Ylimielistä juridiikkaa

Jos tuomioistuin perustelisi päätöksensä vain siteeraamalla lakitekstiä ja yksilöimättä millä tavoin lakia on rikottu, saisi tuomari varmasti vähintään varoituksen virkavirheestä. Työvoimapolitiikassa tällainen toiminta on kuitenkin ihan normaalia arkea.

Olen ennenkin kertonut muutoksenhaun kiemuroista työmarkkinatuen menettämistä koskevissa asioissa. Ensimmäinen etappi tällä kivisellä tiellä on Työvoimatoimikunnan antama työvoimapoliittinen lausunto Kelalle. Tällä lausunnolla työmarkkinatuki lähtee ennalta määräämättömäksi ajaksi. Lausunnosta ei voi valittaa, vaikka Kela on velvoitettu lausuntoa noudattamaan. Valitusoikeus on vasta Kelan tämän lausunnon perusteella tekemästä päätöksestä ja vain laillisuusperustein. Kela siis tutkii vain sen, onko sen oma – siis lausuntoon perustuva – päätös tehty lainmukaisesti eli onko siinä muotovirheitä. Tämän lausunnon lainmukaisuutta ei kukaan tutki missään vaiheessa.

Tämä työvoimapoliittinen lausunto on koko muutoksenhakuprosessin ajan kaikkein tärkein asiakirja. Siksi sen pitäisi olla perusteellisesti harkittu ja erityisen hyvin perusteltu. Onko se sitä? No eipä ole. Luvan saatuani siteeraan erään henkilön jonkin aikaa sitten saamaa työvoimapoliittista lausuntoa. Henkilö oli erotettu palkkatuetusta työstä yllättäen kesken sopimuskauden.

Hakija on saanut työttömyysaikaista työmarkkinatukea 500 päivältä tai 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan päätyttyä ja on ilman pätevää syytä kieltäytynyt tai eronnut taikka omasta syystään erotettu työstä tai työvoimakoulutuksesta 30.6. Työmarkkinatukeen ei ole oikeutta 1.7. alkaen. (TTL 8 luku 4a § 1 mom 1 kohta).

Siinä kaikki. Sanokaapa tämän perusteella, mitä on tapahtunut. Onko henkilö saanut työmarkkinatukea 500 päivältä vai 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan päätyttyä? Onko henkilö ilman pätevää syytä kieltäytynyt työstä vai onko hän eronnut itse? Onko hänet kenties erotettu? Vai olisiko sittenkin niin, että hän on joko kieltäytynyt tai eronnut tai hänet on erotettu työvoimakoulutuksesta?

Kaikki nämä tulkinnat ovat mahdollisia. Se johtuu siitä, että Työvoimatoimikunta on kopioinut päätöksensä suoraan Työttömyysturvalaista yksilöimättä tapahtumia ja kertomatta, millä tavalla laki soveltuu tähän tapaukseen. Ihan yhtä hyvin oikeus voisi tuomita jonkun vankeuteen taposta siteeraamalla vain kyseistä lainkohtaa, mutta kertomatta kenet on tapettu vai onko tapettu ketään.

Kysyin silloin aikoinaan Työvoimatoimikunnan esittelijältä tämän lausunnon selvennystä ja tiedustelin hänen juridisen koulutuksensa laatua. Hän löi luurin korvaani.

Kommentit
  1. 1

    Marko sanoo

    Oma syy on kyllä todellakin häilyvä käsite näissä jutuissa. Mikä tahansa syy voidaan katsoa omaksi syyksi mukaan lukien se, että työnantaja erottaa työharjoittelusta, koska haluaa tilalle oman tuttavansa normaalilla palkalla. Senkin täytyy olla työstä erotetun omaa syytä.

  2. 2

    A sanoo

    Sama näyttää pätevän sosiaalitoimen kanssa. Esimerkiksi toimeentulotukea hakevalta opiskelijalta alennetaan toimeentulotukea automaattisesti 20 % koko toimeentulotukiajalta. Perusteena tälle sanotaan ”tää nyt on vaan tällanen tapa” ja papereissa ainoana perusteluna lukee ”opintotuki on opiskelijan ensisijainen etuus”. Tarveharkinnasta ei voida edes puhua, koska tämä alennus koskee kaikkia riippumatta siitä mistä syystä henkilö ei ensisijaisia etuuksia saa eikä huomioon tietenkään oteta tuen hakijan suunnitelmia ja omaa aktiivisuutta työllistymisen suhteen. Toimeentulotuen hakijan/saajan asema on todella hankala, koska sosiaalityöntekijät eivät selvästikään osaa lakeja päätöksenteon taustalla. Valitukset sosiaalilautakuntaan eivät auta, koska siellä ei ole sitäkään vähää oikeudellista osaamista, mitä sosiaalitoimistossa ehkä joskus hyvällä tuurilla on ollut.

  3. 4

    sanoo

    Tämä on nykyisen työttömyystuen maksamisessa (tai useinkin sen maksamatta jättämisessä) niitä tärkeimpiä epäkohtia. Toinen melkein yhtä tärkeä on se, että työnhakija ei saa rekisteröidä toiminimeä kuvitellen kasvattavansa yritystä vähitellen, eli niinkuin pieni yritys normaalisti kasvaa, ja saada työttömyysturvaa, kunnes pystyy jättäytymään omilleen. Miksi yritteliäitä ihmisiä ei tueta? Saako Suomessa yrittää vain rikkaat, jotka pystyvät heti toimimaan täysillä tai joilla on joku taustatuki, joka pitää hänet hengissä yrityksen aloitusvaiheen yli?