Iloista tietämättömyyttä

Ikäväkseni olen huomannut kirjoittaneeni jo kolme vuotta asioista, joista kuntapäättäjät ovat iloisen tietämättömiä. Kokouksissa puhutaan vakavalla naamalla yhtä aikaa kuntouttavasta työtoiminnasta, työkokeilusta ja palkkatuetusta työstä ymmärtämättä näiden välisiä eroja. Kaikki nämä peruskäsitteet menevät reippaasti sekaisin ja kaikkia pidetään tasavertaisena työllistämisenä. Sitten ihmetellään, että miksi minä vastustan työttömien työllistämistä.

Selvennetäänpä taas kerran näitä termejä. Minä en vastusta työttömien palkkaamista töihin, vaan taputan käsiäni aina kuullessani jonkun ottaneen työttömän palkkatuettuun työhön. Viimeksi näin tapahtui eilen, kun yrittäjänä toimiva valtuustokaveri mainitsi ottaneensa meille molemmille tutun miehen ainakin vuodeksi töihin palkkatuella. Minä vastustan työttömillä teetettävää palkatonta työtä.

Kuntouttavasta työtoiminnasta olen jauhanut kyllästymiseen asti. Se on palkatonta työtä, jota virheellisesti pidetään sekä sosiaalityönä että työllistämisenä. Se ei ole kumpaakaan, vaan se on kaikkein heikommassa asemassa olevien työttömien sijoittamista työpajoihin tai kunnan ulkotöihin ilman palkkaa. Työsuhdetta ei ole, palkkaa ei makseta eikä eläkettä kerry. Työ aloitetaan suurin lupauksin kuntoutusjakson jälkeen aukeavasta työurasta, mutta vain noin 1 % työllistyy jakson jälkeen vapaille markkinoille.

Työkokeilu on myös palkatonta työtä. Työtön sijoitetaan johonkin työpaikkaan tekemään palkatonta työtä tietyksi ajaksi. Hän tekee samaa työtä yhdessä sellaisten kanssa, jotka saavat omasta työstään TES:n mukaista palkkaa. Työtön saa vain työmarkkinatuen ja 9 euron ylläpitokorvauksen. Työsuhdetta ei tässäkään ole eikä eläkettä tietenkään kerry.

Palkkatuettu työ on oikeaa työllistämistä. Siinä syntyy työsuhde, palkka on alan TES:n mukainen ja eläkekertymä normaali. Palkkatuen myöntää TE-toimisto, jos työnantaja sitoutuu maksamaan TES:n mukaista palkkaa. Perustuki on työttömän peruspäivärahan suuruinen, joten työnantaja joutuu maksamaan peruspäivärahan ja TES:n mukaisen palkan erotuksen itse.

Työnantaja saa kuitenkin  perustuen lisäksi perustuen lisäosaa, jos työaika on 85 % alan säännöllisestä työajasta. Lisäosa on 60 % perustuen määrästä. Nyt aletaan olla jo melko lähellä monen alan TES-palkkoja.

Vielä tämän lisäksi työnantaja saa korotettua lisäosaa, jos hän palkkaa 500 päivää työttömyysetuutta saaneen pitkäaikaistyöttömän. Korotettu lisäosa on 90 % perustuen määrästä. Näillä tuilla päästään jo ainakin matalapalkka-alojen TES:n mukaiseen palkkaan, josta kertyy eläkettä.

Myös kunta voi saada palkkatukea, lisäosaa ja korotettua lisäosaa. Siksi minä en hyväksy sitä, että kunta laittaa juuri pitkäaikaistyöttömät palkattomaan kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun. On järjetöntä perustaa työpajoja palkatonta työtä varten, kun samalla vaivalla saataisiin työttömät tekemään oikeaa työtä TE-toimiston maksamalla palkalla.

Suosittelen erityisesti Juuan kunnan päättäjille tutustumista julkisesta työvoima- ja elinkeinopalvelusta annetun lain 7 lukuun. Siellä puhutaan palkkatuetusta työstä. Kun tämä kotiläksy on luettu, niin puhumme samoista asioista.

Tämän jutun luettuaan joku niistä lukuisista työpajan kannattajista kertokoon minulle, miksi palkattoman työn teettäminen on parempi idea kuin palkkatuettu työ.

Kommentit (7)
  1. Yksi asia tulee mieleen. Jos tekee työtä niin pienellä palkalla, että jää vielä oikeus toimeentulotukeen. Toimeentulotuessa vapaa tulo on enintään 150 euroa palkkatuloista, mutta ylläpitokorvauksista kertyy 180 euroa 20 päivän jaksolla + mahdolliset korotusosat jotka nekin jää toimeentulotuen ulkopuolelle. Tämä siis silloin kun ei kerry työmatkakuluja. Ne taas kääntää asetelman toisinpäin, työmatkakulut kun on palkkatulon saajalta otettava toimeentulotuessa kohtuullisina huomioon, ylläpitokorvauksen katsotaan työkokeilussa kai kattavan ne. Ja kuntouttavassa työtoiminnassa käsittääkseni korvataan matkat vielä erikseen. Tosin jos yhtään pidemmälle asiaa ajattelee niin on se työssäoloehdon kertyminen ja eläkekertymä kuitenkin ehkä tuon tappion arvoista…

  2. Palkkatukityössä on ainakin yksi sudenkuoppa, johon olen itse kompastunut. Jos palkkatukityö ei (työnantajasta johtuvista syistä) kestä niin kauaa, että koko tuki tulisi käytettyä, jää työntekijälle pieni siivu tukioikeutta käyttämättä. Ja silloin selviää, ettei kukaan työnantaja halua sellaista työllistettävää, josta saa vain vajaan korkeimman korotetun tuen ja sen jälkeen huomattavasti alhaisempaa “tavallista” tukea. Kaikki haluavat niitä työntekijöitä, joilla on täysi aika korkeinta korotettua palkkatukea käytettävissä.
    Oikeus uuteen palkkatukeen kertyy (kuulemma, kerrottiin TE-toimistosta) vasta, kun on ollut vuoden työttömänä. Mutta jos onkin ollut esim. kuntouttavassa vaikka vuoden, tai kaksi, ei tukioikeutta kerry siltä ajalta. Että hip-hei 🙂

Kommentointi suljettu.