Lopun odottelua?

Kirjailija Kalle Päätalon setä ja täyskaima oli tunnettu jatustelija ja hohoilija. Jokaiselle Päätalonsa lukeneelle ovat varmasti jääneet mieleen hänen usein toistuneet mietteensä: ”Hohhoijaa…ei asiat niin mene, etteikö ne jotenkin mene…näkkyypähän ja tuurissa se on, kelle iso k***pä kasvaa.”

Pentti Haanpää puolestaan tuumaili jotenkin niin, että toivostaan luopunut ihminen voi ihan hyvin raakata partansa ja käydä valmiiksi ruumislaudalle pitkälleen odottelemaan loppua.

Tällaiset ajatukset tulivat mieleeni luettuani aamulla paikallislehden ja ajeltuani sen jälkeen syyssateisella Juuan kirkonkylän kylänraitilla. Hiljaista on ja yleisin kulkuneuvo on rollaattori. Kunnan ikärakenne on mitä on ja on tietysti hieno asia, että ehtoopuolle kulkeneet liikkuvat sujuvasti asioillaan. Kunnioitan vilpittömästi jokaista ikäihmistä.

Kunnan huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden suhde työikäisiin on tällä hetkellä 65. Vuonna 2030 sen arvioidaan olevan 122. Loppuahan tällainen tietää, eikä minullakaan mitään ihmelääkettä siihen ole tarjota. Jos olisi, niin rikastuisin konsulttina myymällä tätä tietoa kunnille.

Paikallislehti oikeastaan kertoo vahingossa yhden pahan vian. Se on kunnan päättäjien ja virkamiesten alistuneen oloinen asenne. Terveystoimen talouspäällikkö kertoi kunnan ja yrittäjien aamukahvitalisuudessa, että terveyskeskuksen vuotavalle katolle pitäisi varmaan tehdä jotain. Remontti maksaisi noin kaksi mijoonaa euroa ja hän suhtautuu kuten tämä Päätalon setä: Kyllä ne asiat jotenkin järjestyvät.

Samassa jutussa sosiaali- ja terveysjohtaja kertoo kovia tosiasioita. Ostopalvelujen osuus sote-palveluista on 57 %. Hoitopaikoista kaksi kolmasosaa on ostopalveluja. Valtionosuudet eivät ole entistä luokkaa eivätkä kunnan verotulot käytännössä kasva ollenkaan. Henkilöstömitoitus on 0,6 eli suosituksena oleva 0,5 ylitetään, joten jotain hyvääkin kerrottavaa on.

Joskus tulee tosiaan sellainen epäilys, että kunta on jo käynyt ruumislaudalle pitkälleen odottelemaan kuoliniskua. Toivon olevani väärässä ja näiden mietteiden olevan vain harmaan sään aikaansaannosta. Haluan uskoa siihen, että sekä nykyiset että tulevat päättäjät pystyvät yhdessä miettimään valoisampaa tulevaisuutta. Tosiasiat ovat kaikkien tiedossa ja niiden tunnustaminenhan on tunnetusti viisauden alku.

Kunnassa aikoinaan vaikuttaneesta nuohooja Jupusta kerrotaan paljon juttuja. Erään tarinan mukaan kunnanjohtaja oli kutsunut koolle yleisötilaisuuden pohtimaan kunnan tulevaisuutta. Lasten tekemisen tärkeydestä puhuttaessa oli tämä suurperheen isä kysynyt, että minne saavat vapaaehtoiset ilmoittautua.

Tästä tuli näköjään vaalijuttu. Ei ollut tarkoitus eikä ukko ala pehmetä. Aina ei vaan jaksa arvostella kaikkea kovin sanoin.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    ”… että terveyskeskuksen vuotavalle katolle pitäisi varmaan tehdä jotain.”

    Eli kunta haluaa päästä myös terveyskeskusrakennuksesta eroon? Rakennuksessahan on jo hometta ja sitähän ei tolla vetkuttelulla saa pois muutakun purkamalla koko talo.

    Hohhoijaa; tälläi sitä hoidetaan kansalaisten yhteistä omaisuutta.

  2. 2

    Nimetön sanoo

    Talo on sosiaali- ja terveysjohtajan vastuulla. Ja mitään ei tapahdu!