Jatkossa huolellisemmin

Viime lauantaina kirjoitin Juuan kunnanjohtajan toimivaltansa ylittäen tekemästä päätöksestä, jolla hän vastoin hallintosääntöä myönsi tekniselle johtajalle palkallista virkavapaata ylemmän AMK-tutkinnon suorittamista varten. En kritisoinut kirjoituksessani koulutusta, palkallista virkavapaata enkä teknistä johtajaa. Kritiikkini kohdistui hallintosäännön vastaiseen menettelyyn ja asian katoamiseen kunnanhallituksen esityslistalta.

Eiliseen kunnanhallituksen kokoukseen asia oli taas ilmestynyt ylimääräisenä ja päätöskin saatiin tehtyä. Lyhyesti sanottuna kunnanjohtaja siis myönsi viime tammikuussa palkallista virkavapaata, vaikka hänellä ei ole tällaista toimivaltaa. Päätös olisi kuulunut kunnanhallitukselle.

Kunnanhallituksella on otto-oikeus kunnanjohtajan ja muiden viranhaltijoiden tekemiin päätöksiin. Jokaisessa kunnanhallituksen kokouksessa on vakioasiana viranhaltijoiden tekemien päätösten vahvistaminen. Kunnanhallitus päättää, että se joko käyttää otto-oikeuttaan kunnanhallituksen kokousten välissä tehtyihin päätöksiin tai kuten tavallista, ei käytä.

Eilisen kunnanhallituksen kokouksen pöytäkirjan mukaan kunnanjohtaja ei tuonut tätä virkavapausasiaa kunnanhallituksen harkintaan tammikuussa tehtyään päätöksen. Hän kertoi siitä vasta toukokuussa, jolloin virkavapaa oli jo pidetty. Kunnanhallitus joutui nyt toteamaan, että otto-oikeutta ei enää voida käyttää. Samalla kunnanhallitus heristi kohteliaasti sormeaan ja kehoitti jatkossa noudattamaan huolellisuutta henkilöstöä koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

Kunnajohtajalle siis sanottiin suunnilleen että sattuuhan sitä, vaikka hän toimi vastoin virkavelvollisuuksiaan peräti kaksi kertaa samassa asiassa. Ensimmäinen oli toimivallan ylitys ja toinen asian jättäminen esittelemättä otto-oikeuden käyttämistä varten. Kunnanhallitus toteaa itsekin, että olisi asiasta tiedon saatuaan käyttänyt otto-oikeuttaan. Todennäköisesti kunnanhallitus olisi vahvistanut päätöksen sellaisenaan jo tammikuussa, joten asia olisi ollut kunnossa.

Nyt kunnanhallitus käytti harkintaansa ja antoi armon käydä oikeudesta. Hyvä näin, mutta kunnanhallitukselle ei taidettu edes esitellä muita vaihtoehtoja. Selvää on tietenkin, että jo pidettyä virkavapaata ei enää voi perua. Kunnahallituksella olisi kuitenkin ollut mahdollisuus periä tekniseltä johtajalta takaisin virkavapausajalta väärin perustein maksettu palkka.

Se olisi minunkin mielestäni ollut epäreilua, koska uskon teknisen johtajan toimineen vilpittömästi. Toinen vaihtoehto olisi ollut vaatia kunnanjohtajaa korvaamaan kunnalle aiheuttamansa vahinko. Se olisi saattanut olla paljon opettavaisempaa kun pelkkä pyyntö olla jatkossa huolellisempi.

Tämä on kokonaisuudessaan pikkujuttu, mutta kuvaa hyvin kunnan toimintaa. Jos tällaisissa asioissa viitataan säädöksille kintaalla, niin mahtaako samaa tapahtua myös isommissa asioissa? Se tässä huolestuttaa, ei yhden virkamiehen parin viikon palkallinen virkavapaus.

