Valtion maksamaa kilpailua

Kun kunta päättää yksityistää ja kilpailuttaa vaikkapa vanhusten hoivapalvelut, niin yleensä ”täysin vapaan” kilpailutuksen voittaa verorahoilla tuettu kansainvälinen suuryritys. Näin se tapahtuu:

Hoivapalvelua tuottava yritys ei itse voi saada tukiasuntojen rakentamiseen Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tukea. Niinpä ainakin pari menestyvää yritystä on perustanut kokonaan itse omistamansa yrityksen, jonka tehtävänä on rakentaa toimitilat. Nämä rakentajat saavat valtiolta rahoitusta. Yritys siis voittaa kilpailutuksen lupaamalla uudet toimitilat, jotka veronmaksajat maksavat.

Näin toimii ainakin Attendo, joka omistaa kokonaan Suomen Palveluasunnot Oy:n. Tämä yritys saa ARA:lta tukea rakentamiseen ja Attendo tulee uusiin tiloihin tuottamaan palvelut. Taustalla toimivat koko ajan samat ihmiset. Lisäksi asuminen ja palvelut pyritään hinnoittelussa yhdistämään niin, että kukaan ei pysty selvittämään niiden erillishintaa.

Asuntoministeri Krista Kiuru on onneksi puuttunut tähän niin sanottuun vapaaseen kilpailuun. ARA:lle on jo annettu ohjeet, joiden mukaan tällaista koplausta ei saa suosia. Ohjeet ovat kuitenkin vain ohjeita, koskapa ministeri on huomannut ARA:n myöntäneen ainakin kolme miljoona euroa Attendon omistamalle Palveluasunnot Oy:lle. Myöntäjä joutuu ministerin puhutteluun, mutta ei siitä seuraa sen kummempia. Asia ei muutu ennen kuin ministerin aloittama asetuksen muuttaminen saadaan valmiiksi.

Yksityistäminen on nykytrendi, jonka nimeen vannotaan palvelutuotannon edullisuuden nimissä. Edullista tuotanto on vain yritykselle, koska tilat rakennetaan veronmaksajien kustannuksella. Hinnoittelussa sotketaan keskenään asuminen ja palvelut, joten maksut voivat olla mitä tahansa. Yksityisen puolen asumispalveluissa kun on vielä sekin omituisuus, että palvelut suunnitellaan ja hinnoitellaan yksilöllisesti asiakkaan maksukyvyn mukaan.

Ministeri Kiuru on tarttunut oikeaan asiaan. Jos yksityistetään ja kilpailutetaan, niin voittavan yrityksen on oltava ihan aidosti ja kokonaan yksityinen ja hankittava myös toimitilat omilla rahoillaan. Nyt yhteiskunta kustantaa toimitilat, joihin yritys tulee keräämään voitot.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Olenkin aina ihmetellyt tätä kuntien yksityistämisvimmaa. Onkohan olemassa missään sellaista esimerkkiä, jossa tuo ykstyistäminen olisi osoittautunut jollakin muotoa jopa kannattavaksi. Itse en sellaista ihan heti ainakaan muista.

  2. 2

    Nimetön sanoo

    Näinhän se menee, viisaammat kusettavat tyhmempiään. Vastaava kuvio oli niissä yrityksissä, joilla hoitofirmakandidaatti yritti saada Valtimon ja Juukan kunnat koukkuunsa. Kummankin kunnanjohtajat olivat ajamassa asiaa, mutta valveutuneemmat luottamushenkilöt torppasivat asian alkuunsa. Hyvä että ministeri Kiuru ymmärsi asian ytimen, jospa pyykki tulee pestyä loppuun saakka. Joku häpy se pitää elinkeinoelämän tukemisessakin olla ja luottamushenkilöiden asia on valvoa ja päättää kunnan varojen huolellisesta ja järkevästä käytöstä.

  3. 3

    Risto Lahnalampi sanoo

    Tuo kilpailuttaminen kansaivälisillä yrityksillä hävittääpaikallisen kilpailykyvyn ja ne yritykset, sitten saa hinnat nousta. Hoidon lisäksi puhtaanapito kuljetus infra ja muurakentaminen kuuluu samaan. Suomi äänestettiin myös maalaisten äänillä EU iin, että pulinat pois. Komissiosta tulee mitä tulee ja olkaamme tyytyväisiä ja musitakaamme, että kansa on kaiken tämän halunut. EU ssa voitot kansaivälisille pankeille ovat tärkeintä. Ilmasto jo suomessa on niin kylmä ettei eläminen ole kannattavaa.

  4. 4

    Mieluummin kunta kuin ahne yritys sanoo

    Edelliselle: Ei Eu pakota jakamaan yrityksille lahjarahaa. Itseasiassa se on kiellettyä tai ainakin tarkoin säänneltyä. Mutta kysymyshän on siitä, kuinka tyhmiä päätöksiä niin valtio kuin kunnatkin jatkuvasti tekevät, kun eivät ajattele asioita loppuun saakka . Yrittäjyys sinänsä on hyvä asia, jos pelisäännöt ovat terveitä ja peli rehellistä. Mutta jos mitään ei kyetä tekemään ilman kunnan taikka valtion tukea, mitä virkaa sellaisella yrityksellä on. Aivan liian usein kunnatkin ulkoistavat toimintojaan vain sen takia, kun yrittäjien luoma ulkoinen paine ja oma mukavuudenhalu siihen pakottaa. Kun yksityistämisen pää on avattu, kansa maksaa, maksoi mitä maksoi. Eipä siis ole mikään ihme että hoitopäivän hinta palvelukodissa alkaa hipoa 200 euroa päivässä, kun palvelun tuottaja on päässyt kunnan niskanpäälle kultaa vuolemaan. Menestyvän yrityksen rahasampo on kunta, jos sen hankkijaksi onnistuu pääsemään, ja kuten blogi osoittaa, mielikuvitusta ja yritystä tässä suhteessä riittää.

  5. 5

    Jouni Martiskin sanoo

    Näinpä. Tänä päivänä hyvin menestyvä yritys tarvitsee anteliaan kädenojennuksen yhteiskunnalta. Huomaamattomasti.

  6. 6

    kirsti era sanoo

    Miten minulla on semmoinen epäilys, että sen Kiurun esittämän asetuksen valmistelu vie erinäisistä syistä aikaa…