1 100 euroa käteen?

Kannustavuus on aivan rikki ainakin Helsingissä, jossa korkeat vuokrat johtavat siihen, että jo toimeentulotuki kilpailee hyvin palkan kanssa. Omaa rahaa 470 euroa kuussa, minkä lisäksi asumiseen 650 € eli yhteensä yli 1100 euroa kuussa parhaimmillaan.

Näin kirjoitti Osmo Soininvaara blogijutussaan Sosiaaliturvasta vastikkeellisempaa 6.8.2013. En tiedä mistä hatusta Soininvaara tempaisi tuollaisen summan, mutta joillekin siitä on muodostunut suoranainen mantra. Tähän lukuun vedotaan aina, kun halutaan todistella työttömien makaavan laiskoina kotona ihan taloudellisista syistä. Onpa nuo lauseet käsitetty niinkin, että yhteiskunta maksaa koko vuokran asumistukena, pakolliset elämisen kulut maksetaan toimeentulotukena ja sen päälle vielä annetaan 470 euroa omaa rahaa huvittelutarkoituksiin.

Näinhän mieliä muokataan. Kun jo valmiiksi kuvittelee sosiaalietuudet yltäkylläisiksi, niin tällaisen jutun jälkeen ei enää viitsi tarkistaa asioita. Edes seuraavaksi sanomaani ei uskota.

Asumistuki on enintään 80 % kohtuullisista asumismenoista ja kohtuullisen kokoisesta asunnosta. Jokainen maksaa aina vähintään 20 %  asumismenoistaan itse. Jos ruokakunnan todelliset asumismenot ja asunnon todellinen pinta-ala ylittävät valtioneuvoston asetuksessa vahvistetut kohtuulliset enimmäismäärät, niin asumistukea maksetaan vain näiden enimmäismäärien perusteella.

Tällä laskurilla voi halutessaan tutkia asumistuen määriä. Jos joku näyttää minulle 650 euroa asumistukea saavan toimeentulotuella elävän, niin minä näytän sellaisen henkilön, jota Kela on käskenyt vaihtamaan edullisempaan asuntoon ja joka maksaa reilusti yli 20 % asumiskuluistaan saamallaan toimeentulotuella. Ja se asumiseen käytetty osuus on pois muista perusosalla katettavista menoista.

Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

Toimeentulotuen perusosa on yksin asuvalla henkilöllä 477,26 euroa kuukaudessa ja sillä on elettävä. Se ei todellakaan ole laiskurin näppiin lyötävä huvitteluraha, joka annetaaan kaikkien muiden etuuksien päälle.

Tiedänhän minä, että tämän kirjoittamiseen käyttämäni aika meni hukkaan. Sosiaalietuuksia saavat tietävät tämän kaiken ja sohvalla makaavien laiskureiden moittijat eivät halua tietää tästä mitään. Totuuden myöntäminen veisi puheilta pohjan.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Hieno olkiukko heti otsikosta alkaen.

    On syytä painottaa, että esimerkiksi oma argumentaationi on alusta alkaen lähtenyt siitä, että KOKONAISUUDESSAAN sosiaaliturva on parhaimmillaan noin 1 100 euroa per kuukausi. Sinä annat ymmärtää, että väite on ”1 100 euroa KÄTEEN”.

    Haastan esittämään ensimmäisenkin argumentoijan, joka oikeasti väittää, että sosiaaliturvan varassa elävä saisi 1 100 € / kk puhtaana käteen.

  2. 2

    sakutimonen sanoo

    Minä puolestani haastan jonkun todistamaan, että työtön yleensä saa tuon 1 100 euroa kuukaudessa. Soininvaaran teksti ei ole todiste, vaan pelkkä perustelematon väite. Lisäksi minä en väitä otsikossa enkä muuallakaan, että joku sanoisi työttömien saavan tuon summan PUHTAANA KÄTEEN.

