0,49 %

Kaikkihan me olemme kuulleet, että työttömät huijaavat ja tekevät töitä samalla kun nauttivat työttömyysetuutta. Jokainen on kuullut tarinan ammattilaisesta, joka viralliseti on työtön, mutta painaa töitä koko ajan.

Kyseessä on enimmäkseen urbaanitarina. Kela nimittäin tarkastaa säännöllisesti työttömyysturvan saajien muut tulot. Vain häviävän pieni osa työttömyysetuuksien saajista jättää muut tulonsa ilmoittamatta.

Työttömyysturvan tulonvalvonnalla selvitettiin vuoden 2010 verotiedoissa ilmoitetut etuuden saajien muut tulot. Heistä 749 henkilöä oli jättänyt kertomatta tuloista, jotka olisivat vähentäneet työttömyysetuutta tai estäneet sen saamisen kokonaan. Samana vuona Kela maksoi työttömyysetuuksia 151 407 henkilölle.

Huijareita oli siis alle puoli prosenttia työttömyysetuuden saajista ja he jäivät kiinni.

Yhteensä työttömyysetuuksia oli maksettu liikaa noin 117 500 euroa vuoden 2010 aikana. Iso summa yksittäisen ihmisen näkövinkkelistä, mutta pieni pisara Kelan kautta kulkevissa rahoissa.

Koneisto toimii tehokkaasti ja huijarit jäävät kiinni. Kela perii liikaa maksetut etuudet takaisin. Jos on syytä epäillä, että etuuden liikamaksuun liittyi etuuden hakijan väärinkäytös, Kela käynnistää lisäksi väärinkäytösasian selvittämisen. Se tietää sitten petossyytettä, joka menee tuomioistuimessa yleensä aina läpi.

Ajatelkaapa tätä, kun seuraavan kerran kuulette tarinan huijaavasta työttömästä.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Ja lisää työttömiä tulee kun minäkin joudun jakamaan ilmaiseksi valokuvia ja muut valokuvaajat jäävät nuolemaan näpejään…

    http.//www.ttvehkalahti.blogspot.fi

  2. 2

    Marko sanoo

    Tää paljastuu heti, kun tulee ”järjestelystä” ryppy rakkauteen osapuolten välille tai joku kateellinen ihminen tekee ilmoituksen työkkäriin.

  3. 3

    Heikki Karhu sanoo

    En osaa sanoa miten nämä KELAn asiakkaiden väärinkäytösasiat tuomioistuimissa käsitellään, voi olla että menevät yleensä läpi. Mutta työttömyyskassan ja voin kyllä sanoa kassojen kohdaltakin, että oikeuskäytäntö näissä asioissa oli vähintäänkin horjuva ja riippui lähinnä käräjäoikeudesta ja sitten viime kädessä kuka väärintekijä oli. Tismalleen samanlaisesta tapauksesta eri puolella Suomea annettiin täysin päinvastaisia päätöksiä. Toisessa syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen ja toisessa tuomittiin petoksesta. Muutoin kirjoitus on täyttä asiaa!

  4. 4

    Juha O. sanoo

    Asiallinen ja oikaiseva juttu, hyvä! Tämä urbaanitarina tosin vahvistuu silloin kun joku ”nimekäs” jää kiinni. Meillä Seinäjoella jäi kaupungin valtuuttettu kiinni moisesta toiminnasta, sai oikeudessa tuomion ja niinkuin usein ”herroille” käy jatkoi valtuustossa. Pisti allekirjoittaneen uskon kaupungin johtoon koetukselle.

  5. 5

    Pera sanoo

    ”että oikeuskäytäntö näissä asioissa oli vähintäänkin horjuva ja riippui lähinnä käräjäoikeudesta ja sitten viime kädessä kuka väärintekijä oli”

    Voi vihne mitä potaskaa tämä ”Karju” täällä potastaa.

    Sattuipa kerran näin, että kun Kelan laskennan mukaan toimin, niin kuitenkin olin kuulemma heitä harhaanjohtanut, että oikeuteen mentiin, kun kuulemma olen Kelaa harhaanjohtanut tulevan ajan arviollani.

