Onko väliä?

Liian usein törmään väitteeseen, jonka mukaan julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat automaattisesti kalliita ja huonoja, joten ne pitäisi kilpailuttaa ja yksityistää. Näin saataisiin laadukkaita ja edullisia palveluja ennen kaikkea terveydenhoitoon ja sosiaalitoimeen. Ministeri Paavo Arhinmäki kuulemma halveksii suomalaisia yrittäjiä vastustaessaan hoitoalan yksityistämistä.

Kun vuonna 1979 aloitin kunnallistutkinnon opiskelun Tampereen yliopiston julkisen hallinnon opetujaostossa, niin ensimmäisiä oppimiani asioita oli tämä: Kunnan tehtävänä on tuottaa jäsenilleen palveluja ilmaiseksi tai omakustannushintaan. Nykyisin tätä pidetään suunnilleen kommunismina ja kunnan tehtäväksi nähdään verorahojen siirtäminen ulkomaalaisten pääomasijoittajien tilille veroparatiiseihin.

Suurimmat terveyspalvelujen tuottajat eivät ole kotimaisia. Esimerkiksi Attendon omistavat ruotsalaiset ja Mehiläisen kansainväliset pääomasijoittajat. Onko omistajuudella sitten mitään merkitystä?

On sillä. Yrityksen tarkoitus on ihan lain mukaan tuottaa omistajilleen voittoa. Kun julkisen sektorin toiminta yksityistetään, niin toiminnan on tuotettava voittoa. Muuten omistajat suuttuvat. Voitto on siis saatava siitä samasta toiminnasta, jonka julkinen sektori tekee itse omakustannushintaan tai pientä palvelumaksua vastaan. Kukaan ei vielä ole pystynyt vastaamaan tyhjentävästi tähän yksinkertaiseen kysymykseen: Miten julkisen sektorin kannattamaton ja kallis toiminta muuttuu yksityistettynä kannattavaksi ja halvaksi? Mistä välistä yritys aikoo saada sen voittonsa?

Jos nämä yksityiset voittoa tuottavat toimijat olisivat suomalaisia, niin ne maksaisivat edes veroa. Nyt Mehiläinen maksaa yhteisöveroa Suomeen 0,3 miljoonaa euroa ja siirtää samanaikaisesti emoyhtiölleen konserniavustuksena verottajan ulottumattomiin 30 miljoonaa. Palvelut maksetaan verorahalla ja ne rahat siirtyvät samantien veroparatiisiin lihottamaan omistajia. Liukuhihna se on, ei mitään järkevää palvelutuotantoa.

Attendo sai viime talvena Ruotsissa ikävää julkisuutta, kun levisi tieto vanhusten täyttyneiden vaippojen punnitsemisesta säästömielessä. Tästäpä voikin päätellä jotain sen voiton etsimisestä.

Ihan turhaan minä taas tämänkin kirjoitin. Uskovaisten päätä ei voi kääntää ja yksityistämisinto hipoo uskonnollisuutta. Uskovainen ei muuta mieltään edes selvien numeroiden edessä. Onneksi kunnissa suhtaudutaan asiaan jo terveemmin. Moni yksityistäjien saarnoihin höyrähtänyt on tullut järkiinsä kohoavien kustannusten edessä. Laatu saattaa olla moitteetonta, mutta hyvää ja halpaa ei ole olemassakaan. Ei ainakaan siellä, missä hyvän ja halvan on tuotettava voittoa.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Asiaa kirjoitat; varsinkin isot ketjut toimivat sillä periaatteella että voittoa pitää saada. Mistä se säästö tulee? Vähemmän työntekijöitä, hoitomateriaalia jne. Ja voitto suoraan Luxemburgiin tai muualle veroparatiiseihin.

    Attendo ja Carema täällä Ruotsissa on saanut huonon maineen, eikä syyttä. Ruotsin TV lähetti dokumentin juuri Careman touhuista; en tiedä, voiko sitä nähdä Suomessa, mutta laitan linkin kuitenkin.

    http://www.svtplay.se/dokument-inifran

  2. 2

    Anna-Liisa sanoo

    Postasin tämän fb-sivulleni yleiseen jakoon. On niin järkevästi kirjoitettu että hämmästyttää miten peruspalvelujen yksityistäminen voi olla laillistakaan.