  3. 3

    Helinä sanoo

    Kelan laskuri ei edes kerro kaikkea..
    Meidän perhe (1.5v ja 2 aikuista) ei saada kelalta asumistukea edes sen vertaa mitä laskuri meille antaisi. Vuokra on pieni ja asunto vielä pienempi. Ahtaasti asutaan pienessä kolmiossa. Kela itseasiassa vielä pienensi asumistukea.
    Mieheni on peruspäivärahalla ja itse kotihoidontuella. Rahat riittää ruokaan ja liikkumiseen kauppaan. Lähin kauppa on 1,5km päässä.
    Harrastuksiin ei ole varaa eikä vaatteisiin. Meikkejä en ole ostanut vuoteen.

    Töihin olisi kiva päästä….
    Mutta, onhan tämä mukavaa makaa ja laiskotella kotisohvalla.

  4. 4

    Late sanoo

    Noinhan se menee, että joka ei mistään mitään tiedä…no jaa.

    Itse kypsyin edellisellä työttömyysjaksollani siihen, kun paikallispoliitikot valittivat kunnan vuokra-asuntojen tulevan kunnalle kalliiksi, koska ”niille maksetaan sitä tukea”. Olin istunut kahden kiinteistöyhtiön hallituksessa ja nähnyt talousarviot sekä tilinpäätöstiedot eikä siellä missään puhuttu mistään avustuksista. Aloin sitten ”kampanjoida” asiasta ja viitisen vuotta se kesti, siis touhojen asenteen muuttaminen. Olivat muuten akateemisesti koulutettuja enimmäkseen, niin ettei se koulutus ole mikään autuaaksitekevä asia.

    Nyt puheena oleva asia vaatisi laajamittaisen myllytyksen. Itse pohdiskelin n. 10 vuotta sitten, että jokaisen kansalaisen tulisi kokea kansalaisvelvollisuutena elämismahdollisuudet joko ansiosidonnaisella tai toimeentulotuella. Vaikutuksen tehostamiseksi henkilö saisi ilmoituksen velvollisuuden alkamisesta 6 tai 2 viikkoa ennen määräpäivää (kuten yyteissä) eikä loppumispäivmäärää (jos semmoinen olisi arvonnassa myönnetty) kerrottaisi etukäteen. Kyseisenä aikana ei tietenkään pääsisi käsiksi säästöihinsä/sijoituksiinsa ja ansiosidonnainen laskettaisiin esim. 2000 euron kuukausitulon perusteella.

    Lohdutan, vaikka Helinä ei tarvitsekaan lohdutusta, vaan työpaikan, kuten minäkin, että Itse ahtauduin 2004 viisihenkisine perheineni 69 neliön kolmioon. Nyt asun kahden lapsen ja vaimon kanssa 71 neliön kolmiossa. Ei nämä ahtailta kuitenkaan ole tuntuneet. Historiassani tosin on viisihenkisen perheen asumiskokemus 25 neliön yksiössä ilman kylpyhuonetta…

  5. 5

    Ofelia sanoo

    Toimeentulotuella elävä ei hanki vaatteita, huonekaluja, kodinkoneita eikä harrasta. Tuollaiset Soininvaaran jutut juuri jäävät kriittisten mieleen ja niitä sitten suurennellaan, joten soppa on valmis. Harvalla hyvin toimeentulevalla on mitään käsitystä siitä, mihin tukia voi saada ja kuinka paljon. Yleensä arviot osuvat roimasti yläkanttiin.

    Ja ahtaalta ei mikään kolmio kuulosta – ystäväni asuu miehensä ja päiväkoti-ikäisen lapsensa kanssa kolmenkymmenen neliön yksiössä! 🙂 Ei ole varaa isompaan. Tosin he haluavat omistaa asuntonsa, ja mies kieltäytyy hakemasta mitään tukia ikinä mihinkään, joten on näitäkin ”yhteiskunnan hyväntekijöitä”, jotka eivät elä verorahoilla vaikka siihen olisikin oikeuksia!

