Sossupummiasennetta

Syksyllä poliittisen tulevaisuutensa sössinyt kokoomusnuori Saul Schubak ei näytä yhtään viisastuneen. Viimeksi hän halusi poistaa lapsilisät heikommalta kansanosalta sen lisääntymisen estämiseksi ja nyt hän haastaa Uuden Suomen blogissaan jokaisen miettimään, mistä sosiaalietuudesta itse kukin olisi valmis luopumaan.

Itse hän tunnustautuu sosiaalipummiksi, koska nostaa ihan turhaan opintotukea, asumistukea ja halpakorkoista opintolainaa. Opintotuki on haitallista, koska opiskelu on satsaus tulevaisuuteen. Asumistuki nostaa asumisen hintaa ja opintolainan hän kavereineen sijoittaa osakkeisiin. Schubak kysyykin populistisesti, että onko oikein tukea köyhien veroilla hyväosaisten kauppatieteen opiskelijoiden sijoitusharrastusta.

Eihän se oikein ole, mutta eipä ole Schubakistakaan köyhien kansanjoukkojen villitsijäksi. Ne kansanjoukot nimittäin tietävät, että Schubakin kaltaiset tuen väärinkäyttäjät kuuluvat järjestelmään. Se on pieni hinta siitä, että myös huonommalta taloudelliselta pohjalta ponnistajat saavat mahdollisuuden opiskella. Schubakille se on sosialidemokraateille tyypillistä sossupummiasennetta, mutta minulle se on tasa-arvoa. Sitä samaa tasa-arvoa edustavat myös vaikkapa lapsilisät ja yhteiskunnan ylläpitämä infrastruktuuri, josta Schubak olisi myös valmis maksamaan erikseen.

Tämä mies edustaa uusliberalismia pahimmillaan. Hän lähtee siitä, että jokainen on aina ja kaikkialla oman onnensa seppä eikä yhteiskunta saa millään tavalla puuttua yksilön elämään eikä varsinkaan tukea sitä. Jos ei jollain ole rikkaita vanhempia, niin jättäköön opiskelematta ja menköön töihin. Jos ei jollain ole varaa tehdä lapsia, niin jättäköön harrastamatta suojaamatonta seksiä. Jos ei jollain ole rahaa ruokaan, niin kuolkoon nälkään.

Schubakin ajattelulla ei tuhota vain hyvinvointiyhteiskuntaa, vaan ihan koko järjestäytynyt yhteiskunta yleensä. Raadollisessa kaikkien taistelussa kaikkia vastaan hän itse tuskin pärjäisi kovin kauan, mutta sitä hän ei oman elämänsä taloudellisten suojamuurien takaa ymmärrä.

Schubakin mailmassa rikas pitää ja syö itse saaliinsa jakaen sen korkeintaan omien penikoidensa kanssa. Minun ”sosialidemokraateille tyypillisessä sossupummimaailmassani” myös heikompisaattoiset pidetään mukana yhteisessä yhteiskunnassa. Meillä sossupummimaailman kannattajilla on sentään yhteiskunta ja isänmaa, mutta Schubakilla on vain minä ja markkivoimat.

Kommentit
  1. 1

    -K sanoo

    Schubak sossupumminatsi yleistää liikaa, yrittäjänä ei paljon tukia tule vaikka olisi ihan kappaleina. Helppoahan se kultalusikka takamuksessa huudella. Tuet kyllä kelpaa pojullekkin ja vielä kehtaa kettuilla vähempiosaisille, ihme pelle koko jätkä.

  2. 3

    Aki sanoo

    Näitä schubakeja on aika paljon nuorten opiskelijoiden joukossa, usein juuri kauppatieteitä opiskelemassa. Rapukestejä järjestellään opiskelijakavereiden kanssa ja leuhkitaan hienolla isän/äidin ostamalla urheiluautolla. Kuvitellaan, että ollaan ”porvareita” ennen edes opinnoista valmistumista. Olen henkilökohtaisesti tuntenut tällaisia tyyppejä. Muistan kun yksi pisti pelihallissa rikkaan isänsä rahoja palamaan rulettipöydässä ja huusi samalla, että ”katsokaa, näin porvari käyttää rahaa”. Ja pelleporukalla oli kivaa. Tuollaisissa porukoissa tosin olet ”jotain” vain niin kauan kun sinulla on materiaa. Jos rahat loppuvat, niin kaverit tuppaavat kaikkoamaan ja jos niin käy, niin joutuu usein huomaamaan, että oikeita ystäviä ei olekaan. Osa näistä aikuistuu elämänkokemuksen myötä, osa ei.