Kommentit
  1. 1

    Roskat maton alle? sanoo

    Kunnanhallituskin on toiminut asiassa varsin vastuuttomasti. Tiettävästi asia on ollut sen tiedossa aikoja sitten, ja kunnanhallituksen pöydällä se taisi olla nyt jo kolmatta kertaa. Milloin asia on jätetty pöydälle, milloin poistettu listalta asiaa lainkaan käsittelemättä. Nyt tehty päätös on nahkamuna, asia laskettiin läpi sormien siinä uskossa ettei ottamisoikeutta olisi. Se on ollut hallituksella siitä saakka, kun asia sille ilmeisesti asiansa osaavan hallintojohtajan toimesta tuotiin esille, mutta pitkittämällä ja vesittämällä tulipalo sammui omia aikojaan. Jos ottamisoikeutta ei olisi, mitäpä asiaa olisi roikotettu pöydällä kuukausikaupalla. Pöytäkirjan esittelyteksti on oiva kuvaus, miten asian kuuluisi olla, mutta kunnanhallituksen puheenjohtajan esittely ( miksi ei hallintojohtaja hallintosäännön mukaisesti saanut esitellä?) on tyypillistä juukalaista poliittista vätystelyä; vökkelötauti on herännyt henkiin.
    Siitä olisin blogin pitäjän kanssa hieman eri mieltä, onko kysymyksessa pieni asia. Hallinnon pitää pyrkiä aina virheettömyyteen, ja tasapuolisuuteen. Jos yhdelle annetaan kahden viikon palkallinen virkavapaus yksityisasioiden hoidon vuoksi, miksi sitä ei anneta muille kunnan työntekijöille. Terveet periaatteet, oikeudenmukaisuus ja kunniallisen päätöksenteon vaatimus ei ole koskaan pieni asia. Sitähän Sakukin varmaan pohjimmiltan tarkoitti kun kirjoitti taas kerran hyvin mielenkiintoisen ja rivikuntalaisten silmiä avaavan blogin. Paikallislehdestä tällaista asiaa on turha etsiä. Ketäpä ne tällaiset sählingit kiinnostaisi ja kuntakuvan vaalimisen kannalta olisi harmillista, jos kunnasta kerrotaan päätöksenteon arkipäivästä. Vielä pahempaa olisi, jos kunnanjohtajan pitäisi selitellä tekemisiään.
    Taisi käydä niin, että kunnanhallitus lakaisi roskat maton alle ja kaikki on taas kunnassa hyvin. Ainakin seuraavaan kokoukseen saakka.

  2. 2

    Jarmo Vilponen sanoo

    Hallinto onkin siksi (käsittääkseni) tehty väljäksi ja eri asiayhteyksiin sovellettavaksi ’eri tavoin’, että tulokset joihin päästään virheiden oikaisemisessa tyydyttäisivät osapuolia ja eri asioiden kanssa voitaisiin elää vaikka virheitä väistämättä syntyykin moninaista asiakaskuntaa palveltaessa. (kiellot ja käskyt jne. lainsäädännössä kirjoitetaan juridisesti erilaisiin muotoihin ja usein vasta seuraamukset eli ”tuottamuksellisuus” on todellisuudessa ’oikea mittari’ kertomaan, onko tehty ratkaisu oikeanlainen)
    Siis päällisin puolin tarkastellen jotkin asiat (lait ja asetuksetkin) ja siten myös niiden käyttöön liittyen ’eri sovellukset’ ratkaisuissa voivat jälkikäteen osoittautua väärällä tavalla ratkaistuiksi ja joissa tapauksissa tuottamuksellisuutta pitäisi kyetä uudelleen arvioimaan ja mahdollisesti oikaisemaan myös. Tunnemmeko riittävissä määrin vastuuta hallintopäätösten ja niissä käytettyjen lakien ja asetusten ’välillisisistä vaikutuksista’ ja tuottamuksellisista kokonaisuuksista ja myös ajan myötä muuttuneista normihierargioista? Nyt niistä tulisi kuntavaalienkin vuoksi kai puhua asiayhtäläisyyksissä, etenkin heikomman suojan ollessa kyseessä?

  3. 3

    wil-jami sanoo

    että semmosta! Ehkäpä hallintojohtajanne ei asiasta jotain ymmärtävänä suostunut esittelemään asiaa haluttuun suuntaan ja siksi piti löytää myötäileva maalliikko,jolla vastuu rajautuu ajallisesti melko lyhyeksi, jos ylipäätään lainkaaan? Ties vaikka on saanut pullakahvit ”ymmärtämisestään”!

  4. 4

    Hämmästelijä sanoo

    Olen lukenut lehdistä, että kunnanhallitus peri edelliseltä kunnanjohtajalta sairasajan palkkoja jälkikäteen takaisin, vaikka sairaslomat oli myönnetty ja pidetty, eikä hän ollut perintää tehtäessä enää edes kunnan palveluksessa. Miksikähän teknisen johtajan saamia kunnanjohtajan virheelliseen päätökseen perustuvia palkkoja ei nyt peritty takaisin, vaikka kunnanjohtaja oli ylittänyt toimivaltansa eikä teknisellä johtajalla siten ollut oikeutta palkkaan. Miten kunta selittää avokätisyytensä siunatessaan virheellisen menettelyn? Jos palkkoja on aikaisemmin voinut periä pois jälkikäteen, voi kai niin tehdä nytkin.

  5. 5

    Mielenkiintoinen kysymys sanoo

    Kuinka kunnanhallitus on voinut käsitellä koko asiaa, jos sen mielestä ottamisoikeutta ei enää ole ollut. Mutta kun hallitus kuitenkin otti asian käsiteltäväkseen ja hyväksyi kunnanjohtajan päätöksen, silloinhan sillä on ollut ottamisoikeus. Eli oliko vai eikö ollut, siinäpä valitusviranomaisille mielenkiintoinen kysymys, jos joku alkaisi kysellä hallituksen päätöksen oikeellisuuden perään.