Keisari munasillaan

Käydyn keskustelun summaten hyvinvointivaltion paradoksi johtaa ulkopuoliset herkästi arvostelemaan tuottavuuskasvun potentiaalia. Tämä kysymyskokonaisuus kytkeytyy työhyvinvointiin, joten hyvinvoinnin aiheettomien kultturisten tekijöiden korostaminen pakottaa meidät tarkasti analysoimaan mahdollisuudet hyväksyä nykyisiä osin jähmettyneitä asenteita.

Niin mitäkö hölynpölyä tuo sitten oli? Se oli juuri sitä itseään. Se oli Matti Grönroosin filosofi Pekka Himasen 700 000 euron arvoisesta Sinisestä kirjasta laatiman  Himasen puppugeneraattorin avulla aivan summamutikassa arvottu syvällinen miete. Pääministerille myytynä se olisi muutaman tuhannen euron arvoista tekstiä.

En ole pätevä arvostelemaan filosofista tekstiä, mutta ei tässä olekaan kyse filosofiasta. Tässä on kyse pahimman laatuisesta konsulttipupusta, jota on onnistuttu myymään sekavaan positiiviseen ilmaisuun mieltyneelle pääministerillemme.

Moni on jo ennättänyt sanoa ja sanoo jatkossakin, että nyt ei keisarilla ole vaatteita. Tämän näkee jokainen, joka uskaltaa katsoa asioita suoraan eikä teeskentele näkevänsä näkymätöntä. Löytyy toki sellaisiakin, jotka pitävät pääministerin ja Himasen arvostelua koulukiusaamisena.

Tässsä Kaasuputken fb-sivulta otetussa kuvassa näkyy, ketkä kaikki hölynpölyn ammattilaiset ovat kilvan rientäneet puolustamaan sorrettua kaveriaan: :kaasuputki-himanen Lopuksi Lapinlahden Lintujen Kivennapalaisen vitutuslaululun kertosäe: Vot, vot ja niin, niin, taas mua höynäytettiin / Niin, niin, jaa, jaa, kylläpä vituttaa.

Hyvää päivänjatkoa teillekin.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Kyllä sinä olet ihan pätevä arvioimaan filosofista tekstiä, ainakin tämän filosofin mielestä. Filosofian perusidea kun on etsiä järkeä ja puhua järkeä. Jos tekstissä ei näy päätä eikä häntää, on filosofi eikä lukija se jolla on syytä huoleen. Himasen pätevyyteen kantaa ottamatta, hänen ilmaisutaidossaan näyttäisi olevan petraamisen varaa.

    Se minua kiinnostaa, ketkäköhän mahtavat kuulua tässä maassa tuottavuuskasvuun nähden ”ulkopuolisiin” tässä valtakunnassa? Siis että onko joku täällä ihan oikeasti onnistunut elämään rauhassa pahemminvointivaltiolta? Vai ovatko ulkopuoliset niitä jotka eivät kuulu jatkuvasti pienenevään voittajien joukkoon ja joilta ei siten tarvitse kysyä?
    Entä mihin tarvitsemme mahdollisuuksia hyväksyä jähmettyneitä asenteita? Kokoomuksen vallankahvassa pitämiseen?

    Entä tarvitsisiko maa joskus enemmän hyviä kysymyksiä kuin hienoja selityksiä?