Pätevä ja perusteltu syy

Kuntien sosiaaliviranomaiset rikkovat melko yleisesti Toimeentulotukilakia joko tahallaan tai tietämättömyyttään. Tavallisin on tilanne, jossa yli 500 päivää työttömänä ollut on menettänyt Työttömyysturvalain perusteella oikeutensa työmarkkinatukeen ns. työstä tai koulutuksesta kieltäytymisen takia. Sen seurauksena sosiaaliviranomaiset alentavat hänen toimeentulotukeaan 20 % samalla kieltäytymisperusteella.

Työttömyysturvalaissa on hyvin ikävä 8 luvun 4a §. Jos 500 päivää työmarkkinatukea saaneen henkilön katsotaan kieltäytyneen tai eronneen työstä ilman pätevää syytä tai hänet erotetaan työstä tai työmarkkinakoulutuksesta, hän menettää työmarkkinatukensa. Sen saa takaisin vasta sitten, kun on ollut töissä tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa vähintään viisi kuukautta. Tämä pätevä syy on todella ankarasti määritelty. Liikenneyhteyksien puuttuminen, lastenhoidon järjestämisen vaikeus tms. järkisyyt eivät kelpaa, vaan Kela julistaa oikeuden työmarkkinatukeen menetetyksi.

Tämä päätös tehdään vielä kummallisesti siten, että TE-toimisto antaa lausunnon Kelalle. Tästä lausunnosta ei voi valittaa, mutta Kela on siihen sidottu omassa päätöksenteossaan.

Kelan päätöksestä voi valittaa Työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen Vakuutusoikeuteen, mutta menestymisen mahdollisuudet ovat lähestulkoon olemattomat ja käsittely kestää molemmissa suunnilleen vuoden.

Kun työmarkkinatuki menee, niin silloin on turvauduttava kunnan toimeentulotukeen. Sitä kunnan on pakko myöntää, mutta Toimeentulotukilain 10 §:ssä säädetään alennetusta perusosasta. Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 %, mikäli henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Kysymyksessä on kaksi eri lakia ja kaksi eri sanaa. Henkilöllä voi ihan hyvin olla Toimeentulotukilaissa tarkoitettu perusteltu syy, vaikka hänellä ei olisikaan Työttömyysturvalain mukaista pätevää syytä. Perusteltu syy on paljon väljempi sanamuoto ja mahdollistaa laajemman tulkinnan.

Juuri tässä kohdassa lakia rikotaan avoimesti. Sosiaaliviranomaiset nimittäin väittävät usein, että sanamuodot ovat yksi yhteen ja Kelan päätös alentaa automaattisesti myös toimeentulotukea. Se ei pidä paikkaansa.

Lisäksi sosiaaliviranomaiset käyttävät johdonmukaisesti alennusprosenttina lain mahdollistamaa ylärajaa. Lain mukaan alennusprosentti voi kuitenkin olla mitä tahansa välillä 1 – 20. Lisäksi alennusta käytettäessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.

Edellä olevassa lauseessa pilkun paikka on ratkaiseva. Lause tarkoittaa sitä, että suunnitelma on aina laadittava. Yhteistyössä eri tahojen kanssa se on laadittava, mikäli se on mahdollista.  Jos asiakas on mahdoton, on suunnitelma laadittava vaikka ilman hänen myötävaikutustaan.

Jos suunnitelmaa ei ole laadittu, on koko alennetusta toimeentulotuesta annettu päätös lainvastainen ja valitusviranomainen tulee sen varmasti kumoamaan. Päätöksestä tehdään ensin oikaisuvaatimus sosiaalilautakunnalle. Lautakunnan päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen.

Kommentit
  1. 1

    on se sanoo

    hyvä asia että joku osaa puolustaa väärin kohdeltuja.
    Mutta mitä se vaikuttaa sitä täällä blogissa setviä.
    Epäkohdat pitäisi saada enemmän yleisön tietoisuuteen.
    Jos haluaa todella vaikuttaa yhteiskuntaan niin silloin ehkä
    sanomalehtien yleisön osaston kirjoitukset saavuttavat isot lukijamassat.
    Kaupunkilehdet myös.
    Oletko lähetellyt sinne näitä epäkohtia?

  2. 2

    sanoo

    Sakun blogi on kyllä käsittääkseni aika laajasti seurattu, ja nykyisellään sen artikkelit alkaa jo leviämään aika laajalle. Me nuoret harvoin päästään yleisönosastokirjoituksia lukemaan, mutta tarvitsemme kyllä tämänkaltaista faktatietoa, joten hieno homma, että täällä blogissa nämä ilmestyvät!

    Toki nämä kelpaisivat myös yleisönosastoonkin monet ihan sellaisenaan.

  3. 3

    Saku Timonen sanoo

    Blogillani on keskimäärin 700 lukijaa joka päivä ja parhaina yli 1 500, joten kyllä tämä yhtä tehokas foorumi on kuin pienen paikallislehden yleisönosasto. Eikä täällä ainakaan kukaan toimittaja silppua tekstiä tunnistamattomaksi.

  4. 4

    sanoo

    bloki on tehokkaamåi kuin yleisön osasto koska niille ei lasketa täysjärkisten tekstejä. Olen muutamia oikaisuja laittanut ja hesartissa ei mene läpi mikään vaikka olen tarkistuttanut faktat alan tutkijoilla. Karjalainen saattaa jonkun jutun julkaista mutta harvoin sekään.

    Sakun tekstien sävy on väärä. jos hän vaatisi työtä vieroksuvien loisten hirttämistä, hesari jopa maksaisi jutusta. Aikoinaan sain muutaman satiirisen yleisönosasto jutun läpi mutta sen jälkeen nimeni pistettiin listalla ja eivät uskalla julkaista mitään koska eivät tiedä olenko piilottanut oikeaa asiaa rivien väliin. (Muutama maili tullut joissa kerrotaan että juttu julkaistaan mutta ei koskaan julkaista eli toimituspäälikkö muistaa kuinka läpäisin hänen sensuurinsa muinoin.)

  5. 5

    jarmo vilponen sanoo

    Kiitos Sakari, en ole tuolta kantilta asioita ajtellut tarpeeksi tarkkaan tai ei ehkä ole ollut noin selkeää kannaottajaa kuin sinä.
    Se on tällasessa tapauksessa kuin ’markkinoilta savustaminen’ (määrävän markkina-aseman väärinkäyttö, tms. ’häiriö markkinoilla’) etu kun laajemmassa- ja vahvemmin ankkuroidussa laissa annetaan myös makrotason pienyrittäjälle oikeusturvaa, siis mikäli haluaa töihin ja ehkä markkinoilta sulkemisesta myös jotai hyvitystä?
    Sijoittumisvapaus ja muut perusoikeuksien kokonaisuuksissa määrätyt vapaudet on huomattavasti vähemmän tunnettuja ja ymmärrettyjäkin, kun asioihin vielä kytketään positiivisen disckriminisaation ja välillisen syrjivän normin käsittet sun muut.
    Hyvin harva ymmärtää edes sitä että kuinka laaja on käsite ’turvallisuus’ ja monet muut jo vanhoissa viidessä hallintomuodossa tutut työelämän – sosiaalisen ja muun suojan teoriat. Funktioineen ja syy-yhteyksineen ja niin monien mutkien kautta perustellen.
    ’Oikeamielinen ihminen’ (jos sellasia onkaan?) palaa usein ’opittuaan asioita’ tunnetasolla tietämiensä sääntöjen ja normien piiriin ja ’vääristyneen oikeustajun omaava’ ihmettelee. (teoriassa ja käytännössäkin kai)