Outo marssijärjestys

Luin eilen sanomalehti Karjalaisesta, että Juuan kunta aikoo toteuttaa ikäihmisten palvelutalohankkeen ulkoistamissopimuksella. Kunta hakee yhteistyökumppaneita ja on kunnanjohtajan mukaan käynyt neuvotteluja eri toimijoiden kanssa jo kesästä saakka. Ajatuksena on, että joku yhteistyökumppani hoitaa rakennuttamisen ja joku toinen itse toiminnan ostopalveluna. Tämähän on tuttu kuvio ihan kaikkialla.

Asiana palvelutalo on ehdottoman tärkeä. Tällä hetkellä yli 50 kunnan vanhusta on sijoitettu kotikunnan ulkopuolelle erilaisiin palvelutaloihin tai hoitoyksiköihin. Heitä on ainakin Nurmeksessa, Polvijärvellä, Liperissä ja Ilomantsissa. On korkea aika saada heidät tuttuun kotikuntaan takaisin.

Hieraisin kuitenkin silmiäni lukiessani kunnanjohtajan suunnitelmista. Hän pitää itsestään selvänä, että hanke toteutetaan ulkoistamissopimuksella. Hän on käynyt jo puoli vuotta neuvotteluja asiasta eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Nähtävästi hän ei ole koskaan edes miettinyt hankkeen toteuttamista kunnan omana työnä.

Valtuusto ei ole tehnyt asiasta minkäänlaista periaatepäätöstä, joten kunnanjohtaja toiminee ihan omin päin. En tiedä, keitä nämä neuvottelukumppanit ovat, mutta minulla on vahva aavistus. Attendo MedOne on jo valloittanut koko terveyskeskuksen yksityistämissopimuksella, joten sille olisi ihan luontevaa tiukentaa otettan kunnan rahakukkarosta palvelutalohankkeella. MedOnella on jo olemassa yleishyödyllinen asumisyhtiö, joka voi saada valtion rahoitustukea ja Ara:n lainoitusta palveluasuntojen rakentamiseen.

Valtuusto pääsee tekemään asiasta periaatepäätöksen vasta vuodenvaihteen tienoilla, siis puoli vuotta sen jälkeen, kun neuvottelut yksityisten kanssa on aloitettu. Ilmeisesti valtuutetut talutetaan sellaiseen tilanteeseen, että heillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä yksityistämisneuvottelujen tulokset. Heitä ei aiotakaan päästää päättämään asiasta periaatteellisella tasolla, eli valitsemaan aidosti yksityistämisen ja oman työn välillä.

Ei se näin voi mennä. Valtuutettujen on otettava käsiinsä heille kuuluva valta ja tehtävä periaatepäätös selvien laskelmien pohjalta. Ne laskelmat eivät saa olla “yksityisten neuvottelukumppaneiden” laatimia, vaan puolueettomia. Yksityinen vai kunnan oma työ, siinä vaihtoehdot. Vasta sen jälkeen virkamiehet saavat jatkaa neuvotteluja.

Valtimo teki äskettäin samanlaisessa asiassa tärkeän ratkaisun. Valtuusto päätti rakentaa palvelutalon kunnan työnä ja järjestää toiminnankin kunnallisena palveluna. Siinäpä esimerkkiä juukalaisille päättäjille.

Mitäs se kuntalaki sanoikaan tiedottamisesta valmisteilla olevista asioista? Siellä taidetaan mainita jotain kuntalaisten informoinnista jo tärkeiden asioiden valmisteluvaiheessa. Meillä ei ole taidettu informoida edes kunnan ylimpiä päättäjiä.

Kommentit (8)
  1. Kaija Olin-Arvola
    7.12.2011, 09:41

    Näin siinä sitten tapahtuu, kun kuntien asioistakin päätetään Brysselissä. Kaikissa EU-maissa sama kaiku on askelteen. Sieltä ne tulevat vaaitmukset kuntakokojen suurentamisestakin.

  2. Se, että sama toimija olisi vastuussa (???) sekä terveyskeskuksesta että palvelutalosta voi ensi näkemältä vaikuttaa hyvältäkin (tai siis halvalta), mutta aiheuttaa aika moisen intresssikonfliktin, koska voi (!!!) tulla tilanteita, joissa vanhus ns. haudataan yhdessä.

    Yksityinen toimijahan ei tietenkään ole oikeasti vastuussa muusta kuin voiton maksimoinnista.

    Molemmat toimialat tietysti pitäisi siirtää valtion vastuulle, jotta kansalaisten tasaveroisuus edes voisi toteutua. Kunnat voisivat sitten olla vaikka palveluntarjoajia?

Kommentointi suljettu.