Lain mukaan

Olen jo kauan tiennyt, että kunnissa päätöksiä tehdään usein ihan fiilispohjalta. Jossain lyödään lukkoon kanta, jota sitten ajetaan johdonmukaisesti loppuun asti. Kun joltain päättäjältä tiedustelee mielipiteen tarkempia perusteluja, niin niitä ei löydy tai vastaukseksi saa vain yleistasolla pyörivää yleisen hyvän hymistelyä.

Yksi näitä asioita on kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen. Tästä kirjoitin viimeksi jutussani Iloista tietamattomyytta, joten ei siitä tällä kertaa kovin paljoa enempää. Sanonpahan vain vielä kerran, että jos ja kun krooninen alkoholisti sijoitetaan kuntouttavaan työtoimintaan ilman terveydentilan tarkempaa tutkimista, niin lakia on rikottu. Sosiaali- tai terveyspalveluja tarvitseva on ihan selvän lain kirjaimen mukaan ohjattava niiden piiriin jo aktivointisuunnitelman laatimisvaiheessa. Aktivointisuunnitelman laatijat eivät ole terveysalan ammattilaisia eikä työkyvyn toteamiseksi riitä amatöörin silmämääräinen arvio.

Aiheenani tänään on lautakunnan toimiminen hallinnollisena tuomioistuimena. Kun vaikkapa sote-lautakunnan käsiteltäväksi tuodaan oikaisuvaatimus sosiaalityöntekijän päätökseen, niin silloin ei enää pelkkä näppituntuma riitä päätöksenteon pohjaksi. Päätöksen on perustuttava lakiin ja päätös on pystyttävä perustelemaan juridisesti pätevästi.

Otetaanpa pari esimerkkiä, jotka joko ovat kuvitteellisia tai sitten eivät ole.

Sosiaaltyöntekijä on alentanut toimeentulotukea 20 % työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymisen takia ja päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus sillä perusteella, että samalla ei ole laadittu toimeentulotukilain 10 §:n 2 momentin edellyttämää suunnitelmaa itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Lautakunnalla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä oikaisuvaatimus, koska päätös on selkeästi vastoin lakia. Tällainen suunnitelma on laadittava yhdessä asiakkaan ja TE-toimiston kanssa aina silloin, kun toimeentulotukea alennetaan kieltäytymisen perusteella.

Vaikkaanpa, että tätä lainkohtaa rikotaan erittäin yleisesti kaikkialla ja lautakunnat siunaavat lainvastaisen menettelyn ihan silkkaa tietämättömyyttään.

Toinen esimerkkitapaus. Sosiaalityöntekijä on toimeentulotukilaskelmassa ottanut huomioon tukikuukauden ja kahden sitä edeltävän kuukauden tulot. Tuloiksi hän on laskenut kaikki kaksikymppiset, jotka tuen hakija on kavereiltaan saanut pikkuvippien takaisinmaksuna. Lautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen, mutta ei osaa perustella päätöstään juridisesti.

Ei varmasti osaa, koska sitä ei voi perustella laillisesti mitenkään. Sosiaalityöntekijän päätös on kahdellakin eri tavalla vastoin lakia. Toimeentulotukilain 15 §:n mukaan tuki määrätään kuukaudelta ja KHO:n ennakkopäätös 5.7.2007 (3668/3/06 taltio 1800) on harvinaisen selkeä. Sen mukaan toimeentulotuen perusteena olevia tuloja laskettaessa tulot otetaan huomioon vain siltä ajanjaksolta, jota myönnettävä toimeentulotukikin koskee. Aiempien kuukausien tuloja ei saa ottaa laskelmaan mukaan.

Toinen lainvastaisuus on pienten satunnaisten rahamäärien laskeminen tuloksi. Toimeentulotukilain 11 §:n 2 momentin mukaan tuloina ei oteta huomioon vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia. Saman pykälän 3 momentin mukaan vähäinen ansiotulo on 150 euroa. Vähäisen avustuksen euromäärää ei laki kerro, mutta 3 momentin nojalla myös se summa on 150 euroa.

Minä olen luvannut myös ja erityisesti luottamushenkilönä seurata päätösten lainmukaisuutta. Siksi kerron tämänkin asian jo ennen kuin uusi sote-lautakunta on käsitellyt ensimmäistäkään oikaisuvaatimusta.

