Sulle ja mulle

Kuntien pienissä sisäpiireissä on yleisesti sellainen tapa, että kerran taloon päässyt ei lähde sieltä millään. Jos joku johtajantapainen on palkattu määräaikaisesti, niin määräajan kuluttua umpeen hänen tietenkin pitäisi etsiä muita töitä. Kunnat räätälöivät hänelle kuitenkin uuden työn tai peräti viran.

Turussa apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän määräaikainen pesti umpeutui. Hän jäi kuitenkin kaupungin palvelukseen ja hänelle järjestettiin korkeapalkkainen suunnittelijan virka. Apulaiskaupunginjohtajana hänen päätehtävänsä oli sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen ja samassa yhteydessä organisaatiota piti keventää. Kuitenkin kävi toisin; hallinnollisia virkoja perustettiin lisää ja työilmapiiri romahti. Tästä Kyttä palkittiin hyväpalkkaisella viralla. Asiasta voitte lukea tarkemmin tästä linkistä.118359-johtajien-ylimaaraiset-edut

Tästäpä tuli mieleeni Juuan kunnanhallituksen viime kokouksen esityslistalta poistettu asia. Esityslista ilmestyi kunnan verkkosivulle kokousta edeltävänä iltana, joten kuntalaisen pitää näköjään olla jatkuvassa hälytysvalmiudessa saadakseen tietää mitä aiotaan päättää ja mitä ei sitten päätetäkään.

Näin se käy: Viime keväänä kunnanhallitus päätti epävirallisessa keskustelussaan antaa ohjausta sivistystoimelle. Sivistysjohtajaa kiellettiin hakemasta valtionosuutta hyvin alkaneelle etsivälle nuorisotyölle, koska nuorisosihteerin palkkauskustannuksia olisi kunnan maksettavaksi jäänyt peräti pari tuhatta euroa vuodessa. Siis koko toiminnan palkkausta myöten olisi rahoittanut valtio. Kunnanhallituksen virallista päätöstä lopettaa toiminta ei ole olemassakaan.

Koska työ ei jatkunut, niin nuorisosihteeri sanoi itsensä irti. Seuraavana päivänä hänet kuitenkin palkattiin kunnan tekniselle puolelle sellaiseen tehtävään, jota ei ollut virallisesti olemassakaan ja johon ei ollut kunnanhallituksen täyttölupaa.

Siitä muutaman päivän kuluttua kunnanjohtaja myönsi hänelle luvan suorittaa rakennusalan AMK-tutkinto työn ohella. Kunnanjohtajalla ei hallintosäännön ja kunnanhallituksen linjauksen mukaan ole oikeutta tehdä tällaista päätöstä, joten hän ylitti toimivaltansa. Nyt kunnanhallituksen piti käyttää omaa toimivaltaansa ja hyväksyä kunnanjohtajan päätös. Asia poistettiin esityslistalta, joten nuorisosihteeri opiskelee nyt rakennusalaa ilman laillista päätöstä. Syytä poistoon en tiedä. En tiedä sitäkään, miten kunta aikoo nyt selvittää tämän sotkun.

Tuettu opiskelu on tietysti ihan hyvä asia, mutta menettelynä koko touhu on lievästi sanottuna kummallista. Jos joku sanoo itsensä irti kunnan palveluksesta, niin silloin hänen pitää myös lähteä. Minä en suostu uskomaan kenenkään olevan niin korvaamaton ja etevä, että hänet pitää ihan kouluttaa tehtävään, jota ei ole olemassakaan.

(Stacylle kiitos tuosta Turkua koskevasti linkistä.)

*    *    *

8.8.2012

Kaksi eri henkilöä on oikaissut minua tässä asiassa, kiitos molemmille. Juuan kunnanhallituksen esityslistalta poistettu asia ei koskenut eronneen nuorisosihteerin uutta työpaikkaa ja koulutusta. Hänet siis palkattiin toiseen tehtävään ja laitettiin koulutukseen virkamiespäätöksellä. Poistetussa asiassa oli kysymys kunnanjohtajan toimivaltansa ylittäen hyväkymästä teknisen johtajan koulutuksesta. Nyt kunnanjohtaja aikoi itse esitellä oman virheensä korjaamista. Herää tietysti kysymys, että millähän koulutuksella tekninen johtaja on virkaansa valittu, mutta se on toinen juttu.

Kommentit
  1. 1

    Antero Alku sanoo

    Turun kaupunki on yrittänyt salata itse teettämänsä selvityksen maahanmuuton kaupungille aiheuttamista kustannuksista. Selvityksen keväällä tilannut apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä (kok.) päätti luokitella sen luottamukselliseksi.

    – Siinä vaiheessa kun se tilattiin, haluttiin ensin tilaajan saavan se, Kyttä kommentoi.

    Hänen mukaansa selvitys on sittemmin laitettu kaupungin sisäiseen asiakirjajärjestelmään. Turkulaisille tai medialle tuloksista ei ole tiedotettu. Kyttä kiistää, että se johtuisi aiheen poliittisesta arkaluonteisuudesta.

    Turun Sanomat ja Aamuset saivat Turun ammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemän 52-sivuisen selvityksen haltuunsa tällä viikolla. Aamuset julkisti kokonaissumman jo keskiviikkona.

    Maahanmuuttajien ja vieraskielisten käyttämien palveluiden kustannukset olivat vuonna 2009 hieman alle 37 miljoonaa euroa. Valtaosa tästä meni koulutukseen ja sosiaali- ja terveysmenoihin.

    Summasta reilut seitsemän miljoonaa liittyi maahanmuuttajien kotouttamisen erityspalveluihin kuten tulkkaukseen, koulutuksen tukitoimiin ja Turun ulkomaalaistoimistoon.

    Tutkimuksen piti alun perin koskea vain kotouttamislain piiriin kuuluvia turkulaisia, mutta tutkijat laajensivat sen koskemaan kaikkia noin 12 000 vieraskielistä ja heidän käyttämiään palveluita.

    Turun kaupunki teki vastaavan selvityksen ensimmäisen kerran vuonna 2001. Silloin tutkittiin vain alle kolme vuotta maassa olleita maahanmuuttajia, joten selvitykset eivät ole vertailukelpoisia. Vuotuiset kustannukset olivat kymmenen vuotta sitten noin 14 miljoonaa euroa.

    Uuden selvityksen taustalla olleen ohjausryhmän jäsenet ovat asiasta vaitonaisia.

    – Tästä on sovittu, että apulaiskaupunginjohtaja Kyttä omistaa raportin, joten kääntykää hänen puoleensa, ohjausryhmän puheenjohtaja Marit Holmberg sanoi.