Oikeus ja kohtuus

Yksi suurrikollinen on saatu tuomittua, joten maailma on taas piirun verran oikeammalla tolalla. Joensuun käräjäoikeus on tuominnut kontiolahtelainen miehen petoksesta, koska hän teki työmarkkinatuella ollessaan satunnaisesti palkkatöitä. Näin tärkeä rikosuutinen pitää ilman muuta kertoa kaikelle kansalle varoitukseksi.

Varoitukseksi sen kertoi sanomalehti Karjalainen. Mies oli hakenut ja saanut työmarkkinatukea. Hän oli kuitenkin jättänyt kertomatta useissa työttömyysjaksoja koskevissa ilmoituksissa Kelalle, että hän oli ollut myös palkkatöissä. Hän oli hankkinut jopa 300 – 500 euroa kuukaudessa, joten työmarkkinatuen hakeminen samaan aikaa katsottiin petokseksi.

Vastaaja kiisti syytteet väittämällä saaaneensa Kelan virkailijalta tiedon, jonka mukaan vähäiset ansiot eivät vaikuttaisi tukeen. Tämä ei vaikuttanut asiaan, vaan miehen olisi pitänyt ilmoittaa etuuteen vaikuttavat tulonsa. Liikaa maksetuista tuista oli Kela tehnyt jo aiemmin hallinnollisen takaisinperintäpäätöksen ja nyt maksettavaksi tuli vielä 40 päiväsakkoa.

Juridisesti asia meni ihan oikein. Kaikki tukeen vaikuttavat tulot on kerrottava Kelalle annettavissa työttömyysjaksoilmoituksissa. Jos Kelan virkailija on sanonut, että vähäiset ansiot eivät vaikuta tukeen, niin neuvo on ollut väärä. Valtioneuvosto on antanut asetuksen työttömysetuutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista. Sen 12 §:n lyhyt luettelo etuuteen vaikuttamattomista tuloista on tyhjentävä. Vähäisiä ansioita ei tässä luettelossa mainita, joten kaikki ansiotulot vaikuttavat etuuteen.

Tämä tapaus muiden vastaavien ohella pistää taas kerran ajattelemaan järjestelmän mielekkyyttä. Jatkuvasti kuulee kauniita puheita työvoimapolitiikan kannustavuudesta ja kaiken työn tekemisen tärkeydestä. Kun ihminen sitten todella tekee jotain, niin hänet tuomitaan petoksesta. Se siitä kannustavuudesta. Epäilenpä, että tätä miestä on jatkossa vaikea saada vakuuttuneeksi työnteon kannattavuudesta ja järjestelmän kannustavuudesta.

Nykyinen lainsäädäntö rankaisee työtöntä kaikissa tapauksissa. Työttömän on oltava kotonaan odottamassa määräystä työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan. Nämä työt tehdään ilmaiseksi ja kieltäytyminen merkitsee työttömyysetuuden menettämistä. Jos työtön aktivoituu ja yrittää hankkia leivän päälle voita, niin hän syyllistyy petokseen. Tuen hakeminen huikeiden 300 euron tulojen päälle oli rikos. Voidaan ajatella niinkin päin, että se työn tekeminen etuuksien lisäksi oli rikos. Niin tai näin, aina työtön kärsii.

Jos lainsäädäntöä ei muuteta, niin kannustavuudesta on ihan turha puhua. Lainsäädännön muuttamista puoltaa myös vanha Olaus Petrin tuomarinohjeiden kohta 9:

Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan.

Olemassaolon taistelu

Sosiaalidarvinismin piti olla kuollut ja kuopattu jo kauan sitten, mutta se näyttää nostavan rumaa päätään yhä useammin. Lyhyesti sanottuna sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten rakenteiden oikeuttamista luonnonlakina. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Ihmisyhteisö on taistelukenttä, jossa vahvin alistaa heikomman.

Näitä sosiaalidarvinisteja putkahtelee esille kiihtyvällä tahdilla. Heidän mukaansa työehtosopimukset ja sosiaaliset tuet ovat yhteiskunnan mädättävää humpuukia. Omistamattoman luokan on tehtävä ankarasti työtä ansaitakseen oikeuden olemassaoloon. Markkinatalous on evoluutio, jossa heikomman aineksen tehtävä on kuolla pois. Tämän ajattelun yksi kirkkaimista viime aikoina näkemistäni helmistä löytyy täältä.

