Myönteistä kehitystä?

Pielisen-Karjalan alueen työttömyys laski ennätysvauhtia vuonna 2010, kertoo paikallislehden pikku-uutinen. Työttömiä työnhakijoita oli 250 edellisvuotta vähemmän ja prosentteina vähennys oli peräti 40.

Maakuntaliitto on voimiaan säästelemättä tutkinut tätä ilmiötä ja päätynyt itsestään selvään lopputulokseen. Myönteinen kehitys johtuu työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäämisestä alueella. Eri toimenpiteillä sijoitettujen määrä nousi 10 % vuodesta 2009. Eniten kasvoi työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevien määrä.

Siinähän se totuus tuli kaikessa karuudessaan. Eivät ihmiset töissä ole, vaan erilaisilla kursseilla, palkattomassa työharjoittelussa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja ties missä puuhamaassa. Yhteistä kaikille ”eri toimenpiteillä sijoitetuille” on se, että yksikään heistä ei saa palkkaa. Tilastoja rumentamasta he kuitenkin ovat poissa.

Juuri vuonna 2010 sama paikallislehti teki ison jutun alkaneesta työvoimapoliittisesta kurssista. Kurssi oli jotain uutta ja mullistavaa. Aikaa ei haaskattu turhaan luentojen kuuntelemiseen, vaan käärittiin hihat ja ruvettiin töihin. Motivoituneet ja intoa uhkuvat kurssilaiset hajaantuivat ympäri pitäjää yrityksiin ja yhteisöihin töihin, siis maksuttomaan työharjoitteluun.

Lehti lupasi seurata jatkossakin kurssilaiten tulevia työuria, joita kuulemma aukeaa varmasti. Odottelen sitä juttua vieläkin.

Voin kertoa maakuntaliiton tutkijoiden tiedoksi pari muutakin syytä työttömien vähenemiseen. Heitä pääsee koko ajan eläkkeelle, joko iän tai yhä useammin työkyvyttömyyden takia. Se on heidän onnensa, koska liian monelle kohtalotoverille käy huonommin. Olen huomannut tänäkin vuonna monen nimeltä ja ulkonäöltä tutun viisikymppisen muuttaneen pysyvästi tuohon naapuriin, aidan toiselle puolelle. Asun hautausmaan vieressä.

Tosiasoiden tunnustaminen on viisauden alku. Pitäisi jo vähitellen uskoa, että eivät nämä työvoimapoliittiset toimenpiteet ole mitään muuta kuin tilastojen kaunistelua. Yksikään työnantaja ei palkkaa vähemmän koulutusta vaativiin töihin ketään niin kauan, kun näitä kurssilaisia kulkee jatkuvasti etsimässä itselleen harjoittelupaikkaa. Kurssin järjestäjät kun eivät tietenkään etsi näitä paikkoja, vaan se kuuluu kurssin opetusohjelmaan.

Ihan ensimmäiseksi pitää luopua tahallaan tehdystä tilastoharhasta. Vasta sen jälkeen ongelmaa voi katsoa suoraan silmiin.

Kommentit
  1. 1

    Raaka-Arska sanoo

    Ja taas tuli niin täyttä asiaa kuin vaan voi tulla!

    Miksi ihmeessä tälläisen teatterin järjestäjille vielä maksetaan palkkaa?

  2. 2

    Heikki Sovijärvi sanoo

    En kyllä usko että helposti liikuteltavan työläisreservin, joka ei ole vain ilmaista vaan tuettua työvoimaa, ja josta näinollen työnantaja saa voittoa kaikkien muiden maksaessa sen, tarkoitus on luoda tilastoharha, koska kyllähän tilastoijat voivat siivota halutessaan tämän reservin pois. Luulen että kyseessä on vain kiinalaistyyppisempään autoritaariseen kapitalismiin siirtymisen preludi: nyt toki työkkäri vain käyttää armeijan kieltä ”hae välittömästi” toki he hämmentyvät kun heiltä kysyy ”onko tuo suora käsky?” vaikka jotkin asiat ovat ja toiset eivät.

    Toki tämän bäckkäykseen käytetään karensseja eikä aseita, koska historiallinen tilanteemme mutta eiköhän se siitä muutu. Toki yleisenä nöyryytyskeinona käytetään jonkenlaisen consentin painostamista ihmisiltä: mutta kuten Zizek toteaa, nykyiselle vallankäytölle on yleistä vaatimus, että sinun ei vain pidä tehdä näin, vaan sinun – täytyy haluta sitä.

  3. 3

    sanoo

    Ja mikä ihme siinä on etteivät nämä artikkeleiden kirjoittajat eli lehtimiehet käytä aivojaan ja esitä kysymyksiä että miksi?!
    Kyllä sekin ammatiryhmä on niin täysin ostettua porukkaa jo.

  4. 4

    Seppo Beller sanoo

    Ei tule myöskään unohtaa paikkakunnalta tapahtuvaa muuttoa. Nuoret ihmiset eivät kovin kauaa katsele tyhjenevää jääkaappia vaan lähtevät auliisti. Mikä lie Pielisen-Karjalan muuttotappio tilastokaunistusvuodelta? Tilastojen prosenttiyksiköt eivät kerro lukuihin perustuvaa, absoluuttista muutosta työttömien määrässä suhteessa työpaikkoihin tai työikäisiin. Kuinka moni ajautuu terveyspalvelujen käyttäjäksi tai luovuttaa kokonaan koko sirkuksen heittäen ranttaliksi?

    Yleiskuva koko Suomen työvoimapolitiikasta on hämärtynyt. Tuherrellaan yksittäisiä projekteja ja organisaatio kaipaa pikaista saneerausta. Vai onkohan se vain akateemisten työttömien kuntoutushiekkalaatikko täydellä palkalla? Kenpä tietää. Tarpeeksi iso laitos riittää pyörittämään itseään ilman, että mitään menee sisään ja mitään tulee ulos…