Kuntouttava työtoiminta ja kuntatalous

Kun puhutaan työllistämisestä, kuntouttavasta työtoiminnasta ja työkokeilusta, niin ainakin osa meidän kuntamme päättäjissä losauttaa korvansa lukkoon. He ymmärtävät kyllä työttömyysongelman ja työllistämisen tärkeyden, mutta heille kaikki edellä mainitut toimenpiteet ovat sitä työllistämistä. Tämä on osaksi välinpitämättömyyttä ottaa asioista selvää ja osaksi valtiovallan tahallisen käsitteiden sekoittamisen tulosta.

Minä tarkoitan työllistämisellä sitä, että ihminen palkataan töihin joko palkkatuella tai ilman. Oleellista on, että hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kuntouttavasta työtoiminnasta on annettu ihan oma lakinsa ja työkokeilu on työvoimapoliittinen toimenpide. Näitäkin kutsutaan virheellisesti työllistämiseksi.

Jos keskustelukumppani alkaa näistä asioista puhuttaessa kertoilla näkemyksiään peruskoululaisten työelämään tutustumisesta tai minkä tahansa alan opiskeluun kuuluvasta harjoittelusta, niin hän on ikävä kyllä auttamattomasti pihalla.

Kenenkään kujalla oleminen ei kuitenkaan ole tällä kertaa aiheeni, vaan kerron valtiovallan suunnitelmista painostaa kuntia lisäämään kuntouttavaa työtoimintaa.

Ainakin päättäjien pitäisi olla selvillä siitä, että kunnilla on velvollisuus järjestää kuntouttavaa työtomintaa pitkäaikaistyöttömille. Kun työttömyys on jatkunut 500 päivää, niin terve ja työkykyinen henkilö ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan. Järjestämisvastuu on kunnilla, mutta kunta voi ohjata työttömiä myös yhdistysten, säätiöiden ja uskonnollisten yhdyskuntien palvelukseen.

Jos kunta ei täytä tätä velvoitettaan, niin se joutuu maksamaan valtiolle puolet työttömän saamasta työmarkkinatuesta. Tämä on se paljon puhuttu kuntien sakkomaksu ja siihen on vuoden 2015 alusta tulossa kaksikin suurta muutosta.

Velvollisuus alistua kuntouttavaan työtoimintaan tulee alkamaan 500 työttömyyspäivän sijaan jo 300 päivän työttömyyden jälkeen ja kuntouttamisvelvoitteen laiminlyövät kunnat joutuvat maksamaan valtiolle koko työmarkkinatuen. Jo nyt lisäporkkanana kunnille on 10,09 euron korvaus jokaisesta kuntouttavassa työtoiminnassa olevasta jokaiselta kuntoutuspäivältä. Tämä kannustin säilyy ennallaan.

Tästä ei voi seurata mitään muuta kuin kuntouttavan työtoiminnan lisääntyminen. Täysin terveet ihmiset tekevät kuntouttavan työtoiminnan nimellä ihan tavallista työtä kunnissa, yhdistyksissä, säätiöissä ja uskonnollisissa yhteisöissä. Kunnan ei tarvitse maksaa osuuttaan työmarkkinatuesta ja lisäksi kunta ansaitsee 10,09 euroa jokaiselta päivältä. Kuntoutettava työtön saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euron kulukorvauksen päivässä.

Puhtaasti kuntatalouden kannalta tämä on niin järkevää, että en yhtään ihmettele kunnanjohtajamme harmittelua kuntouttavana työtoimintana purettavien rakennusten loppumisesta. Ne kuntoutettavat kyllä suoraan sanottuna paskat nakkaavat kuntataloudelle ja marssivát sosiaalitoimistoon hakemaan täydennystä välttämättömiin elinkustannuksiin toimeentulotukena. Sitä he myös saavat, koska laskennallista vajausta näillä ”tuloilla” syntyy ilman muuta.

Juuan sote-lautakunta päätti 18.4. esittää kunnahallitukselle, että valtion maksama korvaus 10,09 euroa päivässä/kuntoutettava maksetaan jatkossa niille yhdistyksille, säätiöille ja uskonnollisille yhteisöille, joille kunta on näitä kuntoutettavia ohjannut töihin. En minä tätä aio vastustaa, vaikka kuntatalouden kannalta olisi viisasta pitää nekin rahat itse.

