Perusteluksi käy kaikki

Kun Juuan kunnanhallitus tekee kiireissään menettelyvirheen, niin sen selittelyksi käyvät kaikki mahdolliset perustelut. Jos ei muuta keksitä, niin kaivetaan esiin vanha KHO:n ratkaisu vuodelta 1971 eli ajalta, jonka jälkeen Kuntalakia on uudistettu perusteellisesti peräti kaksi kertaa.

Kunta houkutteli paikallisen vanhustentaloyhdistyksen bulvaanikseen hakemaan RAY:n rahoitusta kunnan omaan projektiin. Asialla oli niin kiire, että se päätettiin yhden ainoan päivän aikana sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa että kunnanhallituksessa. Tapahtumista olen kirjoittanut tarkemmin täällä vedatyksen-makua

Kunnan jäsen teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä lain ja kunnan oman hallintosäännön vastaisesti. Hallintosäännön 12 §:n mukaan käsittelyn pohjana on esittelijän ehdotus. Jos esittelijä muuttaa ehdotustaan, pohjana on muutettu ehdotus. Tässä tapauksessa esittelijä ei muuttanut ehdotustaan, joten asiasta olisi pitänyt äänestää. Kunnanhallitus ei kuitenkaan äänestänyt, vaan totesi jäsenen tekemän vastaehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Oikaisuvaatimuksen hylkäämistä kunnanhallitus perusteli KHO:n vuonna 1971 antamalla ratkaisulla. Silloin jonkun kunnan valtuusto oli vähän samanlaisessa tilanteessa hyväksynyt vastaehdotuksen ilman äänestystä sen jälkeen, kun puheenjohtajan tiedusteltua asiaa ei kukaan ollut kannattanut pohjaesitystä.

Tämä pölyinen päätös olisi saanut pysyä historian komerossa. Se koski kunnanvaltuuston päätöksentekoa, joten sitä ei voi sellaisenaan soveltaa kunnanhallitukseen. Siihen aikaan laki ei edes asettanut esittelylle kunnanhallituksessa määrämuotoa eikä mitään kunnan hallintosääntöä ollut olemassa. Kuntalaki on uudistettu perusteellisesti vuosina 1979 ja 1995, joten oikeastaan pitää nostaa hattua näin kekseliäälle sukeltamiselle historiaan.

Vaikka näin kekseliäitä oltiinkin, niin ei alkuperäinen virhe muuksi muutu. Kunnanhallitus joko käsitteli asian väärin tai sitten pöytäkirja laadittiin virheellisesti kokouksesta poikkeavalla tavalla. Ei siellä lue, että puheenjohtaja olisi tiedustellut esittelijän ehdotuksen kannatusta. Hylätessään oikaisuvaatimuksen kunnanhallitus oikeastaan vain selittelee historian ennakkotapauksella tarkoitustaan, vaikka päätösprosessi ja pöytäkirjan laatiminen menivätkin iloisesti pieleen.

Tämä kuvastaa hyvin kunnan toimintatapoja. Kun jotain halutaan tehdä, niin sehän tehdään. Siinä eivät paljon paina muotomääräykset eikä edes lainsäädäntö. Muuten asialla ei ole isoa merkitystä, mutta aika ikävän kuvan se antaa päätöksenteosta.

Kerrotaan nyt vielä sekin, että minä en ollut se oikaisuvaatimuksen tekijä. Minä vain tarkkailen sivusta.

Kommentit (0)
  1. Käyköhän siinä niin että keinotekoisen makuinen projektihanke kaatuu kunnanhallituksen jääräpäisyyden ja omalaatuisten tulkintojen takia. Jos asiasta valitetaan, hanke pitkittyy kun valituksen alaista päätöstä ei voi panna toimeksi. Jos kunnanhallitus olisi ollut viisas, se olisi myöntänyt virheensä, tehnyt uuden päätöksen asianmukaisessa käsittelyjärjestyksessä ja projektihanke olisi saanut kunnan avustuksen. Viiden pennin suutarit tulee mieleen.
    On ennen kuulumatonta, että kannattamaton vastaesitys voittaa esittelijän voimassa olevan päätösehdotuksen ilman äänestystä. Juuassa se tapahtui, missäs muualla. Tapakulttuurista ei hajuakaan. Päätöspöytäkirja on karua luettavaa kokouksesta toiseen.

  2. Tarkoitus pyhittää keinot
    19.6.2012, 20:08

    Tämän tarinan mukaan Juuan kunnan hallinto kulkee yli 40 vuotta ajastaan jäljessä.