Ajankohtaisen kakkosen syrjäytymisilta oli vauhdittanut tämän kirjoittajan päästämään vihansa estoitta irti tai sitten kyseessä on etevä trolli. Peitellymmin tätä samaa ajattelua edustavat kaikki ne, joiden mielestä sosiaalietuudet pitäisi lakkauttaa ja työehtosopimukset purkaa. Täystyöllisyys saataisiin aikaan, kun työnantaja ja yksittäinen työntekijä neuvottelisivat työsuhteen ehdoista ”tasavertaisina” neuvottelukumppaneina. Kukaan ei saisi yhtään mitään tekemättä työtä.

Tätä ajattelua näyttää edustavan myös VTTK:n johtaja Juhana Vartiainen. Hänen mukaansa työehtosopimusten yleissitovuus pitäisi purkaa, koska joidenkin ihmisten työpanos alittaa taulukkopalkan. Näitä vähemmän tuottavia ihmisiä ovat esimerkiksi huonosti kieltä osaavat maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset. Heidän on kuitenkin saatava töihin, mutta palkkaa heille pitäisi maksaa vähemmän kuin muille samaa työtä tekeville. Vartiaisen ajatuksista kirjoitti Taloussanomat

Tuossa teemaillassa kokoomusnuori Henri Heikkinen edusti omaa menestynyttä itseään. Hän on vaatinut julkisuudessa jo kauan kaikkien yhteiskunnan tukimuotojen poistamista, verotuksen keventämistä ja koko valtion ajamista mahdollisimman alas. Markkinavoimat osaavat hoitaa kaiken paremmin.

Heikkinen on unohtanut kertoa, että hän on itse saanut vihaamaltaan valtiolta Tekesin kautta 300 000 euroa omalle yritykselleen. Tämän firman menestystarinan voitte lukea täältä.

Maailmaan mahtuu kaikenlaisia puhujia, mutta nyt näyttää olevan tarkoituksena tahallinen yhteiskuntarauhan horjuttaminen. Jos nämä höpöttäjät tutustuisivat edes vähän työehtosopimusten historiaan, niin he tajuaisivat niiden tarkoituksena olevan työ- ja yhteiskuntarauhan turvaamisen. Jos joku haluaa anarkiaa, niin hänen pitää valmistautua pärjäämään myös ihan oikeassa olemassaolon taistelussa. Sitä ei varmasti kukaan meistä halua.

Rankkaa siivousta

Jos minä sanon, että joku on juoppo, joku toinen hullu ja kolmas juoppohullu, niin se paljastaa vain minun ikävän asenteeni eikä sillä ole mitään juridista merkitystä. Kun näin sanoo TE-toimiston virkailija, niin seuraukset voivat olla arvaamattomia.

Aamulehden mukaan Tampereen TE-toimisto on viime kesäkuusta lähtien ohjannut päihde- tai mielenterveysongelmaisiksi epäiltyjä sosiaalitoimen piiriin. Amatööridiagnoosin tekee TE-toimiston virkailija, jonka koulutus voi olla ihan mitä tahansa. Lääketieteellistä koulutusta tuskin on kenelläkään tavallisella työvoimaneuvojalla.

Nyt joku sanoo, että näin pitää toimiakin ja TE-toimisto ohjaa henkilöitä ihan oikeaan paikkaan. Se on totta, mutta arvion tekee väärä henkilö, keinot ovat väärät ja ne johtavat ikävään tilanteeseen.

TE-toimiston päätökset pannaan täytäntöön välittömästi, joten tämän ties mihin perustuvan arvion seurauksena työtön työnhakija menettää työttömyysetuutensa heti.  Hän joutuu hakemaan kunnan myöntämää toimeentulotukea, mutta siitä huolimatta hänen on oltava TE-toimistossa työttömänä työnhakijana. Jos hän ei ole, niin toimeentulotukilain mukaan hänen tukeaan alennetaan 20 %. Vasta oikean lääkärin työkyvyttömyyslausunto vapauttaa hänet työnhakuvelvollisuudesta. Sen saaminen taas saattaa kestää vaikka kuinka kauan ja sen ajan tämä alkoholistin tai mielenterveysongelmaisen leiman saanut riippuu löysässä hirressä. Työkyvyttömyyden toteamisestakin on vielä pitkä matka eläkkeelle.

