Luokkayhteiskunta

Päivän Helsingin Sanomissa presidenttiehdokkaat ottivat kantaa siihen, onko Suomi luokkayhteiskunta. Paavo Väyrynen, Eva Biaudet ja Sari Essayah olivat sitä mieltä, että ei ole.  Paavo Arhinmäki, Sauli Niinistö ja Timo Soini selittelivät, että kyllä on tavallaan, mutta ei mitenkään huolestuttavasti. Pekka Haavisto ja Paavo Lipponen selittelivät vähän samalla tavalla, mutta vastasivat varmuuden vuoksi, että eivät osaa sanoa.

Vastaukset osoittavat, että kaikki ehdokkaat ovat ihan pihalla nykyisestä menosta. He tuijottavat historiaan jäänyttä sääty-yhteiskuntaa ja sitä seurannutta luokkayhteiskuntaa näkemättä nykyisiä rakenteita. Mehän elämme täydellisessä sääty- ja luokkayhteiskunnassa, mutta rajat eivät kulje syntyperän tai ammatin mukaan.  Nykyisin ratkaisee pelkkä raha ja muu omaisuus.

Kaikkein ylimpänä ovat pääomatuloillaan elävät. He eivät tee mitään tuottavaa työtä ja maksavat suhteessa kaikkein vähiten veroja. Raha turvaa heille täydellisen ohituskaistan kaikkialle, koska heidän ei tarvitse jonottaa rahvaan seassa yhteiskunnan vielä toistaiseksi tarjoamia palveluja.

Hyvässä asemassa ovat myös ne, joilla on vakituinen työpaikka. Heillä on turvattu tilipussi ja työterveydenhuolto toimii. Suurimpana huolena heillä on epävarmuus, koska he voivat milloin tahansa pudota alaluokan johonkin kategoriaan.

Alaluokkaa ovat tietenkin työttömät. Heitä on monta eri lajia, mutta yhteistä heille on vakituisen työn puuttuminen. He voivat olla pätkätöissä, kokonaan työttömänä ansiosidonnaisella päivärahalla tai alimmalla portaalla eli työmarkkinatuella. Kaikkein alimmalla kynnyspuulla kököttävät työmarkkinatuelta ikuiseen karenssiin pudonneet. He joutuvat pysyttelemään hengissä toimeentulotuella.

Toimeentulotuella elävillä ei ole käytännöllisesti katsoen mitään muita oikeuksia kuin kansalaisoikeudet. Sen sijaan heitä kontrolloidaan tarkemmin kuin ketään muita. Joka kuukausi heidän on tehtävä selkoa rahankäytöstään sosiaaliviranomaisille ja pahimmassa tapauksessa kuunneltava vielä keljuilua.

Heitä saavat solvata kaikki ylempänä olevat. Kaikkein ylimälle luokalle tätä porukkaa ei ole olemassakaan. Vakituisessa työssä oleville he ovat laiskoja juoppoja, jotka makaavat kotisohvalla viitsimättä mennä töihin. Juuri työttömäksi joutuneelle ansiosidonnaista päivärahaa saavalle he ovat pelottava tulevaisuudenkuva, joka torjutaan varmuuden vuoksi halveksunnalla. He kuolevat paljon nuorempina kuin muut, koska heillä ei ole mitään järjestettyä terveydenhoitoa. Niin lienee tarkoituskin.

Presidenttiehdokkaiden kannattaisi jalkautua joskus ihan oikeasti kansan pariin vaikkapa tutustumalla jonkin työttömien yhdistyksen toimintaan.

Kommentit
  1. 1

    Lukijasi sanoo

    Tässä tämän joulun paras saarna, sopii myös uskonnottomille. Mutta miten saada tämä kansanedustajien ja presidenttiehdokkaiden tietoon?

  2. 3

    Tony Färding sanoo

    Saku, kokoa blogistasi kirja! Sinulla on asiaa ja esität sen selkeästi.
    Tuli mieleeni, että voisiko noita tekstejäsi lukea myös radiossa?

  3. 6

    AlfaVille sanoo

    Ai että mitenkö tämän saisi kansanedustajien ja presidenttiehdokkaiden tietoon?

    – Sähköposti toimii. Olen kokeillut lähettää sellaista muutamalle kansanedustajalle sekä liikenneministerille. Kaikilta tuli vastaus – mutta asiani ei ollutkaan näin tärkeä!

  4. 7

    Kaija Olin-Arvola sanoo

    Kiitos Saku. Täyttä asiaa. Taloustieteellisenä käsitteenä luokka ei ole kadonnut sekään. Eikä katoa niin kauan kuin maailma on jakautunut työtätekevään ja tuotantovälineet omistavaan luokkaan. Näiden luokkien välillä vallitseva sovittamaton ristiriita ei ole sekään kadonnut.

  5. 8

    seija eskola sanoo

    Kunpa tämänkaltaiset tekstit saisivat enemmän tilaa mediassa. Ihmisten pitäisi huomata mitä on maailmassamme, pikkusuomessamme tapahtumassa. Luokkayhteiskunta on todella olemassa ja raha on herramme. Köyhä odottaa kunnallisessa terveydenhoidossa kuukausikaupalla, että saisi vaivoihinsa selvyyden. Rahaihminen vetää korttinsa esiin ja sanoo, että tehdään täydellinen tarkastus. Esimerkkejä on loputtomiin. Ja me kiltit ihmiset vain nyökkäilemme ja painumme entistä enemmän kumaraan.

  6. 9

    sanoo

    Kieltämättä miehen puhetta. Kiva kun kerrankin häpeämättä puhutaan asiasta, joka ei todellakaan kaikilla ole oma valinta. Yrittäjyys on kohdallani historiaa (se olikin vain harrastus) ja itse olen jo ikäloppu (siis työmarkkinamielessä) eikä yliopistosivistystä löydy, joten mitä teet? Heilutat luutaa ja annat vähäisen ammattitaitosi ruostua. Vaihdat vielä kerran alaa? Toisaalta jos reippaat nelikymppiset ovat jo vanhoja työmaailmassa, niin mitä tehdä tällä pohjasakalla, joka ylittää tämän iän ja etenkin jos hän on nainen?????????????????????????

  7. 10

    sanoo

    Niin, naisena minäkin olen tuota, mistä Mustis puhuu, miettinyt paljon ja hartaasti. Toivotonta tosiaan välillä.

    Milloin suomalaiset nousevat barrikadeille? Ranskassahan aina silloin tällöin joku ryhmä ajaa äänekkäästi asiaansa. Kerran maanviljelijät toivat lantakasat, oliko se Concorden, aukiolle.

    Ja kerran rekkakuskit hidastivat koko Euroopan liinennettä.

    Kai se on niin, että mitä köyhempi ja huono-osaisempi, sitä mahdottomampaa tämä barrikadeillekin nousu on, raha ratkaisee siinäkin!

  8. 11

    Mannaleena sanoo

    Kirjoita: ”Hyvässä asemassa ovat myös ne, joilla on vakituinen työpaikka. Heillä on turvattu tilipussi ja työterveydenhuolto toimii. Suurimpana huolena heillä on epävarmuus, koska he voivat milloin tahansa pudota alaluokan johonkin kategoriaan.” Tunnen useita nuoria, keski-ikäisiä perheitä, jotka eivät ole hyvässä asemassa työpaikasta huolimatta. Kaikki työ ei ole hyvin palkattua, suurin osa perustyön palkoista jää alle 2000€/kk.