Rehvastelua

Joskus takavuosina luin paikallislehdestä lukijan lähettämän ärsyttävällä tavalla huvittavan jutun. Sen olivat kirjoittaneet muutamat akateemisesti koulutetut ja hyviin asemiin muualla päässeet vähän yli kolmekymppiset miehet. He olivat kokoontuneet viettämään viikonloppua entiselle kotipaikkakunnalleen lukiokavereiden kesken ja saaneet päähänsä rehvastella olemisillaan lehden lukijoille.

He kuvailivat tapaamistaan, viikonlopun viettoaan ja kapakkailtaansa aika ylimielisesti. Ajatus kulki jotenkin niin, että paikkakuntalaiset katsoivat heidän porukkansa edesottamuksia monttu auki ja kateellisina ihaillen. He kun toivat vähän suuren maailman tyyliä junttilaan.

Vähän samanlaisia tunteita herätti päämisteri Kataisen ja eurooppaministeri Stubbin järjestämä Saariselän ”Suomen ja Euroopan talousvaikuttajien” tapaaminen. Siitä uutisoitiin koko viikonlopun ajan vain näytösmielessä. Oli koiravaljakkoajelua, hiihtoa, ulkoiluvaatteiden lahjoittamista ja olipa paikalle värvätty myös aidolta näyttävä Lapin mies poroineen. Käytyjen keskustelujen sisällöstä ei kerrottu mitään.

Ehkä niitä ei käytykään. Kyseessä näytti olevan nulikkamaisten miesten pitkitetty viikonlopun vietto, koska edes valtiovarainministeriä ei oltu kutsuttu paikalle. Muista naisista en osaa mennä arvailemaan. Jos näin oli, niin se on aika huvittavaa ja kuvastaa  järjestäjien asennetta: Näin me pojat vähän näytämme junteille, miten tärkeitä ja fiksuja me olemme. Vähät siitä, että  meidän viikoloppumme aiheuttaa veronamaksajille semmoisen 150 000 euron laskun.

Jos siellä keskusteltiin vakavasti ja sovittiin tulevista päätöksistä, niin en soisi tällaisen tavan yleistyvän. Ei asioista päätetä noin näkyvästi sopiviksi katsottujen kavereiden kanssa.

Ainakin ministeri Stubbilla oli tapana edellisen hallituksen aikana kutsua koolle Euroopan ulkomistereitä samaan paikkaan keskustelemaan. Muistan hyvin, kuinka hän lapsellisen leuhkaan tapaansa kehuskeli, kuinka hulvattoman hauskaa porukkaa he ovat. Tyyli näyttää olevan edellen vähän sama kuin pikkupojilla, jotka on hyväksytty isojen poikien jengin liepeille hännystelemään.

No joo, älkää välittäkö näistä narinoista. Tämä on vain äreän aijän tapa katsella nuorten miesten esiintymistä. En sentään ole yhtä tarkkanäköinen kuin iäkäs äitini. Elämänkokemuksensa antamalla varmuudella hän totesi eilen Kataisen haastattelun nähdessään, että tuo poikahan on humalassa tai ainakin viinan jäljiltä. Silmät kiiluvat siihen malliin.

Kommentit
  1. 1

    Vexi L. sanoo

    Ehkä ne tilaisuuteen kutsutut naiset tuli venäjältä, ehkä ei.

  2. 2

    Erkki-Petteri sanoo

    – Politiikan teko on ”delegoitu” pienen kaveripiirin kivaksi puuhasteluksi. Sisäpiiriläiset elävät hyvinvointivaltiota todeksi jo tässä ja nyt, kun muu porukka on vasta matkalla sinne!

  3. 3

    sanoo

    ”Sisäpiiriläiset elävät hyvinvointivaltiota todeksi jo tässä ja nyt, kun muu porukka on vasta matkalla sinne!”

    Muu porukka ei oo koskaan sitä ees nähny eikä tuu näkemäänkään eikä näillä sisäpiiriläisillä olis ite varaa tällaseen elämään jos näitä muita porukoita ei olis sitä kustantamassa.

    Kaikenmaailman nalle-ihmisiä sitä joutuukin elättään!

  4. 5

    Kimmo sanoo

    Mitenhän mulla tuli mieleen joku vapaamuurareiden kokous, kun ei ainakaan suomesta nainen päässyt mukaan joukkoon. Liekkö muualtakaan??? paitti ehkä ruottista, eikait muualla maailmassa oo naisia hyväksytty looshiin.

  5. 6

    Kimmo sanoo

    Korjausta tuohon vapaamuurari tapahtumaan. Luin tuossa ikivanhaa Pekka Ervastin kirjotusta ”kadonnut sana”. Ja onhan loosheissa tapahtunut jo silloin naistenkin hyväksymisiä järjestöön mukaan. Taitaa olla saatavilla paljon muutakin hyvää luettavaa Ervast:lta hänelle osoitetulla sivustolla.

    Niin että oliko sittenkään paljoa muutakun pelkkä saunailta, vähän niinkun UKK:n aikoihin.

  6. 7

    Oula Kuuva sanoo

    Vaikka olenkin jo useamman kuukauden seurannut aktiivisesti Uuninpankkopojan blogia en ole vielä kertaakaan vaivautunut kommentoimaan, yleensä siitä syystä ettei minulla ole kirjoituksiin mitään lisättävää tai uutta näkökulmaa esille tuotavaksi. Lisäksi olen ottanut urakakseni lukea kaikki Uuninpankkopojan blogikirjoitukset alusta loppuun, enkä ole nähnyt mitään järkeä kommentoida vuosia vanhoja kirjoituksia.

    Nyt täytyi tehdä poikkeus, sillä tästä kirjoituksesta tulee niin vahvasti mieleen YUP:n jo kaksi vuosikymmentä vanhan Yövieraat albumin kappale Gleb. Olen aina pitänyt kappaleen tarinaa pelkkänä tarinana, mutta tämä kirjoitus osoitti että tapahtumasarja on hyvinkin realistinen. Ihminen ei ole parissa vuosikymmenessä muuttunut miksikään ja tarinalle löytynee esikuva myös siltä ajalta kun Martikainen sanoitusta on rustannut. Tässäpä vielä linkki kyseiseen veisuun jos yksityiskohdat kiinnostavat: https://youtu.be/mbkStRKA5Go

    Sanottakoon vielä etten tällä kappaleella enkä kommentillani halua yllyttää kirjaimellisesti teurastamaan ketään. Tiettyjen ylimielisten päättäjien verbaalinen teurastus sen sijaan olisi välillä ihan suotavaa, niin vuosina 1996, 2012 kuin myös 2016. Näillä näkymin työtä Glebille riittää vielä vuosiksi eteenpäin. Onneksi Uuninpankkopoika tekee tällä saralla esimerkillistä työtä ja toivottavasti saamme jatkossakin lukea yhtä kärkevää tekstiä mielenkiintoisista aiheista.