Vielä viisaampaa olisi antaa rahat työtä tekeville, mutta se ei ole kunnahallituksen päätösvallassa. Kuten ei ikävä kyllä koko kuntouttavan työtoiminnan kieltäminenkään ihmisarvoa alentavana.

Kommentit
  1. 1

    Teppo H sanoo

    Eikö jo yksi tunti kuntouttavaa työtoimintaa viikossa riitä täyttämään nuo kunnan velvoitteet. Jos näin, niin kun työttömyys on jatkunut 500 päivää, ohjataan terve ja työkykyinen henkilö kerran viikossa tunniksi kahvittelemaan jonnekkin.

  2. 2

    sakutimonen sanoo

    Minimimäärä on yksi päivä viikossa ja neljä tuntia päivässä, joten työtön pitäisi ohjata jonnekin neljäksi tunniksi yhtenä päivänä viikossa istuskelemaan.

  3. 4

    kirsti era sanoo

    Tästäpä seuraa tämmöselle 62-vuotiaalle pitkäaikaistyöttömälle kivoja hetkiä. Joko pitänee hakea elaketta, vaikka se surkeaksi jääkin.

  4. 5

    Sale sanoo

    Tuotahan se hallitus haluaa. Ovat jo myöntäneet että tarvitsevat vain halpatyövoimaa niin eihän ne tätä lakia miksikään muuta vaan tiukentavat jatkuvasti lisää vähän kerrallaan.

  5. 6

    Ilona sanoo

    Kansalaisaloitteiden joukossa on ”Aloite kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain kumoamiseksi”. Tällä hetkellä allekirjoittaneita on 13. Turhempiakin aloitteita olisi.

  6. 7

    Sossu sanoo

    Ei tämäkään nyt ihan näin mene. Kunta voi myös työllistää, siis ihan palkkatyöhön ja hakea palkkatukea TE-keskuksesta. Eli se on kunnan valinta, jos ohjaa kuntouttavaan työtoimintaan.

  7. 8

    Sossu sanoo

    En nyt tarkoita ilkeä olla vaan ihan asiallisesti. Kun ansioturvan työssäoloehto lyhenee vuoden 2014 alusta kuuteen kuukauteen, eikö kunnan ihan oikeasti kannattaisi palkata pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella? Eikö se tulisi pitkässä juoksussa myös kunnalle edullisemmaksi kuin kuntouttava työtoiminta, joka pahimmillaan todellakin on ihmisiarvoa alentavaa pakkotyötä. Pääsisiväthän työllistetyt ainakin ansiosidonnaiselle – ja parhaassa tapauksessa tietysti työllistyisivät avoimille työmarkkinoille.

  8. 9

    sakutimonen sanoo

    Olen yrittänyt puhua palkkatuetun työn puolesta kunnanhallituksessa ja paikallislehdessä, mutta turhaan. Yleinen mielipide on, että joutavat tekemään palkatonta työtä. Se on terveellistä ja kuntouttavaa ja kunnalle kaikkein edullisinta.

  9. 10

    Heikki Karhu sanoo

    Sakari, työllistämistä edistäviä toimenpiteitä ei ole enää kuin työkokeilu. Työharjoittelu poistui jo vuoden vaihteessa. Nyt on vain yhtä lajia työkokeilua.Työllistämisen käsitteestä olen samaa mieltä kamssasi, sitä on vain oikeat työpaikat. Siksipä nimitys välityömarkkinat onkin hyvä tälle toiminnalle mitä esim me täällä teemme. Olemme kovin iloisia jos saamme jonkun asiakkaamme markkinaehtoisille työmarkkinoille. Valitettavan harvoin vain niin tapahtuu. Ja silloin, olen sitä miieltä, että on parempi ollla edes meillä töissä!

  10. 11

    Heikki Karhu sanoo

    No niin, kommentoin nyt näin pätkittäin. Kyllä minä olen jyrkästi erimieltä Sakari kanssasi siitä, että kuntouttava työtoiminta on ihmisarvoa alentavaa. Ei minun ihmisarvonin ainakaan sittä alentunut, ja pääsin takaisin suht normaaliin elämään. Siitä kiitos Nurmijärven kunnalle ja TE-toimistolle.
    Kuntouttavan työtoiminna järjestäminen maksaa järjestävälle taholle 35 eurosta ylöspäin per asiakas per päivä. Valtion naurettava 10,09 korvaus kunnille on ollut sama homman alusta lähtien. Pääkaupunmkiseudun kunnat kilpailuttavan kuntouttavan työtoiminnan, eli siis suoritetaan vanhan ajan huutolaiskauppaa, kuka halvemmalla kurjan ottaa. Mitä enemmäm kunnat ovat asiaan valmiita satsaamaan sitä parempaa toimintaa saadaan aikaiseksi. Meidän osaltamme tilanne on toisenlainen kun saamme okeata tuloa myös tehdystä työstä ja tätä myöten pystymme palkkaamaan koulutettuja ohjaajia ja yksilövalmentajia asiakkaidemme ja kuntoutettaviemme tueksi.
    Toivotan Sinut Sakari, ja muutkin, mitä lämpimimmin tutustumaan Työ & Toiminta ryn toimintaan. Kerron myös mielelläni lisää alan asioista, jotta asiantuntemuksesi olisi vieläkin korkeatasoisempaa!

