Outo signaali

Eilen illalla kirjoitin merkillisestä uutisesta, joka muistutti enemmän mätäkuun juttua kuin uutista. Meille kerrottiin, että työryhmä pohtii hallitusohjelman mukaisesti sosiaalietuuksien poistamista järjestäytyneiltä rikollisilta. Ihan odotetusti tämä on joidenkin mielestä loistoidea, koska mojova lisärangaistus tietysti on aina paikallaan eikä rikoksia pidä suosia. Olen samaa mieltä siitä, että rikoksia ei pidä suosia. Tässä kuitenkin muutamia perussyitä, joiden takia pidän eilistä uutista lievästi sanottuna omituisena.

Työryhmän työ perustuu kuulemma hallitusohjelmaan. Minä löysin sieltä työllä ja tuskalla yhden ainoan asiaan edes etäisesti liittyvän lauseen. Sivulla 28 otsikon Sisäinen turvallisuus alla lukee näin: ”Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan ja selvitetään uuden erityislain tarve.”

Sitä jotenkin olettaisi, että tällaisella lauseella tarkoitettaisiin jotain yhteiskunnan kannalta oikeasti vaarallista järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta hallituksella on toinen tulkinta. Sen mielestä järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan parhaiten puuttumalla yksittäisten rikollisten sosiaalietuuksiin.

Koko ajatus on juridisesti heikolla pohjalla. Siinä sekoitettaisiin täydellisesti rikoslainsäädännön mukainen seuraamusjärjestelmä ja sosiaalialan lainsäädäntö. Rikosasiat käsitellään oikeudessa ja vain oikeus määrää seuraamukset. Nähtävästi lakiin pitäisi nyt kirjata tuomioistuimelle oikeus määrätä vaikkapa työttömyyskorvaus menetetyksi, vaikka henkilö olisi työttömyysturvalainsäädännön mukaan siihen oikeutettu. Tämä muistuttaa vähän vuonna 1969 kumottua oheisrangaistusta eli kansalaisluottamuksen menettämistä määräajaksi.

Suunnitelma koskisi vain järjestäytynyttä rikollisuutta. Kuten jo eilen kerron, niin järjestäytyneestä rikollisuudesta on laissa vain yksi maininta RL 6 luvun 5 §:ssä. Sen mukaan rikoksen tekeminen vakavia rikoksia varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä on rangaistuksen koventamisperuste. Tätä lainkohtaa sovelletaan erittäin harvoin, koska tällaisia järjestäytyneitä rikollisryhmiä ei juuri ole. Niitä ei oikeastaan ole missään muualla kuin Aku Ankka-sarjakuvalehdessä ja vanhoissa kotimaisissa elokuvissa. Karhukoplan ainoa tavoite on ryövätä Roopen rahat ja elokuvissa lippalakkipäinen roistojengi istuu tupakansavuisessa kellarissa punomassa juoniaan hyvin pukeutuneen pomon johdolla.

Etuuksia ei siis voitaisi poistaa muilta kuin järjestäytyneiltä rikollisilta. Niitä ei voitaisi poistaa esimerkiksi yksin toimivilta ammattimaisilta myymälävarkailta ja vielä vähemmän satunnaisilta rötöstelijöiltä. Ei pidä unohtaa, että rikoksesta saatu hyöty tuomitaan joka tapauksessa valtiolle menetetyksi. Menettämisseuraamuksista on säädetty RL 10 luvussa ja ammattirikollinen voi menestyä vain siinä tapauksessa, että ei jää kiinni.

Uutisissa haastateltu poliisijohtaja Robin Lardot sanoi, että tarkoituksena olisi antaa signaali. Hän kysyi myös, sallitaanko sellainen, että toinen viranomainen eli poliisi yrittää torjua rikollisuutta ja samaan aikaan toinen taho myötävaikuttaa siihen, että henkilö voi jatkaa rikollista toimintaa. Lardot siis melkein nimeää nämä etuuksien myöntäjät avunantajiksi rikoksiin.

Hallitukselta tuli tosiaan outo signaali tai sitten toimittaja ei osannut kysyä oikeita kysymyksiä.

Suurimmat rikolliset

Uutisissa kerrottiin, että työryhmä miettii sosiaalietuuksien poistamista rikollisilta. Hallitusohjelmassa on kuulemma sovittu, että selvitetään mm. työttömyyskorvauksen ja asumistuen poistamista järjestytyneiltä rikollisilta. Ilmeisesti hallituksella on luja usko köyhyyden kaikkinaiseen parantavaan voimaan. Joku toinen voisi epäillä, että sulkeminen yhteiskunnan myöntämien etuuksien ulkopuolelle ajaa syvemmälle rikollisuuteen.

Tiedotusvälineillä taitaa olla aihepula tai hallituksella tekemisen puute kotimaan asiossa. Kukaan ei vielä oikein tuntunut tietävän onko tällainen edes laillisesti mahdollista. Jos on, niin kenelläkään ei ole aavistustakaan, mitä kaikkia etuuksia lisärangaistuksen tulisi koskea ja miten se lakiteknisesti toteutetaan. Rikosseuraamukset nimittäin määrää tuomioistuin ja sosiaalietuuksista päättävät ihan muut viranomaiset.

Vielä tärkeämpää on huomata, että nyt mietittävä menettely tulisi koskemaan vain järjestäytynyttä rikollisuutta, siis ammattirikollisia. Lainsäädännössä ei varsinaisesti määritellä järjestäytyneen rikollisuuden käsitettä muualla kuin Rikoslain 6 luvun 5 §:ssä, jossa säädetään rangaistuksen koventamisperusteista. Pykälän 2-kohdan mukaan koventamisperuste on mm. rikoksen tekeminen vakavia rikoksia varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä.