Tampereen TE-toimiston menettely on rankalla kädellä tapahtuvaa siivoamista, jolla työttömyystilastoja kaunistetaan. Sosiaalitoimen asiakkaaksi ohjattu katoaa työttömyystilastoista, vaikka hänellä onkin ilmoittautumisvelvollisuus. Hänet siirretään ryhmään, jolle ei koskaan tarjota työtä tai työllistämistoimenpiteitä ja Kelalle kuuluvat työttömyysetuuskustannukset muuttuvat kunnan maksamaksi toimeentulotueksi. Valtio säästää kuntien kustannuksella.

Lisäksi tämä siivous tapahtuu sellaisella menetelmällä, että taitaisi pitää puhua virkavallan anastamisesta tai valelääkäreistä.

Asian vierestä

Ajankohtaisen kakkosen syrjäytymistä käsittelevä teemailta oli paha pettymys. Studioon oli koottu joukko keskustelijoita, joista osa edusti omahyväistä itseään ja osa ei muuten vain näyttänyt ymmärtävän illan teemasta yhtään mitään. Juttu rönsyili odotetusti sivuraiteille alkaen paskaduunien olemassaolosta ja koko syrjäytymisen käsitteestä.

Sarasvuosta en viitsi sanoa paljon mitään, mutta kokoomusnuori Henri Heikkinen piti työttömyyden syynä hyvinvointiyhteiskuntaa. Kun yhteiskunnan sosiaalipalvelut ja työehtosopimusten yleissitovuus ajetaan alas, niin kaikki on hyvin ja markkinavoimat hoitavat asiat.

Onneksi Emilia Kukkala pysyi asiassa. Hänen johdonmukainen viestinsä oli, että työstä on maksettava palkkaa ja sillä palkalla on tultava toimeen. Tätä ei osa keskustelijoita tuntunut ymmärtävän ollenkaan, vaan he puhuivat sitä iänikuista höpinää ilmaisen työn jalostavasta vaikutuksesta. Sillä kuulemma pääsee työn syrjään kiinni ja se auttaa urapolun etsinnässä. Kuuroille korville tuntuivat kaikuvan työttömien työnhakijoiden ihmettelyt siitä, milloin ne urapolut aukeavat, jos palkatonta harjoittelua seuraa vain lisää palkatonta harjoittelua.

Onko sitten paskaduuneja olemassa? On tietenkin. Paskaduunia on jokainen työ sen laadusta riippumatta, jos siitä  ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Paskaduunia on joka ikinen opiskeluun liittymätön palkaton työharjoittelu, työelämävalmennus ja kuntouttava työtoiminta. Sitä eivät ole hampurilaisten paistaminen tai siivoaminen, jos työstä maksetaan palkkaa. Työmarkkinatuki ja toimeentulotuki eivät ole palkkaa. Ei tämän pitäisi niin vaikea olla ymmärtää.

Jonkun maininta työttömille järjestettävistä huuhaa-kursseista sai Sarasvuon melkein pillastumaan. Kurssien moittiminen on kuulemma ammattilaisten työn täydellistä aliarvioimista. Sarasvuon reaktiota en ihmettele, koska hän on menestynyt myymällä juuri sitä samaa höpinää liiasta rahasta kärsiville yrityksille kovaan hintaan.

Ne kurssit ovat täyttää huuhaata. Niillä aikuiset ihmiset opettelevat sanomaan käsipäivää ja kuulevat, että työhaastatteluun mentäessä on hyvä laittaa siistit vaatteet päälle ja kammata tukka. Lisäksi näihin kursseihin liittyy poikkeuksetta useamman viikon  kestävä palkaton työharjoittelu, josta ei koskaan seuraa varsinaista työsuhdetta.

