Ruokahalu kasvaa

Kuntaministeri Henna Virkkusen ja koko hallituksen ruokahalu kasvaa syödessä. Perustuslakia murennetiin kesällä kuntarakennelakia hyväksyttäessä ja kun sille tielle on lähdetty, niin nyt perustuslaki aiotaan hylätä lopullisesti.

Hallitus ja eduskunta kävelivät perustuslain yli hyväksyessään kuntarakennelakiin kriisikuntien pakkoliitokset. Perustuslain mukaan kunnilla on itsehallinto, mutta maan ainoa perustuslakia valvova elin perustuslakivaliokunta salli nämä pakkoliitokset. Nyt hallitus aikoo kävellä uudelleen perustuslain yli ihan jalkansa pyyhkien.

Vain kaksi kuukautta täyttänyttä kuntarakennelakia aiotaan muuttaa syksyn aikana niin, että hallitukselle tulee mahdollisuus kuntien pakkoliitoksiin yhtenäisillä työssäkäyntialueilla. Samalla kuitenkin kuntaliitoksissa edellytettäisiin koko liitosalueen asukkaiden enemmistön tukea. Asukkaiden tahto voitaisiin selvittää kansanäänestyksellä.

Jos perustuslakivaliokunta hyväksyy tämänkin, niin se menettää viimeisetkin arvovaltansa rippeet ja paljastaa olevansa pelkkä hallituksen poliittinen käsikassara. Tällaista seudullista kansanäänestystä ei ole ennen kirjattu mihinkään lakiin. Se on vähän sama asia kuin jos Suomen ja Venäjän kansalaiset äänestäisivät Suomen liittämisestä Venäjään ja äänestäjien yhteenlaskettu enemmistö ratkaisisi asian.

– Kuntarakennelaissa on valtioneuvostolla jo nyt mahdollisuus tehdä niin sanottu pakkoliitos, jos kuntien talous on niin pahasti kriisiytynyt, että ne eivät voi järjestää asukkaidensa palveluja. Nyt haluttiin vielä niissä mahdollisissa tilanteissa, että alueilla ei löydy yhteistä ratkaisua, niin tietyissä rajatuissa tapauksissa antaa valtioneuvostolle mahdollisuus toimia, sanoo Virkkunen.

Virkkunen puhuu ikään kuin nämä tapaukset tulisivat olemaan jotain hyvin harvinaista. Siitä kertovat ilmaisut ”niissä mahdollisissa tilanteissa” ja ”tietyissä rajatuissa tapauksissa”. Hallituksen toimintatavat tuntien tästä tulisi kuitenkin ihan arkipäiväinen käytäntö yhdistää pakolla vastaan pullikoivia kuntia.

Odotan mielenkiinnolla perustuslakivaliokunnan kannanottoa laajennettuun pakkoliitosoikeuteen. Voihan tietysti olla, että hallitus ylimielisyyksissään ohittaa koko valiokunnan ja toteaa asian ratkaistun jo kesäkuussa aiemmassa lausunnossa. En ihmettelisi sitäkään, että valiokunta olisi hiljaa asiasta ja antaisi lakimuutoksen toteutua ottamatta sitä edes käsiteltäväkseen.

En arvosta perustuslakivaliokuntaa kovin korkealle. Se koostuu kansanedustajista, joista useimmilla  ei ole minkäänlaista juridista koulutusta. Valiokunta kuulee maan parhaita perustuslakiasiantuntijoita, mutta ei ole millään tavalla sidottu heidän lausuntoihinsa. Hallituspuolueiden edustajat äänestävät kiltisti käskyjen mukaan sanoivatpa asiantuntijat mitä tahansa.

Yleisen lainkunnioituksen katoaminen ei paljon ihmetytä. Kun hallitus ja perustuslakia valvova valiokunta viittaavat perustuslaille kintaalla, niin tavalliset kansalaiset tekevät saman muulle lainsäädännölle.

Kuntia kuristaen

Hallituksen eilen ilmoittamista rakenneuudistuksista merkittävin on kuntien mittava säästötavoite. Kuntien menoista on tarkoitus säästää kaksi miljardia euroa. Miljardin osuus tästä on tarkoitus säästää karsimalla tehtäviä ja samalla vähentämällä julkisen sektorin työntekijämäärää merkittävästi. Kuntien työpaikkoja on tarkoitus vähentää jopa 20 000.

