Marssijärjestys ja otto-oikeus

Pari viikkoa sitten Juuan paikallislehti otsikoi, kuinka sivistyslautakunnan nahkapäätöksestä jäi oppilaiden vanhemmille paha mieli. Kyse oli tulevan lukuvuoden opetusryhmien muodostamisesta. Tulevat kuudesluokkalaiset aiotaan mahdollisesti sijoittaa 34 oppilaan suurluokkaan, kun he tähän asti ovat käyneet koulunsa kahdessa eri luokassa.

En ota kantaa luokkakokoon. Itse kävin aikoinaan kouluni yli 40 oppilaan luokissa, mutta ajat ovat muuttuneet ja hyvä niin.

Oppilaiden vanhemmat lähettivät sivistyslautakunnalle kirjeen ja järjestivät rauhallisen mielenosoituksen lautakunnan kokouksen ajaksi. Lautakunnan päätös tuntuu olleen pettymys, koska mitään päätöstä luokkakoosta ei tehty. Uutisoinnista ja kylän puheista olen ymmärtänyt, että lautakunnan olisi pitänyt päättää kahden erillisen luokan muodostamisesta nykyiseen tapaan.

Lautakunta päätti kuitenkin näin: Sivistyslautakunta suosittaa, että Poikolan koulun rehtori muodostaessaan opetusryhmiä pyrkii kohtuullisen kokoisten ja koko koulun kehittämistä tarkoituksenmukaisesti tukevien ryhmien muodostamiseen huomioiden myös tuen tarpeet, kun opetusta järjestetän suuremmissa opetusryhmissä.

Nahkapäätöshän tämä on, mutta ei lautakunnalla tässä vaiheessa ollut mitään muuta mahdollisuutta. Pöytäkirja on tuttuun tapaan vähän epäselvä, mutta alkuperäisessä päätösehdotuksessa mainitaan, että asiasta päättäminen kuuluu rehtorille.

Paljolta polemiikilta olisi vältytty, jos tätä asiaa olisi korostettu ja selostettu vähän laajemmin. Kysymys on hallintosäännön mukaisesta toimivallan jaosta ja Kuntalain mukaisesta otto-oikeudesta. Kunnan hallintosäännön mukaan opetusryhmien muodostamisesta päättää rehtori. Kuntalain 51 §:n mukaan ylempi toimielin -tässä tapauksessa lautakunta – voi ottaa alaisensa viranomisen tekemän päätöksen päätettäväkseen. Otto-oikeutta voi käyttää kuitenkin vasta sitten, kun alempi viranomainen on tehnyt sen päätöksen.

Rehtori ei vielä ole tehnyt päätöstä luokkakoosta, joten lautakunta ei tässä vaiheessa voi päättää asiasta rehtorin ohi. Hallinnolla on oma marssijärjestyksensä ja sen ohittamalla lautakunta olisi ylittänyt toimivaltansa.

Ei vanhempien aktiivisuus missään tapauksessa hukkaan mennyt. Heidän kantansa tuli varmasti kaikkien tietoon ja jos rehtori on järkevä, niin hän ottaa sen huomioon. Muussa tapauksessa lautakunta voi käyttää otto-oikeuttaan ja päättää toisin. Sitä minä vain mietin, että miksi lautakunnan esittelijä ei tuonut tätä asiaa selvästi esille? Nyt muutamat ihmiset saattoivat lakata sanomasta toisilleen päivää ihan turhaan.

Kommentit (0)
  1. Vispilä on hyvä väline leivonnassa, mutta ei kunnallisessa päätöksenteossa. Kukahan opettaisi Juuan kunnalle vispilän oikean käyttötarkoituksen. Sen suhteen kunta on täynnä tietämättömiä ja uusavuttomia.