Vapautta ja pakkoa

Milton Friedman sanoi jo 80 -luvulla, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole mitään muuta kuin sosialismia, jossa lopulta ei ole jaettavana muuta kuin pakkoa.

Tällaisen kommentin sain facebookin puolella eiliseen ilmaistyötä käsittelevään juttuuni. Kommentoija oli tosin onnistunut ujuttamaan yhteen virkkeeseen peräti viisi kirjoitus- ja kielioppivirhettä, jotka korjasin tähän. Se pistää jotenkin epäilemään, että hän ei ole kovin hyvin perehtynyt Friedmanin talousteorioihin, vaikka vetoaakin nobelistin auktoriteettiin.

Epäilemättä Friedman on noin sanonut. Onhan hän sanonut paljon muutakin sellaista, joka  muistuttaa uskontoa ja jonka seurauksista maailma tällä hetkellä kärsii. Kommentoijani ei nimittäin ole ainoa, joka tuntuu uskovan Friedmaniin sokeasti.

Friedmanin teoria perustuu kolmeen pääteesiin, jotka ovat markkinoiden täydellinen vapaus, täydellinen yksityistäminen ja sosiaalimenojen alasajo.

Valtiovalta ei saa millään tavalla säädellä vapaita markkinoita. Itse asiassa valtiovallan rooli on ajettava mahdollisimman vähäiseksi siten, että muodostuu korkeintaan poliisista, oikeuslaitoksesta ja armeijasta koostuva yövartijavaltio. Tämä toteutetaan yksityistämällä kaikki julkisen sektorin toiminnat näitä harvoja lukuunottamatta. Nekin tulee yksityistää ajan myötä, koska turvallisuus on liian tärkeä asia jätettäväksi valtiovallan huolehdittavaksi.

Myös työn hinta on jätettävä kokonaan markkinoiden määrättäväksi, joten ammattiyhdistysliike on lakkautettava. Näin yksittäiset työntekijät voivat kilpailla täysin vapaasti oman työnsä hinnalla vapaassa markkinataloudessa. Se työn hinta pysyy varmasti alhaisella tasolla myös siksi, että kaikki sosiaalietuudet on lakkautettava. Työkyvyttömistä köyhistä huolehtii rikkaiden antelias yksityinen hyväntekeväisyys.

Tällainen yhteiskunnan muutos vaatii kriisin, joko kuvitellun tai todellisen. Kriisin aiheuttaman siirtymävaiheen sumun aikana avautuu tilaisuuden ikkuna. Juuri oikealla hetkellä toteutettu talouden salamasota mahdollistaa muutokset ennen kuin kansa herää puolustamaan etujaan. Juuri näitä sanoja on tämä arvostettu nobelisti käyttänyt.

Uskonnon puolellehan  tällainen teoria menee. Erityisen lujaa uskoa vaaditaan siinä vaiheessa, kun talousjärjestelmä rupeaa näyttämään myrskyävältä valtamereltä. Ei hätää, Friedmanin mukaan sekavana kuohuvan pinnan alla vallitsee kuitenkin markkinoden rautainen logiikka, joka huolehtii järjestyksestä.

Tämä kommentoijan on tervetullut keskustelemaan aiheesta lisää, kunhan on ensin itse lukenut Friedmanin teoriasta muutakin kuin itseään miellyttävän lauseen. Sitä odotellessani minä kuitenkin huonosti erilaisiin uskontoihin taipuvana pysyttelen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan linjoilla. Vielä toistaiseksi meidän päättäjämmekin kannattavat sitä ainakin sanoissaan. Teoista en enää ole varma.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Ja mitä tästä finanssikapitalismin ajasta on seurauksena? Mitä tapahtui 1920-30 -luvulla?

    Ammatiyhdistyksillä ei ole enää mitään sananvaltaa. Yhteinen omaisuutemme on jo myyty. Politiikoilla ei myöskään ole enää mitään sananvaltaa vaan he juoksevat vapaiden markkinoiden asialla.