Tämä säästö toteutetaan tietenkin vähentämällä kuntien valtionosuuksia, koska sehän on oikeastaan valtiovallan ainoa keino saada kunnat tanssimaan täsmälleen pillinsä mukaan. Siinäpä sitten kuntapäättäjät miettivät mistä palveluista leikataan ja keitä potkitaan ulos. Tähän ei nimittäin ainakaan eilinen hallituksen sopimus antanut minkäänlaista osviittaa. Kuten joku jo ennätti sanoakin, niin kukaan ei vielä tiedä mitä kunnat eivät kohta tee.

Hallitus siis aikoo pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan ja työpaikat pakottamalla kunnat karsimaan hyvinvointipalveluja ja vähentämään työpaikkoja. Joskus tuntuu ihan siltä, että ministerit eivät ymmärrä kuntien tuottavan kaikkein tärkeimpiä peruspalveluja kuten koulutus, terveydenhoito ja sosiaalipalvelut. Ilman niitä kunnilla ei ole mitään järkevää tarkoitusta. Jotenkin kuvitellaan, että kunnat vain pyörittävät tarpeetonta byrokratiaa ja vieläpä tehottomasti.

Kyllä se on valtiovalta itse, joka kunnille on erilaisia tehtäviä määrännyt. Juuri siksi valtiovallan on kerrottava mitä jatkossa jätetään tekemättä. Muuten kuntapäättäjät ovat sietämättömässä tilanteessa veronkorotusten kanssa.

Hallitus tietää oikein hyvin mitä se on tekemässä. Se ajaa vaikeuksissa olevan kuntauudistuksen väkisin läpi ihan vanhanaikaisesti kuristamalla. Uudistettu kuntarakennelaki kuntien pakkoliitoskieltoineen ennätti täyttää peräti kaksi kuukautta ja nyt sitä ruvetaan uudistamaan pakkoliitokset sallivaksi.

Tiedän tämän virallisen liturgian ja niin tiedätte tekin. Kuntien rakenneuudistuksella saadaan leveämmät hartiat ja turvataan hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen myös lapsillemme ja vaarin punaisille housuille. Tosiasiassa pakkoliitoksilla luodaan suuret markkina-alueet yksityisille palveluntuottajille temmellettäväksi. Sairaat ja vanhukset on joka tapauksessa hoidettava, lapset koulutettava. Kuka sen tekee onkin sitten ihan toinen juttu.

Näin kuntapäättäjänä tekisi mieli sanoa valtiovallalle, että tehkää sitten, kun kerran osaatte. Tulkaa sanomaan meille ihan sormella näyttäen ketkä vanhukset ja sairaat jätetään hoitamatta, ketkä lapset opettamatta, ketkä sosiaalitoimen asiakkaat auttamatta ja mitkä viemärit korjaamatta. Ottakaa vastuu tekemisistänne älkääkä sysätkö sitä meille.

Tässä vaiheessa totean vain kuitenkin ihan itäsuomalaisittain, että paskan möivät.

Oikeaan suuntaan, mutta…

Hallitus esittänee, että työtön saisi ansaita 400 euroa kuukaudessa ilman että se vaikuttaisi hänen työttömyysetuuksiinsa. Kun keskustan Kimmo Tiilikainen tätä vuoden päivät sitten ehdotti, niin epäilin sen olevan sen verran hyvä ajatus, että sitä ei tulla koskaan toteuttamaan. Tässä asiassa olisin mielelläni väärässä.

Eilen tätä harkittavana olevaa ehdotusta arvosteltiin tuoreeltaan. Etla kiirehti epäilemään, että uudistus kannustaisi kokoaikatyön vieroksumiseen. Työnteon vähentäminen voisi nimittäin tulla kokopäivätyötä edullisemmaksi tai ainakin saman rahan voisi ansaita tekemällä vähemmän töitä.

Varmaan sekin on mahdollista. Aika harva kuitenkaan viitsinee ruveta oikein laskemalla optimoimaan sitä kaikkein edullisinta työnteon määrää. Mielestäni Etla nyt etsii surennuslasilla pirua sieltä, missä sitä ei ole.

Suurempi piru istuu kuitenkin selvästi näkyvissä. Näyttää selvältä, että ehdotus koskisi vain työttömyysetuutta eli päivärahaa ja työmarkkinatukea. Vain ne olisivat suojassa tuon 400 euron osalta. Kaikkiin muihin etuuksiin ansiotulot vaikuttaisivat entiseen tapaan.

