Tilastollista puppua

Ylen uutisissa kerrottiin äsken ihan vakavalla naamalla, että työttömyys on vähentynyt. Työttömiä on 217 000 ja laskua vuoden takaiseen tilanteeseen on 0,2 %.

Samaan aikaan Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että työttömiä on 302 700 eli 42 700 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Tämä selitettiin tilastointitavan erilaisuudella, mutta asiaan ei paneuduttu sen tarkemmin.

Ministeriön tilasto on lähempänä oikeaa, koska sitä varten oikeasti lasketaan työttömät työnhakijat. Luvusta tosin puuttuvat ne lähes 100 000 työtöntä, jotka ovat aktivointitoimenpiteiden kohteena eli käytännössä palkattomassa työssä. Tilastokeskuksen luvut perustuvat haastatteluun. Näin Tilastokeskus kertoo itse verkkosivullaan:

Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta.

Tilastokeskuksen tutkimus ei siis oikeastaan olisi uutisoinnin arvoinen. Tutkijat poimivat väestötiedoista satunnaisesti 12 000 henkilöä teini-ikäisistä vanhuksiin ja kysyvät heiltä työssäolosta. Tulos kertoo tietenkin juuri kyseisten henkilöiden työllisyystilanteen edellyttäen, että he eivät valehtele tutkijalle ihan vain huvikseen.

Tuloksen laajentaminen kuvaamaan kaikkien kansalaisten tilannetta on hatusta vetäistyä puppua, joka on verhottu tilastollisen tutkimuksen kaapuun. Epäilemättä siitä saa kivan kesäuutisen, mutta todellisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Kommentit
  1. 1

    Gamma sanoo

    EI tässäkään paneuduttu eron varsinaisiin syihin, tuskin kyse on siitä että satunnaisotanta ei olisikaan täysin satunnainen tai että tutkimukseen haastatellut valehtelisivat kuten yllä annetaan ymmärtää. Tai siitä että virhemarginaali olisi noin iso, eihän se voi olla jos tutkimukseen haastateltuja on 12.000. Kyse voi olla hyvin kysymyksenasettelusta, jolloin kaikki työttömät työnhakijat eivät tuossa tutkimuksessa olekaan päätyneet pitämään itseään täysin työttömänä. Työttömätkin voivat tehdä satunnaisia töitä menettämättä kokonaan työmarkkinatukea. Jos tämä satunnaisen työn tekijöiden määrä on lisääntynyt, se on hyvin linjassa sen suhteen että pysyvämmät työsuhteet ovatkin itse asiassa vähentyneet ja työttömien työnhakijoiden määrä näin ollen lisääntynyt.

  2. 3

    jarmo latva sanoo

    Samaan aikaan tuodaan esille varoituksia liikevaihtojen menemisistä miinuksen puolelle, pitävät kansalaisia tyhminä, en käsitä tuota uutisointia.

  3. 4

    sanoo

    Tilastokeskuksen metodi

    Mikäli henkilö ei ole tehnyt viikon aikana yhtään tuntia työtä ja on käynyt aktiivisesti kysymässä töitä vähintään yhdessä yrityksessä, hänet määritellään työttömäksi. Mitä tuo siis mittaa?

    Koska meillä on toimiva tietokanta työnhakijoista, ihminen joka sen lisäksi itse kiertelee kyselemässä töitä on ilmiselvästi mielipuoli. Jos joku viitsii vastata kyselyyn palkatta, hän lienee ainakin tyhmä. Tilastokeskuksen työttömäksi päästäkseen täytyy siis olla työtön, tyhmä ja mielipuoli. Noita suomen työvoimasta on siis reilu 7%.

  4. 5

    shu sanoo

    Gamma, työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa jo muistaakseni jo tunnin viikossa työtä tekevä on työssäoleva.

  5. 6

    Masa55 sanoo

    Työttömiä on ainakin 302 700. Mikä tässä on ongelma? Luulisi työministeriön motiivina olevan mahdollisimman pieni työttömien määrä. Nyt on päinvastoin, tilastokeskus pelleilee.

  6. 7

    Kimmo sanoo

    Työttömyystilastot on myös mukava kerätä kasä-heinäkuussa, jolloin on lomat ja paljon ihmisiä on palkattu tuuraamaan poissaoloja.
    Tilastoihin eivät pääse myöskään mukaan opiskelijat, vaikka kesäksi monet jäävät vaille kesätöitä.

  7. 8

    Veppi sanoo

    Jos siis työttömänä ollessani jaan mainoksia tunnin verran viikossa 1,5 euron tuntipalkalla, en ole enää työtön. Voisihan kriteereitä tiukentaa vielä sen verran, että jokainen työtön, jonka etunimi päättyy vokaaliin ja sukunimi konsonanttiin, ei ole virallisesti työtön.

    Suomen todellinen työttömien määrä on n. 1,3 miljoonaa, kun ei keinotella tilastoilla. Miksi sitten Suomi valehtelee tilastot? Ei kai vaan maan AAA-luokitus ole vaarassa, jos ulkomailla tietävät, miten huonosti täällä asiat ovat.

  8. 9

    jannu sanoo

    Pitää myös muistaa että tämä Suomen nykyinen työttömyysaste ei ole myöskään vertailukelpoinen menneisyyden kanssa. Tähän Tilastokeskuksen kyselytutkimukseen siirryttiin viittaamaan Suomen virallisena työttömyysasteena vasta vuonna 1997. Sitä ennen tuo työministeriön luku oli se virallinen luku, joka otsikoissa mainittiin. Lisäksi vuodesta lähtien 2001 palkattomia harjoittelijoita ja täydennyskoulutuskursseilla olevia työttömiä sekä työttömyyseläkeläisiä ei ole enää virallisesti luokiteltu työttömiksi. Tätä ennen nämäkin näkyivät luvuissa.

    Eli jos nyt elettäisiin esim. vuotta 1993, niin Suomen virallinen työttömien määrä olisi 302000 + 100000 + 17000 = 419000, jolloin työttömyysaste olisi 16,2% Otsikot eivät suinkaan olisi: ”työttömyys hienoisessa laskussa kesäkuussa”, vaan ”työttömyys hurjassa nousussa kesäkuussa”.

    En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, kun kuulen jonkun sanovan että tilanne on oikeastaan ihan hyvä kun meillä on nykyään työttömiä vain n. 7% työvoimasta, ja että pitää muistaa että 1990-luvun lamavuosina työttömyys vaihteli 15 ja 20 prosentin välillä. Tosiasiahan on se että jos työttömyyden tilastointiperusteet olisivat samat kuin tuolloin, niin virallinen työttömyysastekin olisi täsmälleen samalla tasolla kuin tuolloin. Tyhminkin sen tajuaa että Suomessa on tänä päivänä ihan yhtä paljon työttömiä kuin 90-luvun lamavuosina.

  9. 10

    sanoo

    Emmehän unohda ”työvoiman ulkopuolella olevia”? Heitä ei kelpuuteta työnhakijoiksi. Heitä on 135 000. Lasketaanpa todellinen työttömien määrä; 302 000 + 100 000 (alakanttiin) + 135 000 (työvoiman ulkopuolella) = 537 000 (enemmän kuin koskaan) ja tuohon pitäisi tietenkin lisätä osa-aikatyötä tekevät. Muutama tunti viikossa Eskon grillin tuuraajana tarvittaessa ei ketään elätä mutta työsuhteeksi se lasketaan.