Joutavilla jotain

Nähdessään ihmisten touhuavan tyhjää tapasi isävainajani sanoa, että joutavilla jotain ja jos ei muuta, niin sitten ihan mitä tahansa. Presidentinvaalit ovat saaneet monet joutavat touhuamaan sitä ihan mitä tahansa. On julkaistu molempien ehdokkaiden lukiotodistukset ja ainakin Pekka Haaviston opintosuoritukset yliopistossa.

Iltalehden keskustelupalstalla puhutaan Sauli Niinistön opiskeluista. Joku omatekoinen salapoliisi on keksinyt, että Niinistö ei ole koskaan valmistunut oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Hänen tutkielmaansa ei nimittäin löydy yliopiston kirjastosta. Ilmeisesti keskustelun aloittaja on tehnyt asiasta selvityspyynnön oikeuskanslerille.

Tavan mukaan toinen toistaan viisaammat tuovat mukaan oman näkemyksensä asiaan. Kyseessä on tietenkin salaliitto, koska Niinistön lukiotodistuksella ei olisi voinut selvitä edes oikeustieteellisen pääsykokeista. Siis jo ennen Niinistön väitettyä valmistumisvuotta 1974 toimi salaperäinen verkosto, joka huijasi ja väärensi todennäköisen tulevan presidentin tutkintotodistuksen. Niinkö se menee?

Aivan loistavaa päättelyä, jossa ei ole mitään järkeä. Niinistö on aloittanut opiskelunsa joskus 1960-luvun lopulla, jolloin pääsykokeita ei vielä ollut. Käytännössä jokainen ylioppilas saattoi ilmoittautua yliopistoon ja aloittaa haluamansa alan opiskelut. Jos pääsykoe on vastoin minun käsitystäni järjestetty, ei sen läpäisemisessä ole mitään ihmeellistä. Lukemalla siitä selviää. Jos Niinistö ei olisi tehnyt tutkielmaa, hän ei koskaan olisi saanut yliopistosta todistusta. Ja jos häneltä puuttuisi se todistus, niin hänellä ei olisi ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä auskultoimaan varatuomariksi.

Sitä minä en tiedä, minne tutkielma kirjastosta on kadonnut. Sen on voinut kuka tahansa varastaa tai vaikka vain laittaa väärään hyllyyn. Mahdollisuuksien määrä on rajaton.

Salaliittolaisten kauaskantoinen ajattelu on sikäli nerokasta, että Niinistö on aika tavallisista oloista lähtöisin. Hänen vanhempansa eivät olleet erityisen rikkaita eivätkä suurta sukua. Hän itse ei ollut mukana politiikassa opiskeluaikoinaan. Salaliittolaiset siis näkivät tulevaisuuteen ja auttoivat suojattinsa saamaan todistuksen väärin perustein.

Menisi nyt tämä viikko nopeasti, että vaalien toinen kierros saataisiin pidettyä ja presidentti valittua. Muuten ainakin toinen ehdokkaista paljastuu avaruusolioksi, ellei jo ole paljastunut. Ainakin netin mainio trolli, profeetta Sakarias Lehtomäki on jo todistanut valokuvien avulla molempien olevan demonien kanssa tekemisissä.

Kommentit
  1. 1

    kirsti era sanoo

    Samaa mieltä, alkaa todella rasittaa tämä vouhotus!

  2. 2

    Orwell sanoo

    Vaikka monet ovat kyllästyneet ”vaalikampanjointiin”, on tämä kuitenkin herkullista aikaa tehdä kyynisiä havaintoja.

    Hyvä esimerkki on tämä KePu’n ex-puoluesihteerin omin päin aloittama Niiniston vaalikeräys. Ei tullut mieleen kerätä Paavolle?

    Herkullista on myös lukea järjestöneuvosten kirjoittelua Ilkka-lehdessä.

    Toivoisin melkein, että vaalit käytäisiin 12 eräisina kuten ammattinyrkkeily ottelut. Jos kumpikaan ei luovuta ennen loppua tai tyrmäystä tule, ratkeaisi kamppalu pistevoittoon.

    Muuten tällä Sakariaksella on suorempi yhteys Jumalaan kuin Soinilla?

  3. 3

    Jan sanoo

    Vanha temppu on poistaa tutkielma kirjastosta silloin kuin halutaan että muodollisesti julkinen asia (esimerkiksi diplomityö) ei käytännössä pääse leviämään julkisuuteen. Niinistön tutkielmalla uteliaita riittänee.

    Ainoa vouhotusta rasittava asia on turha vouhotus vouhotuksesta.

  4. 4

    Pera sanoo

    Mutta kun Niinistön koulumenestys on ollut tosi huono lukiota myöten, että miten on päässyt lakitieteelliseen.
    Ja kun puhutaan Salosta, niin siellä on lukuisia sokerijuurikkaan sopimusvieljelijöitä. Itse veikkaan, että Niinistö
    on niitä, jotka ovat syntyneet hopea- tai kultalusikka suussaan. Ja on siellä Salossa se kuuluisa lehtikin,
    minkä eräät valtasivat ja joita vainottiin näihin päiviin asti. Mutta kumpi on oikeistolaisempi, Niinistö vaiko P. Lipponen.

  5. 5

    kirsti era sanoo

    Poikien lukiomenestyksen ennustavuus tulevien opintojen suhteen lähenee nollaa. 16-18-vuotias poika nyt vain ei useinkaan ole mikään kirjatoukka. Einstein tunnetusti olisi nykynormeilla opiskellut apukoulussa (siis erityisluokalla) ja työskennellyt TK-tuotteella.