Ihan ensimmäiseksi tulee mieleen se tuntemattoman suuruinen joukko, jolle on määrätty ns. ikuinen karenssi ennen 1.7.2012. Ikuisella karenssilla tarkoitan ennen tuota päivämäärää voimassa ollutta Työttömyysturvalain pykälää, jonka mukaan työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyminen aiheutti työmarkkinatuen menettämisen viiden kuukauden työssäolovelvoitteen ehdolla.

Tällaisen karenssin saaneen on siis oltava viisi kuukautta työssä tai työvoimapoliittisessa toimenpiteessä ennen kuin hän pääsee takaisin työmarkkinatuelle. Samalla tämä karenssi aiheutti sen, että käytännössä henkilölle ei enää tarjottu TE-toimistosta yhtään mitään. Hänet ikään kuin nostettiin hyllylle pölyttymään.

Ikuisen karenssin saanut joutui siis toimeentulotuen varaan ja pysyy siellä lakimuutoksesta huolimatta 1.1.2017 asti. Häntä tämä ylimääräinen ansaitsemismahdollisuus ei koskisi. Toimeentulotuki on se viimesijainen tuki, joten sitä alentavat kaikki tulot ja avustukset täysimääräisesti.

Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ei siis tulla vastaan mitenkään. Selvittämättä on myös se, miten lisäansiot vaikuttavat vaikkapa asumistukeen ja kaikkiin muihinkin tulovajeeseen perustuviin sosiaalietuuksiin. Vain työttömyysetuus olisi suojattu.

Ehdotus on silti hyvä ja kannatettava. Pitänee sanoa ihan politiikan kielellä, että ehdotus on oikean suuntainen, mutta riittämätön.

Satsaus palkattomaan tulevaisuuteen

Päättäjämme ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että Suomi saadaan nousuun tekemällä työtä. Yhä useampi heistä on myös sitä mieltä, että palkkoja on alennettava tai palkanmaksu on lopetettava ainakin tietyiltä erityisryhmiltä kokonaan. Työttömät tekevät jo nyt palkatonta työtä, mutta vielä heikommassa asemassa näyttävät olevan opiskelijat. He joutuvat kustantamaan opiskeluun liittyvän harjoittelunsa lainarahoin. He siis tekevät palkatonta työtä ja maksavat elatuksensa velalla. Näin kertoi Turun Sanomat.

– Mielestäni opintolaina on hyvä ja turvallinen vaihtoehto opiskeluun liittyvän harjoittelun rahoittamiseen, toteaa EK:n asiantuntija Marita Aho.

Tiedänhän minä, että opiskeluun liittyvä työharjoittelu on satsaus tulevaisuuteen. Minä olen kuitenkin jo niin vanha, että muistan toisenlaisen ajan. Kun vuonna 1980 suoritin pakollisena kunnallistutkintoon kuuluvaa puolen vuoden työharjoittelua, niin kunnalle ei olisi tullut mieleenkään teettää sitä harjoittelua ilmaiseksi. Palkka oli pieni, muistaakseni vähän alle toimistotyöntekijän alimman taulukkopalkan. Opiskelijan kukkarossa se silti oli korvaamaton.

Siihen aikaan työnantajat ymmärsivät satsata omaan tulevaisuuteensa antamalla oppimismahdollisuuden tuleville työntekijöilleen. Nykyisin pidetään itsestään selvänä, että aina on ilmaiseksi tulijoita. Ne ilmaiseksi tulijat ovat lisäksi niin nöyriä, että eivät uskalla edes kysellä palkan perään.

– Useat vastaajista eivät halunneet esiintyä omalla nimellään tai tuoda edustamaansa järjestöä julkisuuteen. Opiskelijat pelkäävät, että he menettävät työllistymismahdollisuutensa omalla alallaan.

Tähän kai tässä pyritään. Työpaikkojen oville halutaan jonottamaan hiljainen nöyrien joukko, joka haluaa tehdä työtä palkatta. Toissailtana Juhana Vartiainen julisti puolen tunnin ajan televisossa omia näkemyksiään. Niiden mukaan työllisyys kasvaa lisäämällä työvoimaa ja alentamalla palkkoja vapaalla sopimusoikeudella.

