jos lukisit ja ymmärtäisit linkkisi takana olevat – sinänsä ihan hyvät – dokumentit ja tuntisit asiaa hiukankin, et väittäisi tuollaista.

    Hyvin suunniteltu on edelleenkin puoliksi tehty.

    En myöskään kutsuisi 150 000 euron projektia megaprojektiksi 3 miljoonan vuosibudjetilla toimivan sektorin puitteissa.

  8. 9

    Isännöitsijä sanoo

    Juuan kaikki ajatellut selvityskohteet ovat kunnan uusinta rakennuskantaa. Jos suunnittelijat ovat olleet huonoja, urakoitsijat välinpitämättömiä, työnjohtajat uneliaita ja työmiehet huolimattomia, korjattavaa ja paikattavaa saattaa ollakin. Jos eivät ole olleet, mitäpä se hyvejää tyhjää työtä tehdä ja konsultteja elättää. He kun ovat varmimpia hyötyjiä, kävipä itse asialle miten tahansa.

  9. 10

    sanoo

    Niin, konsultit on voittajia yleensä aina siksi, että tekevät itsellensä sitä rahaa näillä konsultaatioillaan. kaupungin virkamiehet, päättäjät, etc. kun ovat yleensä ”vaan töissä” – eikä vedä ihan kaikkea sitten kuitenkaan täysillä. Toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan 🙂