Tätä lainkohtaa käytetään erittäin harvoin, tuskin edes vuosittain. Kansalaisen mielestä jokin porukka saattaa liiveineen ja tunnuksineen näyttää järjestäytyneeltä rikollisjoukolta, muttta oikeus ei näe samoin. Ryhmät eivät ole järjestäytyneet nimenomaan vakavien rikosten tekemisen tarkoituksessa, vaan järjestäytymisen syy on jokin muu asia. Yhdistys- ja kerhotoiminta on laillista eivätkä kaikki ole vastuussa muutamien jäsenten tekemisistä.

Etuuksien poistaminen tulisi siis koskemaan hyvin harvoja henkilöitä. Taas voidaan epäillä, että tästä se sitten alkaa. Jos etuudet ensin poistetaan ammattirikollisilta, niin sen jälkeen on helppo laajentaa lakia koskemaan kaikkia rikoksesta tuomittuja. Jos köyhyyden uskotaan parantavan, niin tällainen johtopäätös on ihan looginen.

Asiasta tullaan varmasti keskustelemaan paljon. Jostain syystä ei ole kuulunut keskustelua niistä kaikkein suurimmista rikollisista, joita etuuksien poistamisella on rangaistu jo kauan. Tarkoitan tietenkin työttömiä, jotka ilmeisesti on luokiteltu ammattirikollisiakin pahemmiksi. Kun työvoimaviranomaiset tulkitsevat työttömän kieltäytyneen työstä tai koulutuksesta, niin etuus lakkautetaan välittömästi. Epäilty todetaan syylliseksi ilman esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä pelkällä viranomaispäätöksellä ja päätös pannaan täytäntöön valituksista huolimatta. Lisärangaistuksena seuraa toimeentulotuen alentaminen 20 % ja kaikkein paatuneimpien rikoksenuusijoiden tukea alennetaan 40 %.

Tiedän, se on ihan eri asia.

Hätäisesti hosuen

Facebookissa leviää usein osoitteesta adressit.com erilaisia adresseja, joihin pyydetään allekirjoitusta jonkin asian puolesta tai jotain vastaan. Olen joskus itsekin allekirjoittanut jonkin luononsuojeluun liittyvän adressin ja onhan näistä muistakin se hyöty, että välillä tulee tutustuttua uuteen asiaan.

Eilen illalla tutustuin adressiin nimeltään ”Emme hyväksy pakkokeinoesitysttä sosiaalihuollossa”. Siinä todetaan muun muassa, että emme hyväksy lääkityksen antamista tietämättä emmekä hyväksy sitä, että potilaalta viedään oikeus valittaa hallinto-oikeuteen omaisuuden väliaikaisesta haltuunotosta. Siis onko nyt suunnitteilla sellainen laki, jonka mukaan potilaita voitaisiin lääkitä mielin määrin heidän tietämättään ja lisäksi heidän omaisuutensa voitaisiin ottaa haltuun ilman valitusoikeutta? Sehän kuulostaa aivan hirveältä.

Eipä ole. Adressin liitteenä on linkki lakiluonnokseen ja sen perusteluihin. Luonnoksen nimi on Esitys laiksi potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeuksien rajoittamisesta välttämättömän hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi. Mitä ilmeisimmin adressin alullepanija ei ole itse lukenut lakiluonnosta tai ei ole ymmärtänyt lukemaansa.

Tällä hetkellä kaikkia lakiluonnoksessa mainittuja tahdonvastaisia keinoja joudutaan käyttämään, mutta läheskään kaikista ei ole mitään säännöksiä laissa. Tilanne on monesti oikeusturvan kannalta arveluttava, koska perustuslain mukaan perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain lain nojalla. Uusi lakiluonnos kerää kaikki mahdolliset toimet saman lain alle ja sääntelee pakon käytön edellytyksistä ja menettelytavoista. Luonnoksen 34 §:n mukaan kaikki päätetyt rajoitustoimenpiteet on kirjattava.

Lakiluonnoksen 21-22 §:n mukaan hoitoa ja lääkitystä voidaan antaa potilaan tai asiakkaan vastustuksesta huollimatta, jos hoitamatta jättäminen uhkaa vaarantaa vakavasti hänen terveytensä. Lääkitä voidaan vastustuksesta huolimatta tai jopa tietämättä vain silloin, jos terveys muuten vakavasti vaarantuu. Tietämättä lääkitseminen tosiaan vaikuttaa oudolta, mutta toivottavasti luonnos muuttuu tältä osin.

Kenenkään omaisuutta ei voida ottaa haltuun ilman valitusoikeutta. Luonnoksen 29 §:n mukaan voidaan väliaikaisesti ottaa haltuun sellaisia aineita tai esineitä, jotka soveltuvat vaarantamaan vakavasti omaa tai toisen terveyttä tai turvallisuutta ja on todennäköistä, että niitä myös käytetään tähän tarkoitukseen. Haltuunotto on kirjattava ja omaisuus on palautettava hoidon tai toimenpiteen päätyttyä. Jos omaisuutta ei voida palauttaa, on siitä tehtävä kirjallinen ja valituskelpoinen päätös.

Luonnoksen 39 § mukaan omaisuuden haltuunotosta saa valittaa hallinto-oikeuteen, mutta ei enää siitä ylemmäksi. Valitusoikeutta ei siis olla poistamassa, se lukee luonnoksessa ihan selvästi.

Lukemani perusteella en allekirjoita tuota adressia, mutta enpä kiellä enkä käske toisia millään tavalla. Saahan sitä vapaasti vastustaa sellaista, mitä ei olla suunnittelemassakaan.

(Kiitokset fb-kaverilleni Petri Rautiaiselle aiheen nostamisesta esille.)