Kommentit
  1. 1

    Tarvitaan lautamiesjärkeä sanoo

    Kunnissa ymmärretään yleisesti huonosti, mitä oikaisuvaatimus tarkoittaa ja miten se on käsiteltävä. Kysymys ei todellakaan ole päätöksen sisällöstä ja vapaasta harkinnasta, puhumattakaan uudesta käsittelystä, vaan sen arvioiminen, onko päätös juridisesti oikein. Oikaisuvaatimus on ensiasteen oikeussuojakeino ja edellytys varsinaiselle kunnallisvalitukselle hallinto-oikeuteen.Oikaisuvaatimuksen käsittelijän on myös perusteltava ratkaisunsa, olkoon se kumoava tai hylkäävä. Valitettavasti päätöksiä on hyvin harvoin perusteltu, ja vaikuttaa siltä että oikaisuvaatimusten käsittelyssä tiedon ja osaamisen puuttuessa vetäydytään alkuperäisen ratkaisuntekijän selän taakse. Se kun on niin helppoa ja sillä pääsee itseään vaivaamatta asiasta eroon. Vastuu jätetään oikaisuvaatimuksen tekijälle ja luotetaan siihen, ettei hän jaksa valittamalla taistella oikeuksistaan.

  2. 2

    sossulle "pataan" sanoo

    En löytänyt tuota KHO:n ennakkopäätös 5.7.2007 (3668/3/06 taltio 1800) Finlexistä. Saiskos linkin jos se jostain netistä löytyy.
    Mulle tuli tänään postissa eilen tehty HaO:n päätös jossa oli kysymys nimenomaan tuosta vyörytyksestä. Voitin jutun, mutta saas nähdä miten sossu tuon tulkitsee kun oli just tuo noin 150 euroa tilillä rahaa sen kuukauden alussa jota tuo vyöryts koski, rahat meni heti 1. päivänä vuokraan käytännössä kokonaan.

    Nuo oikaisuvaaatimuksien käsittelyt on melkoista teatteria ja ohjaajana on esittelijä. Ei mitään hajua homman oikeudenmukaisuudesta, rehellisyydestä ja tuskin laillistakaan touhu on.

  3. 5

    sossulle "pataan" sanoo

    Kiitos linkeistä. Tuohon KHO:n päätökseen on olemassa lyhempikin linkki: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2007/200701800 Vaikka kyllähän tuo pidempikin linkki toimii.

    Kyllä tosiaan huomaa että kunnissa ei lakia päätöksen teossa noudatata. Nuo lausunnot HaO:lle kuuluisivat joskus satukirjaan, ei viralliseen asiakirjaan. Vuonna 2011 lausunnossa seikkaili ”lain henki” niminen satuolento, HaO ei uskonut tuohon satuolentoon vaan totesi takaisinperinnän laittomaksi.

    Mulla oli jo kolmas juttu HaO:ssa tällä vuosikymmenellä, yhtään juttua en ole hävinnyt.

  4. 7

    Nimetön sanoo

    Olin parikymmentä vuortta huoltojaostossa puheenjohtajana suurimman osan aikaa ja tuo on totta. Käsitin että lautakunta on jonkinlainen oikaisuelin ja sen päätös menee hallinto-oikeuteen sit oikeuden tutkittavaksi.Esittelijä ratkaisee, hänen pitäisi ottaa selvää vaihtoehdoista. Valitettavasti hän on useimmiten asianosainen. Mutta tuo pääasia miksi kunnat eivät noudata lakeja esimerkiksi vammaisten ja sairaidn (mielenterveys) oijeus olisi viiteen päivään viikossa päivätoimintaan en ole löytänyt yhtään kuntaa jossa tämä olisi toteutettu lain hengessä. Syy tähän on sanktioiden puute.Valtion osuus tulisi ottaa pois niin kauan kuin asiaa ei ole toteutettu. Muuten nyt on oiva elin Eduskunta ja sen lainoppineet jonne valituksen voi tehdä netissä helposti, käsittely on nopeaa ja maan parhaat voimat tutkivat asian. Itse olen tehnyt neljä valitusta sinne ja aina tulee vastaus. Tosin itse pelkään että nopeasti tulee vainoharhainen kylähullu joka oikeustaistelee mallliin don Quihote, sellaisia esimerkkejä täälläpäin on monta.