    Onko meillä kansalaisilla enää mitään valtaa? Tai uskallusta mihinkään?

  2. 2

    Unto Kiiskinen tietokirjailija sanoo

    ”Raamattu ei tunne hyvinvointivaltiota”, kirjoitti kuuluisan uskonnon oppikirja(painos 20 milj.kpl.)
    Yhdysvalloissa 30 vuotta sitten.
    Siinä ei selitetty mitä vikaa hyvinvoinnissa on. Onko pahoinvointi parempi vaihtoehto? Riistäminen, heitteillejättö!
    Noin kaksi vuotta sitten kirjoitti uskonnollinen lehti (painos 42 milj.kpl) ”Työnantajan ei tarvitse
    neuvotella työntekijän tai työntekijöiden ryhmän kanssa palkoista eikä työolosuhteista.”
    Minä järkytyin molemmista väitteistä.
    Forssan kokouksen julistus vuodelta 1903 on paljon raamatullisempi.
    Sitä paperia kannattaisi julkaista ja lukea vaikka joka vuosi.

  3. 3

    Esa Jorma sanoo

    Milton Friedman oli itseasiassa sosiaaliliberaali. Hän kannatti valtiojohtoista perustuloa. Hän ei myöskään kannattanut ammattiliittojen lakkauttamista, vaan ainoastaan lakisääteisen yleissitovuuden poistamista. Ammattiliittojen rooli jäisi siis työntekijän auttamiseen palkkaneuvotteluissa, mutta kuitenkin niin, että jokaisella olisi oikeus sopia työnantajan kanssa keskenään palkkatasosta.

  4. 4

    sanoo

    Milton Friedman esitti negatiivisen tuloveron joka huolehtisi pienituloisen toimeentulosta. Jostakin syystä kukaan hänen kannattajansa ei sitä tuo esiin.

    samoin kirjassaan Vapaus valita hän kyllä esitti kaikkien toimilupien poistamista, esim. opettajaksi saa ryhtyä kuka vaan lukutaidosta riippumatta. Mutta pari sivua myöhemmin hän aina kertoi mitä siitä seuraa. Esim täysi opetuksen vapaus aihauttaa sen että epäpätevä opettaja joutuu työskentelemään halvemmalla ja siten tienaa paremmin sellaisessa työssä jonka osaa joten hän hakeutuu näihin töihin.

    valitettavasti häntä lukeneet eivät lue kuin ehdotuksen, eivät sen seurauksien analyysia. Huvitti kun kirjaa luin, ainoa kirja jota eläessäni olen marginaaleihin kommentoinut. Pari kolme sivua myöhemmin oli aina Friedmanin saman sisältöinen kommentti.
    Häiriköin ja pistän pitkän tekstin.
    —–
    Uskonto vai tiede? (Kirjoitin kolumniksi mutta tuli ajankohtaisempi joten julkaistiin se.)

    Uskonnollisen teorian lähtökohta on usko todistamattomaan. Tieteellinen teoria pohjautuu havaintoihin ja sitä pidetään oikeana niin kauan kun se antaa oikeaan osuneita ennusteita. Nykyinen taloustiede täyttää uskonnon kriteerit. Sen edustajat tietävät neuvoa kuinka valtiot menestyvät. Verot alas, palkat alas, ammattiliitto pois, sosiaaliturva alas ja markkinat korjaavat kaiken. Ikuinen rikkaus on ovella.

    Tämän ”tieteellisen teorian” mukaan on ohjattu valtioita Haitista Irlantiin, Kreikasta Italiaan. Tätä uutta uskontoa on julistettu myös Suomessa. Teorian mukaan valtioiden täytyisi rikastua nopeasti. Näin ei ole käynyt, valtiot ovat ajautuneet tuhon partaalle, Somalia jopa täyteen tuhoon. Nyt ”talouden ammattilaiset” ovat kehittäneet keinon pelastua tilanteesta. Ne valtiot jotka eivät ole noudattaneet heidän oppejaan, ovat selviytyneet kriisistä. Heidän lääkkeensä on selvä. Otatte velkaa ja autatte niitä valtioita jotka heidän politiikkansa on tuhonnut. Tietysti taustalla on ”tieteellinen” perustelu.

