Kaikkiko voittivat?

Jo pari viikkoa ovat pääministeri ja valtiovarainministeri tilskuttaneet kuin itsepäiset linnut kehysriihen tulosta. ”Työllistäminen, työllistäminen, työpaikkoja, työpaikkoja!” Eilen tehtyjen muutosten jälkeen kuoroon yhtyivät kaikki muutkin ministerit ja hallituspuolueet.

En väitäkään ymmärtäväni tehtyjen ratkaisujen seurauksia tai edes täydellistä sisältöä. Onneksi jotkut ymmärtävät minua enemmän ja osaavat erottaa toisistaan yhteisöveron hurjan alennuksen ja  osinkoverotuksen muutokset. Eilen A-talkissa keskusteltiin hallituksen päätöksistä ja tultiin siihen käsitykseen, että yhteisöveron alennuksella saattaa olla työllisyysvaikutuksia tai sitten ei. Asia selviää vasta sitten, jos tuloksia alkaa näkyä. Tässä vaiheessa ei kukaan osaa laatia mitään todellisia laskelmia verojen vaikutuksista, vaikka hallitus niin väittääkin.

Hallitus siis päätti luopua suunnilleen miljardin verotuloista ihan tuosta vaan nojautuen pelkästään hurskaaseen toiveeseen päätöksen positiivisista vaikutuksista työpaikkoihin. Ei ole sellainen hallitus köyhä eikä kipeä. Sehän on vähän sama kuin jos pankki ilmoittaisi velallisilleen, että eipä tässä nyt ole pikkurahan tarvista, joten käyttäkää ne velanmaksuun tarkoitetut rahat miten haluatte, mutta olisi suotavaa, että käytätte ne hyödyllisesti.

Osinkoverotuksesta pidettiin suurinta meteliä ja eilisten päätösten jälkeen se ymmärtääkseni menee nyt näin:

Listaamattomien yritysten osingosta on 150 000 euron jälkeen 85 % veronalaista pääomatuloa. Kaksi viikoa sitten raja oli 60 000 euroa. Pörssinoteeratuissa yhtiöissä osingot ovat 85 %:n osuudelta veronalaisia, eivät 100-prosenttisesti, kuten alkuperäisen päätöksen mukaan. Taidan olla oikeasti tyhmä, koskapa minusta osakkeenomistajat näyttävät hyötyvän lisää.

Ilmeisesti tämänkin rahan toivotaan menevän työpaikkoja luoviin investointeihin eikä veroparatiisien pankkitileille. Varmaan osa meneekin, en minä pysty vastaan väittämään. Oleellista kuitenkin on, että hallituksella ei ole minkäänlaisia keinoja ohjata niitä osakkeenomistajien ja yritysten rahoja mihinkään. Ei tietysti pidä ollakaan, mutta hallituksen yltiöpäinen optimismi vähän ihmetyttää. Onhan tässä maailmassa jo moneen kertaan nähty, että äitimuorin sanan mukaan ahneen suu ei täyty kuin mullalla.

Lopuksi minä ennustan vähän. Kun joskus vuoden kuluttua tutkitaan nyt tehtyjen päätösten vaikutuksia työllisyyteen, niin huomataan työpaikkojen vähentyneen entisestään. Selitys kuuluu, että ilman näitä veroratkaisuja työpaikat olisivat vähentyneet vielä enemmän. Että olipa onnistuneita päätöksiä ja kaikki voittivat taas.

Kommentit
  1. 1

    Papi sanoo

    Eilen Harkimon, hjalliksen ohjelmassa, Katainen vieraana, ja sai kyllä sellaista moitetta, jonka

    itsekkin antaisin. Ihmiset eivät tiedä mistä ovat päättämässä ja yhtestyökyvyt täysin poissa.

    Kunhan jotakin puuhastelevat, että näyttäsi hyvältä, todellisuudessa verotus kiristyy.

  2. 2

    Sami sanoo

    Toki Kokoomukselta, joka siellä hallituksessa tuntuu tahdin määräävän, voi odottaa tällaista ”nurinkurista” elvytyspolitiikkaa. Mutta ainoa asia, joka ihan oikeasti luo työpaikkoja on tavallisten ihmisten ostovoima, joka jälleen tehtyjen päätösten jälkeen laskee. Jos ei tuotteita ja palveluja osteta, niin ei niitä työpaikkojakaan tule, se on ihan sama mikä se yhteisöveroprosentti tai osinkoveroprosentti on.

  3. 3

    Ulla sanoo

    Eilen kuulin ennustuksen (en enää muista kuka se ennustaja oli) et euro häviää 10 vuoden sisällä.
    Uutisissa sanottiin äsken Portugalin halituksen töppäilleen säästämisiensä kanssa ja et sekin maa on menossa konkurssia kohti hurjaa vauhtia; työttömyyskin jo lähellä 20%.

    Ei nää herrat ja hidalgot ees ite enää tiedä, mitä touhuavat, kuhan nyt saavat olla tärkeinä ja kuhan nyt suu käy. Ollaan menossa koko joukko kohti mustaa aukkoo…

    Mummulla oli tapana sanoo, et ”ahneella on paskanen loppu”.

    Ja mää kyllä häpeen vanhempieni ja isovanhempieni edessä et oon antanu tän kaiken tapahtua; kuinka he taistelivatkaan saadakseen oikeuksia työläisille, oikeuksia, jotka nyt on enää vaan kauniina muistoina.