Ihmiskauppaa ja työsyrjintää

Vähäkyröläisen puualan yrityksen työnjohtaja värväsi kirgisialaisia maanmiehiään Suomeen orjatyöhön. Hän kuittasi työntekijöden palkat itselleen ja antoi ne ansainneille vain pieniä summia käteen. Tehtaan johto ei tiennyt asiasta mitään, vaikka osa työntekijöistä majoitettiin yrityksen sosiaalisiin tiloihin. Nyt työnjohtajaa syytetään ihmiskaupasta ja yrityksen johtoa kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.

Syyte on paikallaan ja oikeus tutkikoon asian. Samaan aikaan meillä on kuitenkin reilusti yli 100 000 ihmistä koko ajan tilanteessa, joka täyttää ihmiskaupan tai ainakin kiskonnantapaisen työsyrjinnän tunnusmerkistön.

Rikoslain 25 luvun 3 §:n mukaan ihmiskauppaan syyllistyy mm. se, joka käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa värvää taikka luovuttaa toisen pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin. Rangaistus on vankeutta neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen.

Lain 47 luvun 3a §:n mukaan kiskonnantapaiseen työsyrjintään syyllistyy se, joka asettaa työntekijän huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa. Rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Työtön työmarkkinatuella oleva työnhakija on taloudellisesti riippuvainen tuestaan ja ilman sitä turvattomassa tilassa. TE-toimisto luovuttaa hänet työharjoitteluun tai kuntouttavaan työtoimintaan työskentelemään ilman palkkaa. Palkaton työ on pakkotyötä ja loukkaa ihmisarvoa. Lain mukaan kaikki maan TE-toimistot pitäisi siis asettaa syytteeseen ihmiskaupasta.

Ilmaisen työntekijän vastaanottaja asettaa tämän huomattavan epäedulliseen asemaan, koska ei maksa hänelle palkkaa, vaikka maksaa samaa työtä tekevälle palkatulle työntekijälle TES:n mukaisesti. Ilmaista työtä tekevä on taloudellisessa ahdingossa, koska kieltytymällä ilmaistyöstä hän menettää työttömyysetuutensa. Lain mukaan jokainen ilmaisen työntekijän vastaanottaja pitäisi asettaa syytteeseen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.

Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska TE-viranomaisten toiminta on hyväksyttyä ja kovasti kiiteltyä työvoimapolitiikkaa. Ilmaistyön teettäjä puolestaan on vastuuntuntoinen työllistäjä.

Sama toiminta on joissain tapauksissa hirmuinen rikos ja joissin taas yhteiskunnalle otollinen teko.