Tarkoitus pyhittää keinot

Helsingin käräjäoikeus lopetti kovalla kädellä Finnairin tekniikan työtaistelun alkuunsa. Oikeus määräsi turvaamistoimena seitsemälle ammattiliitolle 400 000 euron uhkasakon kullekin, jos lakkoa ei lopeteta. Yhteensä uhkasakko on siis peräti 2,8 miljoonaa euroa. Tällaisen uhan edessä lakkoilu loppuu varmasti.

En ole työoikeuden asiantuntija, mutta käräjäoikeuden päätöksessä on useitakin kummallisen tuntuisia asioita. Päätös saattaa olla lain kirjaimen mukainen, mutta lain henkeä se tuntuu rikkovan. Lakkoilu kuuluu sentään perusoikeuksiin. En ole ihan varma siitäkään, onko käräjäoikeus edes oikea tuomioistuin, vai olisiko pitänyt odottaa työtuomioistuimen ratkaisua.

Käräjäoikeus sivuutti asianosaisen kuulemisen periaatteen määrätessään uhkasakon yksipuolisesti työnantajan vaatimuksesta. Ammattiliitoille ei annettu mahdollisuutta lausua asiasta omaa mielipidettään eikä oikeus edes perustellut liittojen kuulematta jättämistä. Asianosaisen kuuleminen on yksi prosessioikeuden tärkeimpiä periaatteita ja sen mukaan molemmilla osapuolilla on oikeus tuoda näkökantansa esille ennen ratkaisua.

Sakon nimeäminen uhkasakoksi kuulostaa myös kummalliselta. Työehtosopimuslaki ei tunne uhkasakkoa, vaan hyvityssakon. Sen määrä voi olla enintään 29 500 euroa, joten käräjäoikeus kymmenkertaisti lain salliman ylimmän määrän.

Jopa työoikeuden asiantuntijat ovat erimielisiä asiasta, joten eipä minun kummasteluni mikään ihme ole. Professori Kari-Pekka Tiitinen on sitä mieltä, että käräjäoikeus ylitti toimivaltansa, mutta Seppo Koskisen mukaan päätös oli oikea. Heidän perustelujaan en tarkemmin tunne, mutta Jyrki Virolaisen perustelut olen lukenut. Hänenkin mukaansa päätös noudattaa lakia.

Virolaisen mukaan kysymyksessä on Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun mukainen turvaamistoimenpide. Se voidaan määrätä yksipuolisesti rahasaamisen turvaamiseksi (1§), esinettä tai oikeutta koskevan paremman saamisen turvaamiseksi (2§) tai muun yksityisoikeustyyppisen oikeuden tai etuuden turvaamiseksi (3§). Virolaisen mukaan kyseessä on juuri 3 §:n mukainen etuuden turvaaminen.

En pysty väittelemään Virolaisen kanssa päätöksen lainmukaisuudesta. Jotenkin vain tuntuu siltä, että lakia kyllä noudatettiin, mutta juuri sen lain soveltumisesta tähän tapaukseen en edelleenkään ole varma. Kysymys on kuitenkin lakon laillisuudesta ja se asia on edelleen vireillä työtuomioistuimessa. Myös käräjäoikeuden päätös tulee varmasti pikavauhtia ylempien oikeusasteiden tutkittavaksi.

Väkisin tulee mieleeni aiemminkin kertomani tositapaus historiasta. Vuonna 1923 oikeusministeri määräsi Suomen sosialistisen työväenpuolueen kirjapainon ja arkistot takavarikoitavaksi, mutta siihen oikeuttavaa lakia ei löytynyt. Niinpä takavarikko perusteltiin vuoden 1734 kalastuslailla, jonka mukaan laittomat pyydykset piti tuomita kruunulle menetettäväksi.

Kommentit
  1. 1

    tauno lehtonen sanoo

    ”yksityisoikeustyyppisen oikeuden tai etuuden turvaaminen” Käräjäoikeus siis avoimesti halusi turvata Finairin oikeuden pompottaa työväkeään ja turvasi (kenen?) edut.

    Hurjalta näyttää tämä nykymeno, lähes lakko kuin lakko julistetaan laittomaksi, mielenosoitukset hajoitetaan ja Päivi Räsänen saa vapaasti haukkua ateisteja ilman, että sitä pidetään kiihoituksena kansanryhmää vastaan.

    Huhhun, siinäpä tulikin lueteltua kaikki tänään harmittanut.

  2. 2

    Jaakko Saaristo sanoo

    ST: ”käräjäoikeuden päätöksessä on useitakin kummallisen tuntuisia asioita. Päätös saattaa olla lain kirjaimen mukainen, mutta lain henkeä se tuntuu rikkovan.”

    vrt

    ST: ”päätöstä vähättelemällä Halla-aho vähättelee tuomioistuinlaitoksen ja oikeusjärjestelmän lisäksi koko demokraattista lainsäädäntöä ja oikeusvaltion periaatteita.

    Halla-aho näkyy noudattavan ihan johdonmukaisesti Suomen Sisun periaateohjelmaa. Sen mukaan kansan tahtoa eivät sido muutaman henkilön solmimat vapautta rajoittavat sopimukset, pienen eliitin säätämät lait tai hallitsevan propagandakoneiston tahto. Nyt Halla-aho katsoo edustavansa sitä salaperäistä kansan tahtoa, jota lainsäädäntö ja tuomioistuimet eivät sido.

    Lausumallaan Halla-aho antaa herkästi kuuntelevalle kannattajajoukolleen sellaisen viestin, että epämiellyttävistä oikeuden päätöksistä ei kannata piitata.”

    Kylläpä se Halla-aho on tuhma kun vähättelee oikeuden päätöstä. Minusta hän ei noudata vain Suomen Sisun periaateohjelmaa, vaan tarkemmin sanottuna Hitlerin ja itse Saatanan periaateohjelmaa. Sellaisia hämäriä kansan tahtoja tai lain henkiä jotka ovat lain yläpuolella, kuka mielipuoli sellaisia voi katsoa edustavansa? Vähintäänkin itse vanha vihtahousu sellaisen on oltava. Eikö?

    Itse toistaisin vain erästä erittäin vanhaa sanontaa, joka kuuluu ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi”.

  3. 3

    Saku Timonen sanoo

    Tuomioistuinten päätöksiä voi kritisoida juridisin perustein. Lain ja KKO:n vähätteleminen ei ole juridiikkaa.

  4. 4

    Jaakko Saaristo sanoo

    Tarkoitat siis, että tuomioistuinten päätöksiä voi vähätellä perusteella ”lain hengen vastainen”, mutta ei perustuen johonkin, joka on lain yläpuolella. Onko lain henki mielestäsi lain ylä- vai alapuolella?

  5. 5

    sakutimonen sanoo

    Suosittelen perehtymään juridiikan alkeisiin. Lain henki on lainsäätäjän tarkoitus, joka selviää lain esitöistä ja perusteluista. Se on oleellinen osa lainsäädäntöä ja sitä käytetään laintulkinnassa. Mitään ylimaallista ”kansan tahtoa” ei ole olemassakaan ja jos onkin, niin se ei oikeuta poikkeamaan lain kirjaimesta ja hengestä.