    No toki minä ymmärsin väärin Kelan laskentavan tulostani, että kun olen niin reppana, että en osaa laskea ennakkoon tulevia, liki nollatuojani, sillä määreellä millä Kela asiakkaitaan ohjeisti – tuolloin.

    Niin olen kuullut, että Kela on haastanut oikeuteen sellaisiakin pätkätyöntekijöitä, jotka eivät ole haistaneet tulevia palkkatulojaan sillä tarkkuudella, kuten Kela on asian haasteessan on ilmaissut.

    Ei kun pinoon ja hautaan tällaiset työllisiksi pyrkivät työttömät, jotka Kelan säännöistä eivät ymmärrä mitään.

  6. 6

    Hepa sanoo

    Tämä näppärä tilastokikkailu nyt ei kerro mitään kokonaistilanteesta. Ihmiset osaa kyllä välttää näin päivänselviä petoksia. Vielä kun jokun selvittäisi, kuinka suuri osa etuuden nostajista tekee tööitä pimeänä. Veikkaisin, että tämä ryhmä on moninkertainen niihin verrattuna jotka maksavat veroa tuloistaan.

  7. 7

    sakutimonen sanoo

    Tämä ”näppärä tilastokikkailu” kertoo juuri sen minkä se kertoo eli väärinkäytösten vähäisyyden. Jos joku selvittää pimeän työn tekemistä laajemmin, niin hyvä juttu. Siinä samalla saadaan kiinni kaikki pimeän työn teettäjät. Pimeää työtä kun ei ole ilman pimeästi maksavaa työantajaa.

  8. 8

    sanoo

    Pera: ”Niin olen kuullut, että Kela on haastanut oikeuteen sellaisiakin pätkätyöntekijöitä, jotka eivät ole haistaneet tulevia palkkatulojaan sillä tarkkuudella, kuten Kela on asian haasteessan on ilmaissut.”

    Läheiseni tekee töitä ”tarvittaessa töihin kutsuttava” -periaatteella. Joskus tulot ovat jopa 1200 euroa brutto, usein vain 600. Asumistuki lasketaan tuon isomman mukaan. Ja per kuukausi Kela suostu tukea maksamaan – siis jälkikäteisoikaisuin.

  9. 9

    sossulle "pataan" sanoo

    ”Ja per kuukausi Kela suostu tukea maksamaan – siis jälkikäteisoikaisuin.”

    Asumistukilain mukaan välitarkastus on tehtävä jos tulot nousevat 300 €/kk tai laskevat 160 €/kk. Tarvittaessa Kelan on tehtävä tuo välitarkastus vaikka joka kuukausi.
    Lain mukaan tuota jälkikäteisoikaisua ei voi tehdä kun korkeintaan edelliseltä kuukaudelta. Käytännössä saisi sen asumistuen johon on oikeutettu hakemalla välitarkastusta joka toinen kuukausi.

    Jos noin usein tekee tuon välitarkastushakemuksen niin rutiini siinä kehittyy niin ettei sen hakemuksen tekminen vaadi montaa minuuttia. Ja aika hyvä tuntipalkka siitä jää. Kela ei voi kieltäytyä tekemästä välitarkastuspäätöstä vaikka joka kuukausi ja pakko niiden on hakemus käsitellä. Tosin virkailijat saattavat sanoa jotain muuta kun eivät valheistaan joudu vastuuseen kuitenkaan.

  10. 10

    Pera sanoo

    ”Kela käynnistää lisäksi väärinkäytösasian selvittämisen.”

    Yksi klassinen tapaus saada syyte petoksesta niskaansa on arvioda tulonsa väärin. Eräs tapauskin päätyi oikeuteen, kun pätkätyötä tekevälle tuli ylimääräinen työpäivä viikonlopuksi (työstä kun ei voi kieltäytyä), ja näin hänen tulojensa arvio ylittyi. Eikä aina olla selvillä siitä, kuinka Kela laskee tulot pätkätyöntekijän tapauksessa.