Ajankohtaiselle kakkoselle annan sellaisen vihjeen, että kutsukaa keskustelemaan sellaisia ihmisiä, jotka tietävät jotain illan aiheesta. Tai järjestäkää vaikka katsojaäänestys, jossa äänestetään kaikkein tolloimmat ulos. Eilisestä porukasta olisivat joutuneet alkumetreillä pihalle Sarasvuo, Heikkinen ja ne kaksi nuorta yrittäjänaista, joiden nimet eivät jääneet mieleeni. He lakaiskoot omaa urapolkuaan toisten tekemällä ilmaisella työllä ja kuvitelkoot olevansa hyväntekijöitä.

Suljettu vesikierto

Talvivaara ei näytä enää kiinnostavan tiedotusvälineitä. Juttu on vanha ja tilanteen sanotaan olevan hallinnassa. Tähtitieteen professori on haukkunut asiasta huolestuneet suunnilleen hölmöiksi hysteerikoiksi, koska haitta on paikallinen ja vähäinen. Maailmankaikkeuden kannalta näin epäilemättä onkin, mutta nyt puhutaan ihmisten asuinalueista ja korvaamattomista luontoarvoista.

Fb-kaverini Arto Utsu Virtanen pohdiskeli Talvivaaran tilannetta ansiokkaasti näin:

Talvivaaran käyttämä menetelmä, biokasaliuotus, on koeluonteinen. Missään muualla maailmassa ei tätä menetelmää ole teollisessa mittakaavassa käytetty eikä käytössä, vain joitakin pienimuotoisia kokeita on tehty muutamassa paikassa. Nämä kokeet ovat päättyneet epäonnistumisiin.

Talvivaaran kaivos sai Kainuun ELY-keskukselta 21.11.2012 luvan metallitehtaan käynnistämiselle. Ote luvasta: ”Tällöin metallitehtaan toiminnassa on saavutettavissa lähes suljettu vesikierto. Kokonaisuutena kaivosalueen prosessivesikierrossa saavutetaan suljettu vesikierto.”

Suljettu vesikierto tarkoittaa — siis tarkoittaisi, jos se joskus jossain voitaisiin toteuttaa — sitä, että vettä ei edes tihkuisi mihinkään laitoksen ulkopuolelle. Talvivaarassa ei edes pyritä suljettuun vesikiertoon. Siellä on tarkoituksena viedä kaivosalueelle varastoitua vettä metallitehtaan läpi ja sen jälkeen varastoida tämä vesi uudelleen toiseen paikkaan kaivosalueelle. Eli vesi siirretään paikasta toiseen. Osa vedestä ei heti päädy toiseen altaaseen, vaan se kiertää prosessissa toisen, ehkä kolmannenkin kerrran.

Joka tapauksessa kaikki metallitehtaassa tai muussa prosessissa käytetty vesi varastoidaan kaivosalueelle samantyyppiseen altaaseen, joka marraskuussa tyhjeni pohjan pettämisen vuoksi. Mitä tälle vedelle tapahtuu sen jälkeen, kun se on käytetty prosessissa ja varastoitu?

Se päästetään ulos kaivosalueelta jokiin ja järviin, ellei satu uutta vahinkoa jo tätä ennen. Siinä Talvivaaran lupaama ja ELY-keskuksen kaivokselle antaman luvan mukainen tilanne, jossa ”prosessivesikierrossa saavutetaan suljettu vesikierto”.

Prosessivesikierto on kiero ilmaisu. Se ei kerro halaistua sanaa siitä, mitä tapahtuu prosessin ulkopuolella. Siellä jätevesi lasketaan luontoon. Fysiikan lakien mukaan vallitsee aineen häviämättömyyden laki. Näin myös Talvivaaran käyttämän veden osalta, joka muuttuu prosessissa jätevedeksi. Se ei katoa avaruuteen.

Jos Virtanen on väärässä, niin kertokaa se minullekin. Itse en ymmärrä tuota teknologiaa, mutta aineen häviämättömyyden lain tunnen. Vaikka vesi saataisiinkin kierrätettyä, niin jäljelle jää jotain kauhuelokuvien ektoplasmaa muistuttavaa mönjää. Tässä Stop Talvivaara -liikkeen Hannu Hyvösen eilen julkaisema kuva:

hannu-hyvonen-talvivaara-261112