    (Kommenttitoiminnon turvakysymyksessä näyttää aina olevan sama kysymys. Eikös spämmiohjelman voi helposti ohjelmoida vastaamaan? Jos kysymys olisikin vaihtunut, ei se olisi kuin sen spämmin jääminen lähettämättä eli ei iso vahinko.)

  3. 3

    sakutimonen sanoo

    Turvakysymys ei tosiaan estä spämmejä, mutta kaikki kommentit tulevat minun hyväksyttäväkseni.

  4. 4

    SW sanoo

    Jakaisin mielelläni tämän jutun, mutta saisinko silti ystävällisesti udella uuninpankkopojalta Mehiläisen tietojen lähdettä voidakseni varmistaa lukujen luotettavuuden? 🙂

  5. 5

    sanoo

    ”Uskovaisten päätä ei voi kääntää ja yksityistämisinto hipoo uskonnollisuutta.”

    Tuollaisten argumenttien esittäjien on usein syytä katsoa peiliin. Täältä toiselta puolelta katsoen välillä näyttää siltä, että joidenkin jumala on valtio.

    Yksityiset saavat voittonsa siitä, että järjestävät työt järkevämmin. Periaatteessa kai ei olisi mahdotonta, että julkinenkin sektori niin tekisi, mutta käytännössä sellaista vain kovin harvoin tapahtuu. Kun ei tarvitse kilpailla, ei ole motivaatiota kehittää toimintaa.

  6. 7

    Arska sanoo

    Suomi on ihan hyvä maa ja siellä on kiva asua, kunhan kansa saataisiin vaihdettua edes parikin pykälää viisaampiin!

  7. 8

    sakutimonen sanoo

    SW: Mehiläisen luvut ovat peräisin tämän päivän (tai eilisen) Helsingin Sanomien verkkolehdestä.

  8. 9

    Reijo Martikainen sanoo

    Tuttua asiaa. Täällä Hämeenlinnassa kansainväliset ja kotimaiset pääomasijoittajien firmat ovat saaneet pian enemmistön vanhusten hoitopaikoista.

    Attendon pääomistaja on IK Investment Partners, jonka päätoimipaikka on Lontoossa. Mielenkiintoista on, että sama sijoittaja omistaa 68% Suomen Lähikauppa oy:stä. Eli: jos mummo on Attendon hoivakodissa ja pappa käy ostamassa Saludo-paketin Siwasta tai Valintatalosta niin voitot molemmista menevät samaan paikkaan Brittein saarille.

    Reiska

  9. 10

    Maria L sanoo

    Haluaisin sen verran korjata, että julkisen sektorin palvelut eivät missään tapauksessa ole ilmaisia, ne ovat maksuttomia. nämä ovat kaksi eri asiaa. julkiset palvelut rahoitetaan verovaroista (vai meinaatteko, että kymmenettuhannet työntekijät työskentelevät ilmaiseksi tiloissa, joiden rakennus tai ylläpito ei maksa mitään jne.).

    toinen seikka, johon haluaisin kiinnittää huomion on ero kunnan yksityiseltä sektorilta ostamat palvelut vs. yksityisen yksityiseltä sektorilta ostamat palvelut. suurella osaa kunnista on palveluntuottaja sopimukset yksityisen sektorin toimijan kanssa, koska ”sänkypaikkojen” ostaminen esim. attendolta on halvempaa kuin lisäsiiven rakentaminen, sen ylläpitäminen ja laitteistaminen kunnan ”palvelutaloon” (kuten totesimme aiemmin, kunnan palvelut eivät ole ilmaisia- ne ovat maksuttomia.). kunnan tehtävä on valvoa ostopalvelujensa laatua, ostopalveluja tarjoavan kunnalle tarjoavan yrityksen kannattaa ylläpitää palvelunsa laatua, koska muuten kunta ei siltä jatkossa ko.palvelua osta. kilpailu tekee mahdolliseksi sen, että tarjolla on muitakin yrityksiä, jotka tarjoavat samaa palvelua, joista kunta itse valitsee yrityksen, jonka kanssa se sopimuksen solmii.

  10. 11

    sakutimonen sanoo

    Näinhän se on; ilmaispalvelut eivät tietenkään ole ilmaisia, vaan käyttäjän kannalta maksuttomia tai maksu on reilusti alle tuotantokustannusten. Sanaa ”ilmaispalvelu” käytettiin yleisesti viel’ 70-luvulla, mutta oikeampaa on puhua maksuttomista palveluista.

