Kollektiivinen torkahdus

Juuan kunnanhallituksen vaali näyttäisi menevän uusiksi. Valtuuston viime tiistaina suorittaman suhteellisen vaalin tuloksena varsinaisten jäsenten sukupuolijakauma on tasa-arvolain mukainen, mutta henkilökohtaisten varajäsenten ei ole. Varajäseniksi valittiin kaksi naista ja viisi miestä. Naisia pitäisi olla ainakin kolme.

Syynä tähän on kaikkien kokemattomuus, ihan konkareita myöten. Kukaan paikallaolija ei muistanut, että valtuustossa olisi koskaan tarvinnut järjestää suhteellista vaalia. Siksipä puheenjohtaja ja vaalilautakunta keskittyivät vaalin tekniseen sujumiseen valtuuston työjärjestyksen mukaisesti. Työjärjestystä noudatettiinkin tunnontarkasti. Siellä sanotaan, että vaalilautakunta tarkastaa ehdokaslistojen asianmukaisuuden ja antaa virheellisen listan asiamiehen korjattavaksi. Jos sama henkilö korjauksen jälkeenkin on ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, on ehdokkaalta mahdollisuuksien mukaan tiedusteltava, millä listalla hän haluaa olla.

Ehdokaslistoja jätettiin kolme ja kahdessa niissä oli samoja nimiä. Nämä vaalilautakunta pyysi korjaamaan ja näin tehtiin. Korjauksen jälkeenkin yksi sama nimi oli kahdella listalla ja toisen listan asiamies korjasi nimen pyynnöstä. Yhdeltä ehdokkaalta itseltään ei voitu asiaa tiedustella, koska hän ei ollut paikalla. Nyt listat olivat tässä mielessä kunnossa.

Sitten laaadittiin listojen yhdistelmä ja se asetettiin valtuustosalin seinälle. Ennen vaalitoimituksen alkamista puheenjohtaja luki yhdistelmän valtuustolle ääneen, kuten työjärjestys määrää. Vaali toimitettiin suljetuin lipuin, vaalilautakunta laski äänet ja puheenjohtaja julisti vaalin tuloksen. Missään vaiheessa kukaan ei huomannut, että tulos ei ollut tasa-arvolain mukainen.

Harmittaahan tämä. Minua se harmittaa erityisesti siksi, että olen valtuuston vaalilautakunnan jäsen. Olisi ollut viisasta arvioida kaikki mahdolliset vaalitulokset etukäteen, vaikka työjärjestys ei sitä edellytä. Ei sitä edellytä lakikaan. Kuntalain 60 §:n selityksessä (Hannus – Hallberg) todetaan näin:  “…jos vaalin tulos ei vastaa kokoonpanoa, joka valittavalla toimielimellä tulee olla, vaali toimitetaan uudelleen…” Vaalin tulosta arvioidaan siis vasta jälkikäteen. Olisi sen silti voinut tietysti etukäteenkin tehdä.

Olen siis yksi niistä, jonka olisi pitänyt asia huomata. Niin olisi pitänyt huomata myös vaalilautakunnan puheenjohtajan, toisen jäsenen, valtuuston puheenjohtajan, jokaisen valtuutetun, kunnanjohtajan ja hallintojohtajan. Yhdistelmä oli nähtävillä, se luettiin ja vaalin tulos ilmoitettiin valtuustolle. Kukaan ei huomannut mitään. Koko saliin iski jonkinlainen kollektiivinen torkahdus.

Nyt meillä näyttäisi olevan se entisen alokkaan asento, jota ei voi korjata. Se pitää tehdä uusiksi. Kuntalain 60 §:n mukaan varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Tämän takia asiaa ei taida voida korjata vain varajäsenten osalta, vaan koko vaali on uusittava.

Otamme varmasti kaikki tästä opiksi.

Kommentit (9)
  1. Sinikka Väyrynen
    2.2.2013, 12:15

    Näin sitä menee vipuun, kun on mennäkseen! Kun valittiin vaalilautakuntaa, toin esiiin, että varsinaisten kesken ja varajäsenten kesken täytyy 40/60 sukupuolijakautuman toteutua. Tapahtuman opetus on se, että hyvin helppoa on tehdä virheitä ja virheet usein on onneksi korjattavissa niin kun tässäkin tapauksessa.

  2. Virheistä oppii, jos ne analysoidaan vastaisen varalle. Suhteellinen vaali on luonnollinen osa valtuuston päätöksentekoa, ja sen hallitseminen on perusosaamista. On oltava ainakin valtuuston puheenjohtajalle, kunnanjohtajalle ja hallintojohtajalle, joiden tehtävä on huolehtia päätöksenteon sujuvuudesta ja oikeellisuudesta. Hämmästyttää suuresti, eivätkö he tuon vertaa hallitse yksinkertaisia perusasioita. Kuntalaisilla on oikeus odottaa, että pitäisi osata.
    Jos jotkut vaalikuumeessaan moittivat edellisen valtuuston puheenjohtajan kokemattomuutta, niin vielä avuttomammin puheenjohtajan pesti alkoi uudelta puheenjohtajalta. Hänen asiansa on todeta vaalin lopputulos ja arvoida, täyttääkö se vaalille asetetut vaatimukset, tässä tapauksessa tasa-arvolain velvoitteet. Jos puheenjohtaja olisi ollut tehtäviensä tasalla, valtuusto olisi voinut uusia vaalin samoin tein. Nyt pitää järjestää sitä varten uusi kokous, jossa asia on mahdollista korjata, mutta muutaman tonnin oppirahat siitä syntyy.
    Vaalilautakunta toteuttaa vaalin käytännön järjestelyn, mutta tuloksen toteaminen ja sen laillisuuden arviointi on ensisijaisesti puheenjohtajan vastuulla ja sen jälkeen koko valtuuston asia. Vaalilautakuntaa siitä ei voi syyllistää. Tietenkin jokaisella valtuutetulla on oikeus asian huomatessaan tuoda se esille, mutta kaikki kokouksen osallistujat tykönänsä hävetkööt, kun niin olennainen asia kuin kunnanhallituksen valinta pitää tehdä uudelleen. Sellainen on tiettävästi Suomen kunnissa ollut perin harvinaista.

Kommentointi suljettu.