  3. 4

    Martin Glantz sanoo

    Schubakin maailmassa on vielä se ajatusvirhe, että rikas ei pidä itse saalistaan vaan vahvin. Vahvimmasta tulee sitten rikas kunnes tulee uusi vahvin ja olemme palanneet useamman askeleen taaksepäin yhteiskunnallisessa kehityksessä. Tilan nimi on käsittääkseni anarkia.

    Sääliksi käy Saul S:ää, kun elo- ja sarjakuvien pahimmat visiot käyvät toteen.

    Kaverini postasi fb:ssa neoliberalismia kritisoivan artikkelin, käynpä kaiivamassa linkin.

  4. 6

    artifex sanoo

    Niitä oli ennenkin; niiden vanhemmat laittoivat sekä lapslisät että opintotuet kasvaan korkoo lapsilleen sit ku kakarat on isoja ja voi hankkia bmw:n.
    Ja me köyhät jäätiin ilman opintolainoja ku vanhemmat olivat varattomia.

    Ei ole kyllä kohden koskaan muualla ku ilmeisesti Saksassa (opintotukee ja lapslisää saa vaan vanhempien varallisuuden mukaan).

  5. 7

    sami sanoo

    Niin, miten mahtaisi käydä Saulille, jos tilanne oikeasti tulisi vastaan? Kirjoitin itsekin tästä ja yksi kommenttiosastoon laittamistani vastauksista sopii oikeasti tännekin:
    Olisiko se sitten oikeasti hohdokasta tarpoa almuja anelevien ylitse saappaillaan? Kunhan kysyn vaan…

    Jotenkin tulee mieleen Dickensin kuvaukset ryysyistä rikkauksiin -kertomuksissaan, joissa kurja aina nousee jotenkin ihmeellisesti ’kunnon ihmisten’ joukkoon. Ongelma vaan on, että todellisuudessa sitä saisi aina vaan odotella, jos ei satu olemaan Oliver Twistin kaltainen sinisilmäinen ja vaaleatukkainen pikkupoika, jota on kiva pitää polvella ja lohduttaa.

    Tulee muistaa sekin, että kun Karl Marx kirjoitteli Pääomaansa, Lontoon katujen tilanne oli hänelle hyvin tuttua. Paskassa elävät kurjimukset saivat hänen sympatiansa tehtaiden savujen keskellä.

    Katselin muuten dokumenttia jostain Brasilian hiiliteollisuusalueelta, missä kaikkein kurjimmat varastelivat hiiltä rekkojen lavoilta näiden jumittuessa ruuhkaan. Siinä näki millaisia nuorten lasten kasvot ovat, kun vaihtoehto on varastaa tai kärsiä nälkää. Nuoresta iästään huolimatta heillä oli haastattelussa sellaista asennetta, jota jotkut kovanlinjan kokoomuslaisetkaan tuskin missään haluaisivat oikeasti kohdata. Se asenne oli kova, kylmä ja syvä – kuin suomalainen metsälähde.

    Kannattaa kaikkien olla varovainen, mitä toivoo. Sen saattaa saada.

    http://taidetussari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132993-kokoomuspummin-saarna

  6. 9

    Sakke sanoo

    Hyvätuloisille ja rikkaille on annettu mahdollisuus kusettaa valtion rahoja sen takia että köyhiltä ei otettas niitä viimisiäkin pois jota ne tarvitsee elämiseen. Rikkaille kun ei mikään riitä ja ovat kateellisia siitä pienestäkin rahasta minkä köyhät saa niin pakkohan se sitte on niillekki antaa, tuntuu että kaikki hyvätuloset on jääny lapsen tasolle.