Äly hoi

Joskus kansalainen voi vahingokseen törmätä virkailijaan, jonka oman alansa lainsäädännön tuntemus on puutteellista ja järjen käyttö rajallista, mutta luottamus sääntöihin ja ohjeisiin on sitäkin kehittyneempää. Näin kävi eräälle henkilölle TE-toimistossa:

Henkilö jäi työttömäksi ja ilmoittautui samana päivänä nykyisin suositeltavalla tavalla eli sähköisesti TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Heti seuraavana päivänä hän joutui yllättäen sairaalaan hoidettavaksi ja tutkittavaksi. Sieltä vajaan parin viikon kuluttua kotiuduttuaan häntä odotti postissa saapunut TE-toimiston työvoimapoliittinen lausunto. Sen mukaan hänellä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan Työttömyysturvalain 5 §:n perusteella.

Tämä lainkohta pelkästään määrittelee työnhakijaksi sellaisen henkilön, joka on rekisteröity työnhakijaksi ja on pitänyt työnhaun voimassa. Pykälää ei voi käyttää työttömyysetuuden eväämisen perusteluna, joten henkilö marssi TE-toimistoon kyselemään asiaa tarkemmin.

Virkailija ei muuttanut työvoimapoliittista lausuntoa, mutta muutti perusteluksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 5 ja 6 §:n. Tämä 5 § kertoo, että TE-toimisto rekisteröi työnhakijaksi henkilön, joka pyytää sitä itse sähköisesti tai henkilökohtaisella käynnillä. 6 §:n mukaan työnhaku on voimassa siitä päivästä, jona rekisteröintiä on pyydetty.

Työtön meni kotiinsa miettien, että ei tämä nyt vieläkään tainnut mennä ihan putkeen. Hänhän oli ilmoittautunut sähköisesti työttömäksi työnhakijaksi heti työttömyyden alettua, eikä tätä ilmoitusta kiistetty kertaakaan. Hän lähti urhoollisesti vielä kerran TE-toimistoon.

Lausunto ei vieläkään muuttunut, mutta perustelu muuttui taas kerran. Nyt vedottiin julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 1 momentin 2-kohtaan. Sen mukaan työnhaun voimassaolo lakkaa, jos työnhakija ei uusi työnhakuaan TE-toimiston antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla. Työnhakijan olisi kuulemma pitänyt sähköisen ilmoittautumisen lisäksi käydä ilmoittautumassa henkilökohtaisesti kymmenen päivän kuluessa sähköisen ilmoituksen jättämisestä. Koska näin ei tapahtunut, katsoi virkailija työnhaun voimassaolon lakanneen.

Tällä hetkellä asiassa on parikin ongelmaa. Ensinnäkään laki ei tunne mitään kymmenen päivän määräaikaa. Saattaa olla, että TE-toimiston omissa ohjeissa tällainen määräaika on, mutta ei siitä ainakaan hirveästi asiakkaille tiedoteta. Vaikka tässä tapauksessa työnhakija olisi tiennytkin tällaisesta velvollisuudesta, niin miten ihmeessä hän olisi lähtenyt sadan kilometrin päässä olevasta sairaalasta piipahtamaan TE-toimistossa kesken hoidon ja tutkimusten? Se ei kuulemma ole TE-toimiston murhe, eikä työvoimapoliittista lausuntoa voi muuttaa. Se on kiveen hakattu ehdoton totuus, vaikka perustelut muuttuvatkin joka kysymiskerralla.

Nyt on sitten odotettava, että Kela tekee työvoimapoliittisen lausunnon perusteella kielteisen päätöksen työttömyysetuudesta. Lausunnosta kun ei saa valittaa, vaikka Kela on siihen sidottu. Tästä Kelan päätöksestä on valitusoikeus ja vasta sitten päästään kyselemään sen terveen järjen perään ihan virallisesti. On todella kummallista, ellei lääkärintodistuksella vahvistettu olo sairaalassa ole ylivoimainen este, joka oikeuttaa siirtämään ilmoittautumisen määräaikaa ihan omin päin.

Kommentit (4)
  1. Laki julkisesta työvoimapalvelusta 30.12.2002/1295

    8 § (30.4.2010/312)
    Työnhakijan informointi
    Työnhakijaa tulee informoida työnhakijaksi rekisteröinnin yhteydessä tai viipymättä sen jälkeen työnhakuun liittyvistä seikoista, hänelle tarjolla olevista työ- ja elinkeinotoimiston palveluista, hänen velvollisuudestaan pitää työnhaku voimassa sekä 5 a luvussa tarkoitetusta muutosturvasta.

    Työtöntä työnhakijaa tulee 1 momentissa säädetyn lisäksi informoida tarvittaessa hänen työllistymistään edistävistä muista palveluista ja toimenpiteistä, 9 §:ssä säädetyistä työttömän työnhakijan yleisistä velvollisuuksista sekä työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saamisen keskeisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä.

  2. TE-keskuksen omat ohjeet pitää kertoa asiakkaalle, jos hänen niitä odotetaan noudattavan. Kukaan ei ole selvännäkijä. Laissa lukee näin:
    Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Kommentointi suljettu.