Näin sen näen

Viime viikolla valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kehui julkisuudessa, kuinka Kreikka oli maksanut osan sovituista lainavakuuksista Suomen tilille selvänä rahana. Tämän päivän uutisten mukaan pääministeri Jyrki Katainen myöntää, että Kreikan vaalien jälkeisessä tilanteessa koko Kreikka-laina on riskirahaa. Tässä lienee taustalla pelko siitä, että Kreikka teksisi saman tempun kuin Islanti ja jättäisi velkansa maksamatta.

Tunnustan suoraan, että en edes kuvittele ymmärtäväni läheskään kaikkea tästä asiasta. En ole kansantalous- enkä taloustietelijä, joten ei minulla ole edellytyksiäkään ymmärtää. Jotenkin minusta tuntuu, että eivät ymmärrä ihan kaikki päättäjämmekään, vaika he niin teeskentelevät. Eiväthän he ensin saaneet edes nähdä vakuussopimuksen tekstiä ja sitten kun saivat, niin heille annettiin mahdollisuus lukea paksu englanninkielinen asiakirjanippu. Kun sopimus viimein julkaistiin, niin siitä oli peitetty kaiki tiedot ja julkisuuteen annettiin suunnilleen pelkkä lomakepohja.

Minä ajattelen tämän asian ihan yksinkertaisena käytännön ajatusleikkinä. Oletetaan, että perintönsä, perheensä, työpaikkansa ja luottotietonsa juonut vanha kansakoulukaveri tulee pyytämään apuani pystyäkseen jatkamaan vielä vähän aikaa omaksumaansa elämäntyyliä. Hänellä on loistava idea rahoitusjärjestelyiksi. Hän pyytää, että minä kävisin pankista hakemassa lainaa itselleni tuhat euroa ja lainaisin rahat sitten hänelle. Takaisinmaksun vakuudeksi hän lupaa antaa niistä samoista rahoista minulle satasen. Jos hän ei maksa minulle takaisin, niin saan pitää sen satasen, mutta joudun tietenkin maksamaan koko lainasumman pankille.

Jos tekisin tällaisen sopimuksen, niin en varmasti kertoisi sen yksityiskohdista muille. Kysyttäessä voisin sanoa, että vakuussopimus on hyvä ratkaisu kaverin ongelmiin ja minullekin kohtuullisen edullinen. Heiluttelisin tietenkin sitä vakuudeksi saamaani satasen seteliä ja kehuisin, kuinka luotettavan kumppanin kanssa olen sopimuksen tehnyt. Jos ihan tiukka paikka tulisi, niin voisin myöntää, että kyllä tämä laina tietyssä mielessä on kokonaisuudessaan riskirahaa.

En väitä, että Kreikka-laina ja kaljaveikon laina ovat samanlaisia tapauksia. Tämä on vain tavallisen tollon yritys ymmätää asioita ihan käytännön tasolla.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Me elämme finassimarkkintaloutta ja pankit tekevät kauppoja papereilla ja numeroilla; mitään konkreettista rahaa ei heillä ole; se raha on aivan muualla.
    Parasta olisi kaikille laina-amnesti; kaikki saisivat lainansa anteeksi ja siis k a i k k i ja alotettas nollasta. Ja että spekulointi papereilla lopetettaisiin…

    Tämähän on pahempaa kuin 30-luvulla…, ja me tavalliset sukankuluttajat ollaan taas maksamassa isojen röttelöitä.

  2. 2

    tauno lehtonen sanoo

    Eipä siitä ole viikkojakaan akaa, kun hallituksessa kovasti tarkkaan tiedettiin millainen katastrofi seuraisi jos Kreikka irtautuu eurosta. Nyt kuului Katainen ja Urpilainen olevan kovasti sitä mieltä, että kukaan ei tiedä mitä seuraisi jos kreikka irtaantuu eurosta. Siis kumpi? Katastrofi vai ei tiedetä.

    Niin ja Suomen pankki ja -talous kyllä kestää menettää se 2 miljardia josta aikaisemmin ei ole puhuttukaa.

  3. 3

    Marko sanoo

    Islannissa on otettu lusikka kauniiseen käteen ja alettu maksaa pois niitä Icesave-tappioita. Niin väittää google-haku. Yleistä luuloa on sekin, että Eurosta irtautuminen tarkoittaisi sitä, että kipeät leikkaukset, säästöt ja rakenteelliset muutokset voitaisiin jättää tekemättä. Omaan valuuttaan ”paluu” on housuun kusemista pakkasella – vähän aikaa lämmittää ja sen jälkeen paleltaa entistä enemmän.