    Neuvoja antavat siis henkilöt jotka eivät ole kyenneet ennustamaan romahdusta, joiden teoria ei ole toiminut missään. Henkilöt joiden väittämiä voidaan pitää uskontona ja ennustusten toteutuminen huomioon ottaen, vääränä uskontona.

    Mielenkiintoista on ettei kukaan kiinnitä huomiota siihen. Emä munauksia korjataan vielä suuremmilla ja kaikki kuuntelevat uusliberalistin ekonomistin höpinöitä televisiossa. Pakko karsia, veronalennus tuo lisäverotuloja, sosiaaliturvan tuhoaminen korjaa sosiaaliturvaa, siltojen korjaamatta jättäminen parantaa liikenneyhteyksiä, patoja ei kannata korjata koska vesi ei nouse maalle. Sattuu vaan välillä nousemaan, ainakin New Orleansissa nousi.

    Sen jokainen ymmärtää ettei pikavippi kierteeseen joutunutta narkomaania auta uusi pikavippi. Miksi tätä ei ymmärretä valtioiden tasolla?

    Tilanteeseen on kyllä ratkaisuja. Ei vakuudet tai muiden valtioiden syöksyminen samaan avantoon vaan pelastusköysi. Euroopan keskuspankki lainaa kriisimaille korotta rahaa. Sen ei tarvitse edes lainata, ilmoittaa vaan lainaavansa ja nämä maat muuttuvat hyviksi maksajiksi samalla hetkellä, niiden maksukykyhän on turvattu. Tällöin ne saavat markkinoilta rahaa korotta. Jokainen haluaa lainata hyvälle maksajalle.

    Onko takana siis uskomaton typeryys joka pakottaa seuraamaan noita vääriä profeettoja vai tietoinen halu tuhota valtiot? Kysymys tullee askarruttamaan historian ja laumapsykologian tutkijoita pitkään. Jos oikein hyvin käy, myös arkeologit saavat tutkittavakseen muinaisen teknisen sivilisaation jäänteet. Hämmästystä herättänee miksi miljoonat kuolivat nälkään kun viljasta oli ylituotantoa, sairaat paleltuivat odotushuoneissa kun lääkärit makasivat kotona työttöminä. Harva uskoo että syynä oli talouskriisi. Siis ruokaa ei voitu jakaa koska rahan kierrossa tapahtui häiriö ja ”taloustiede” kielsi korjaamasta sitä. Joskus ihmisen typeryys ylittää pahimmankin satiirikon mielikuvituksen.

    Mutta, uskon että ihminen tekee oikean ratkaisun. Se vaan kokeilee ensin kaikkia muita.

  5. 5

    Jouko Siivonen sanoo

    Friedmannin lisäksi kannattaa lukea von Hayekkia ja muita libertaristeja. Suomessa tunnetuin ajattelija taitaa olla Björn Wahlroos 😀

  6. 7

    joe71kamu sanoo

    Unto: Lainaus Unto Kiiskinen tietokirjailija Sanoo:
    Tiistaina, Huhtikuun 10. 2012 klo 10:31

    “Raamattu ei tunne hyvinvointivaltiota”, kirjoitti kuuluisan uskonnon oppikirja(painos 20 milj.kpl.)
    Yhdysvalloissa 30 vuotta sitten.
    Siinä ei selitetty mitä vikaa hyvinvoinnissa on. Onko pahoinvointi parempi vaihtoehto? Riistäminen, heitteillejättö!
    Noin kaksi vuotta sitten kirjoitti uskonnollinen lehti (painos 42 milj.kpl) “Työnantajan ei tarvitse
    neuvotella työntekijän tai työntekijöiden ryhmän kanssa palkoista eikä työolosuhteista.”

    Kiinnostaisi tietää minkä uskonnon kirja ja lehti kyseessä?