Tästä ajattelusta tulee väkisin mieleen joukko työpaikan portilla keskenään tappelevista työnhakijoista pitämässä huutokauppaa siitä, kuka tekee työt halvimmalla. Ilmaiseksi tarjoutujat ovat tietenkin etusijalla, mutta jossain vaiheessa joku lupaa maksaa työnantajalle omasta työpanoksestaan.

Tämä ei ollut edes vitsi, vaan tätä jo jotkut ehdottavat ihan vakavissaan. Lukekaapa vaikka tämä Yrittäjän vinkki työttömälle.

Olen ennenkin sanonut, että ihannetyöntekijä on syömätön ja sontimaton työmuurahainen, joka odottelee jossain varastossa kutsua palkattomiin töihin. Kohta hänen pitää olla valmis maksamaan oikeudestaan tehdä työtä.

Uutta sukupolvea kasvatetaan jo tähän.

Luetun ymmärtämättömyyttä

Minulle tuputetaan jatkuvasti KKO:n vuonna 2009 antamaa päätöstä ns. Faizan tapauksessa todisteeksi siitä, että maahanmuuttaja saa sosiaalietuuksia laista poikkeavia summia ja vieläpä huijaamalla. Yhteistä kaikille tämän KKO:n ratkaisun lähettäjille näyttää olevan se, että he eivät itse ole lukeneet sitä tai eivät ole ymmärtäneet lukemaansa. Ratkaisu löytyy täältä, mutta ehkä teidän kannattaa lukea ensin tämä juttu loppuun.

Vuonna 1998 Faiza erehdytti viranomaisia vääriin tietoihin perustuvalla oleskelulupahakemuksella.

Oleskeluluvan perusteella hän oli oikeutettu hakemaan sosiaalietuuksia samalla tavalla kuin kuka tahansa pysyvästi maassa oleskeleva tai syntyperäinen henkilö. Hän haki yhdessä toisen henkilön kanssa sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea seuraavasti:
Kansaneläkelaitokselta

  • 1.4.2000 – 31.8.2002 lapsilisää yhteensä 7 488,75 euroa,
  • 3.4.2000 – 3.1.2002 lasten kotihoidon tukea yhteensä 8 708,10 euroa,
  • 20.2.2001 – 3.1.2002 äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä 2 654 euroa sekä

Helsingin kaupungilta

  • 3.4.2000 – 31.1.2002 toimeentulotukea yhteensä 36 872,27 euroa.

Vuonna 2002 Faiza ilmoitti, että oleskeluluvan myöntämisen perusteena ollut avioliitto ei ollut todellinen. Syyttäjä vaati rangaistusta törkeästä petoksesta. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2004 Faizan sakkorangaistukseen rekisterimerkintärikoksesta. Hovioikeus pysytti päätöksen vuonna 2007.

KKO totesi yksiselitteisesti päätöksensä kohdassa 17, että myönnetyt sosiaalietuudet ja toimeentulotuki ovat määräytyneet kutakin etuutta ja tukimuotoa koskeneen, kyseiseen aikaan voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. KKO keskittyi siihen, oliko virheellisten tietojen perusteella myönnetty oleskelulupa voimassa.

Lyhyesti sanoen KKO totesi, että vääriinkin tietoihin perustuva oleskelulupa oli voimassa ja sen perusteella Faizalla oli oikeus hakea ja saada sosiaalietuuksia samoin perustein kuin kenellä tahansa Suomessa laillisesti oleskelevalla tai täällä syntyneellä.

Luvan voimassaolo perustui siihen, että epäillyn rikoksen tekohetkellä Ulkomaalaislaissa ei ollut sellaista säännöstä, jonka mukaan virheellisten tietojen perusteella myönnetty oleskelulupa olisi mitätön tai voitaisiin peruuttaa. Laissa oli aukko, mutta rikosepäilyissä noudatetaan tekohetken lakia ellei myöhempi laki ole syytetylle edullisempi.

Tämän tapauksen takia laissa oleva aukko tukittiin vuonna 2007. Ulkomaalaislain 58 § 4 momentti korjattiin kuulumaan näin:

Määräaikainen tai pysyvä oleskelulupa taikka pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos oleskelulupaa haettaessa on tietoisesti annettu hakijan henkilöllisyyttä koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salattu sellainen seikka, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämisen.

Lähettäkää minulle oikeustapauksia todisteeksi milloin mistäkin vasta sitten, kun olette ymmärtäneet ne ensin itse.