    Pienellä paikkakunnalla ei kunta voi ostaa yksityiseltä vuodepaikkoja, koska niitä ei millään yrittäjällä ole tarjota. Jos lisäpaikkoja tarvitaan, niin kunnan ne on rakennettava. Yrittäjä tulee sitten valmiiseen rakennukseen tekemään työn ja kiinteistökustannukset ovat aina kunnan vastuulla.

  11. 12

    Yrittäjä sanoo

    Pakko sosiaali- ja terveysalan yrittäjänä sanoa, että tuossa artikkelissa oli oikaistu moni polku asia aivan liian yksinkertaiseksi. Esimerkiksi kaikki yritykset eivät ole kansaivälisiä ketjuja, vaan suurin osa palvelujen tuottajista on paikallisia pk-yrittäjiä ja tuovat verorahoja niin valtiolle kuin kunnallekin. Onhan kunnankin maksettava työntekijöidensä palkat, rakennustensa ylläpitokulut ja muut vastaavat. Palvelujen ulkoistaminen voi olla monessa tapauksessa edullisempi ratkaisu, kunhan systeemi ei ole liian raskas. Ei ole sattumaa, että moni kunta kannustaa yritystoimintaan ja on määrittänyt virallisissa suunnitelmissaan palveluidensa ulkoistamista.

  12. 13

    NMR sanoo

    Itse yksityisellä puolella koko elämäni töitä tehneenä voin kyllä esittää ajatuksia siitä, mistä säästöt syntyvät. Työntekijät kunnioittavat yksityistä työnantajaa aivan eri tavalla kuin valtiota tai kuntaa. Kunnioituksen kasvaessa myös yrityksen tulos on jokaisen työntekijän asia. Jos ei asioita tehdä riittävän tehokkaasti, on vähemmän palkkaa jaettavana tai jonkun työntekijän poistuttava, koska ei selkeästi kanna omaa ”korttaan kekoon”. Yksityisen yrityksen omistaa aina joku joka vavoo kiinteästi sitä, että maksetulle rahalle saadaan vastinetta.

    Kunnan ja valtion toiminnassa rahat eivät koskaan ole suoraan pois kenenkään yksittäisen ihmisen taskusta jolloin ei ole niin väliä, jos toiminta ei aina kaikin muodoin olekaan järkevää tai edes tehokasta. Tarinat kaupungin työmiehien aikaansaavuudesta eivät välttämättä ole aivan keksittyjä. Olen melko varma, että aika moni kunnan ja valtion palkkalistoilla oleva rivityöntekijä keksisi nopeastikin tapoja, joilla asiat hoituisivat helpommin. Usein ei vain ole tarpeeksi virkavuosia tai asemaa, että kukaan ottaisi edes vakavasti mitään ehdotuksia. Samat vanhat tavat ja byrokratia sen kun junnaavat eteenpäin, koska verorahojahan riittää ja aina ennenkin on näin töitä tehty.

    Minusta olisi mielenkiintoista kuulla yksityisella terveydenhuoltoalalla ja julkisella puolella työskentelevien mielipiteitä. Hienoa olisi, jos julkinen työkulttuuri löytäisi sellaisen sisäisen selkärangan, jossa päästäisiin rohkeasti keskustelemaan siitä, että miten asia voitaisiin ratkaista. Kovin on hankalaa uskoa, että tarjolla on vain sama vanha julkisen sektorin toiminta ja sitten tuottoa tavoitteleva yksityinen. Eikö julkinen puoli voisi rohkeasti katsoa peiliin ja lähteä miettimään, että miten asioita voitaisiin kehittää niin, ettei yksityinen tuntuisi enää niin houkuttelevalta vaihtoehdolta?

  13. 14

    Mari Heimala sanoo

    Haluan tuoda keskusteluun näkökulman yksityistetyn palvelun asiakkaan oikeusturvasta. Kun Attendon lääkäri ei suostu useasta pyynnöstä huolimatta tekemään aivohalvauspotilaalle kuntoutussuunnitelmaa, jopa juristit ovat kädettömiä. Jos kysessä olisi viranhaltija-lääkäri, voisin viedä jutun oikeuteen (ja näinhän on Suomessa jo tehtykin) virkatehtävien laiminlyönnistä.