  6. 6

    Maisteri sanoo

    Sauli Niinistön ”tutkielmaa” ei löydy Turun yliopiston kirjastosta, koska Sauli Niinistö ei ole kirjoittanut sellaista tieteellistä lopputyötä, joka olisi sidottu, arkistoitu, luetteloitu ja siihen olisi vaivauduttu laittamaan hienot kannet.

    Kun Niinistö valmistui Turun yliopistosta 1974, Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tutkintovaatimuksiin ei lainkaan kuulunut muista tiedekunnista ja korkeakouluista poiketen pro gradu-työn tasoinen ja laajuinen tieteellinen tutkielma. Turun oikkiksessa kirjoitettiin korikeintaan seminaarityön kaltainen ”lopputyö”, jonka laajuus oli maksimissaan 30-40 sivua liitteineen ja lähteineen. Nykyiset cumun opiskelijat tekevät laajempia cumun seminaaritöitä ja nykyisten kandidaatintutkintojen kandidaatintutkielmat ovat usein laajempia.

    Tästä syystä Niinistön ”puuttuvaa gradua” ei löydy mistään eikä tule koskaan löytymäänkään, ellei hän ole säästänyt omaansa ja anna sitä julkisuuteen, mikä ei ole kovin oletettavaa, sillä hän ei ole kirjoittanut gradun tasoista työtä. Hänen ei ole välttämättä ollut pakko esitellä ”lopputyötään” edes missään seminaarissa muille opiskelijoille vaan on mahdollista, että sen on lukaissut vain yksi henkilö: hänen opettajansa.

    Niinistön ”lopputyö” ei ole siis käynyt läpi normaalia tieteellisen lopputyön tarkistusprosessia: sillä ei ole ollut kahta tarkistajaa, jotka olisivat yhdessä esittäneet arvosanalauselmaa; työtä ei ole käsitelty tiedekuntaneuvoston kokouksessa (tästä ei ainakaan löydy mistään merkintää) ja työtä ei ole myöskään kirjattu tai arkistoitu tai luetteloitu mihinkään, kuten normaalisti ylempään yliopistotutkintoon kuuluu.

    Niinistö on itse vastannut gradu-kysymykseen esim. Tampereella presidentinvaalitentissä (AL 9.1.2012), että ”ensinnäkään oikeustieteellisessä lopputyötä ei kutsuta graduksi” ja ”että hänen professorinsa on lähettänyt hänelle sähköpostin, jonka mukaan hänen lopputyönsä oli jäänyt professorin työpöydänlaatikkoon” (ks. AL 9.1.2012).

    Vastaus oli Niinistömäiseen tapaan epämääräinen ja kiertelevä.

    Niinistö ei pysty siis reilusti sanomaan, että hänen aikanaan Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa ei kirjoitettu gradun tasoisia lopputöitä eikä hänkään siis ole graduun verrattavissa olevaa tieteellistä tutkielmaa tehnyt. 🙂 Säälittävää.

    Tämä kaikki selviää Turun yliopistosta. Niinistö on siis valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi ja tehnyt siihen vaadittavat opinnot, mutta tutkinnon vatimustaso ei ole Turussa vastannut muiden oikeustieteellisten tasoa Niinistön opiskelun aikaan – syynä ”tiedekunnan nuori ikä” – Turun oikkarihan perustettiin vasta 60-luvulla.

  7. 7

    Maisteri sanoo

    PS. Joku voisi Niinistölle kertoa, että pro gradu -työ tarkoittaa ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvaa tieteellistä lopputyötä eli laajahkoa tieteellistä tutkielmaa, jollaista hän ei ole koskaan tehnyt ja siksi hänen aikanaan Turun oikeustieteellisessä ”lopputyötä” kutsuttiin pelkästään ”lopputyöksi” eikä pro gradu-tutkielmaksi. Nykyään ”lopputyö” eli täsmällisesti ilmaistuna ”opinnäytetyö” on myös Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa nimeltään, vaatimuksiltaan ja laajuudeltaan aito ”pro gradu -työ”.

    Oikeat tieteelliset lopputyöt eli pro gradu -tutkielmat tarkistetaan, luetteloidaan ja arkistoidaan.

  8. 8

    Ei pelkkää titlointia, vaan todellista osaamista sanoo

    Paljon on Suomessa työttömiä maistereita, mutta paljon myös hyvin menestyviä juristeja. Taitaa maisterin paperit saada muutamalla arvosanalla ja pitkällä istumisella, menestyäkseen juristina on pitänyt jotain oppiakin ja käytännön työssä osoittaa oivaltamista ja ongelmien ratkaisukykyä. Saivartelu eri aikakausien tutkintovaatimuksista on ihan höpöä, olennaista kai on, että kunkin tutkinnon suorittanut on läpäissyt tutkinnon opinäytevaatimukset. Työelämässä sitten näkee, kenen opinnoilla pärjää ja kenen ei. E

  9. 9

    Kysymys sanoo

    Minä vuosina yliopisto-opintoihin hyväksyttiin lukion päästötodistuksen ja/tai ylioppilaskirjoitusten perusteella, siis ilman pääsykokeita?

  10. 10

    Saku Timonen sanoo

    Minulla ei ole varmaa tietoa pääsykokeiden historiasta, mutta alkujaan ylioppilastutkinto oli yliopiston pääsykoe. Kun ylioppilaita oli vähän, niin kaikki halukkaat mahtuivat yliopistoon. Ylioppilasmäärien kasvaessa piti ruveta valikoimaan opiskelijoita pääsykokeilla. Ainakin vielä 1960-luvulla oikeustieteelliseen tultiin sisään ihan vain ilmoittautumalla. Pääsykoe lienee otettu käyttöön joskus 1970-luvulla, mutta tarkkaa vuotta en osaa sanoa ja eri yliopistoissa se saattaa olla otettu käyttöön eri vuosina..