  11. 12

    Kuntoutettava orja sanoo

    Kuntouttava työtoiminta on tehty sitä varten, että Suomi saa sillä tavalla työttömyysprosentin näyttämään siedettävältä. Kuntoutettavia ei lasketa työttömiksi. Olisi kuntien puolesta reilua, että ne tyytyisivät siihen, että ns. kuntoutusta olisi se minimimäärä, 4 tuntia kerran viikossa. Mutta ei, rahaa täytyy kerätä mahdollsimman paljon, joten ”kuntoutusta” laitetaan pääsääntöisesti joka arkipäivälle. Outoa on sitten sekin, että miksi täytyy laittaa vielä enemmän kuin 4 tuntia, kun ei siitä lisää rahaa tule? Ei se näpertely siinä touhussa tuota sen paremmin oli siinä 4 tuntia tai enemmän. Kateus työttömän ainoaa etua, vapaa-aikaa, kohtaan on kova. Sanokaas muuten viisaammat, miten ”kuntoutuksesta” voi päästä pois, muuten kuin eläkkeelle?

    Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjassa on muuten kohta, jonka mukaan 3 – 24 kk:n ”kuntoutusjakson” jälkeen sitä voidaan jatkaa, mikäli KAIKKI OSAPUOLET OVAT SITÄ MIELTÄ, siis TE-keskus, kunta ja asiakas. Noudatetaanko tuota kohtaa vai onko se siellä muuten vaan? Täällä päin uusi sopimus tehdään melkein aina.

  12. 13

    Kuntoutettava orja sanoo

    Kansalaisaloite Kuntouttavan työtoiminnan lopettamisesta ei ole realistinen, sitä ei tule tapahtumaan. Ensinnäkin monet toiminnassa olevat haluavat olla siinä. Jotkut kuvittelevat olevansa töissä, joillekin se touhu on mielekästä ja sitten se 9 e raha on tärkeä. Meidän kylässä tehtiin useita tuhansia euroja maksanut heikkotasoinen kyselytutkimus (Innolink) kaikille kuntoutettaville ja sen mukaan n. KOLMASOSA HALUAA JATKAA KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA!!!
    Toiseksi Suomen valtiolla on omat intressinsä (mm. alhaisen työttömyysprosentin esittäminen EU:lle) ja siksi kunnat pakotetaan siihen mukaan tuolla ns. sakkomaksulla. Sen sijaan kansalaisaloite, jolla tuo touhu tehtäisiin vapaaehtoiseksi esim. yhden hyödyttömän kuntoutusjakson jälkeen tai että yksi 4 tunnin päivä viikossa olisi riitätvästi, saisi allekirjoituksia enemmän (ainakin minun).

  13. 14

    kouvola pyhkii sanoo

    Nimitys: Lisa Forss, Taitoprofiilit Oy | Taloussanomat
    http://www.taloussanomat.fi/yritykset/nimitykset/nimitys-22969/
    Lisa Forss, Taitoprofiilit Oy. KTM Lisa Forss on nimitetty 29.8. alkaen johtajaksi vastuualueenaan valmentava …. Sähköposti, taloussanomat@sanoma.fi

    Kouvola aikoo lisätä pitkään työttöminä olleiden aktivointitoimenpiteitä.
    – Kuntouttavaan työtoimintaan esitetään ensi vuodeksi 140 uutta asiakasta kaupungin eri yksiköihin, kertoo työllistymisen edistämisen palveluvastaava Lisa Forss Kouvolan kaupungilta.
    Työtoiminta säästäisi kaupungin rahoja, koska tällaisen toiminnan työmarkkinatuen maksaisi kokonaan valtio. Tällaista mallia on käyttänyt esimerkiksi Vantaa.