  6. 6

    Helinä sanoo

    Ehkä asunto vaan tuntuu pieneltä.. 59 neliötä jaettuna tähän kämppään superhienolla pohjaratkaisulla (suht uusia kaupungin asuntoja) takaa sen, etten saa makuuuoneeseen mahtumaan pinnasänkyä ja normaalia sänkyä ilman, että saa harrastaa kiipeilyä. Helppoa olisi ratkaista tämä nukkumalla perhepedissä, mutta sinne menisi taas yöunet itseltä (9kk perhepedissä nukuttiin).
    Jouduin juuri käydä nöyränä anelemassa harkinnanvaraista tukea lapsen talvivaatteisiin.
    Sain jopa 25e pukuun ja talvikenkiin. Loput pitäisi taikoa itse jostain.
    Varmasti ruokaan kuluisi vähemmän rahaa jos juoksisin jokaisessa ruokajonossa ilmasen sapuskan perässä tai luopuisin n.20v aatteestani olla syömättä lihaa. Jauheliha on halpaa ja paketista saisi monen päivän ruoat…

    Mutta,mutta… Oma tilanpuutteeni ja kaikesta muusta valittaminen ei liity tähän asiaan vaikka siihen ehdin jo lähteäkkin 😀
    Kaipa tämä kaikki turhautuminen luukuilla juoksemiseen, tekemisen puutteeseen ja sosiaalisen elämän vähentymiseen saa nurisemaan vähäpätöisimmistäkin asioista..

  7. 7

    konder sanoo

    Minä taas en ole nähnyt esim Mäntylahdelta argumentaatiota lainkaan. Kokomuslaista teinikiihkoilua vain, puhukaa selkeästi, suoraan, avoimesti ja perustellen sekä loogisesti, on hyvä ohje kaikille. Esimerkki: Katainen sanoi toissapivänä että ahneus on pahasta ja yhteisöllisyys menköön sen yli, eilen hän sanoi suomalsiten asenteiden muuttuneen egoistisimmiksi ja tåjtäävänsä tämän ahneuden poliittiseen valjastamiseen.

    Ja kyllä: ongelma on Hgin korkeissa vuokrissa, siihen ei taida talousliberaaleilla Soininvaaroilla eikä Mäntylahdilla olla ratkaisua? Minulla on. Tuon sen NYC:stä josta juuri palaan. Arvatkaa mistä siellä keskusteltiin. Vuokrasääntelystä ja sen tärkeydestä kaupunkirakenteen kannalta.

  8. 8

    sanoo

    Kyllä tuo 470 + 650 euroa on käytäntö Helsingissä. Kelan laskurista tämä ei selviä, koska Kela ei maksa toimeentulotukea. Omaan taskuun tietysti tulee vain tuo 470 euroa ja loppu menee vuokraan, sähkölaskuun ja mahdolliseen kotivakuutkseen. Jos saa asumistukea ja työttömyyskorvausta, nämä vähennetään tietysti toimeentulotuesta.

  9. 9

    sakutimonen sanoo

    Tässä erään lukijani lähettämä ihan todellinen toimeentulotukilaskelma. En tiedä mistä päin Suomea tämä on:

    Henkilön tulot:

    Työmarkkinatuki 558,31 euroa
    Asumistuki 182,04 euroa.
    Tulot yhteensä 740,35 euroa

    Menot:

    Perusosa 477,26
    Vuokra: 351,89
    Vesimaksu: 11,00
    Kotivakuutus/kk: 13,22
    Yhteensä: 853,37 euroa

    Maksettava toimeentulotuki = tulot miinus menot
    siis 740,35 – 853,37 = -113,02
    Hakijalle maksetaan siis toimeentulotukea 113 euroa ja 2 senttiä kyseiseltä kuukaudelta, jolle tukea on haettu. Ja tätä tukea pitää hakea joka kuukausi erikseen.

    Tästä laskelmasta käy hyvin ilmi se useimmilta unohtuva asia, että toimeentulotuen perusosa lasketaan aika kokonaisuudessaan menoksi.

  10. 10

    Jansku sanoo

    Äh, eihän näissä väitteissä ole mitään tolkkua.

    Jos Helsingissä hyväksytään toimeentulotuessa kohtuulliseksi vuokramenoksi 650 euroa, niin ainoastaan ylimenevän osan joutuu maksamaan itse. Ei siis 20% mikä Kelan asumistuen jälkeen jäisi maksettavaksi. Silloin tuon 650 + 470 todella saa, 650 menee tietysti siihen vuokraan mutta kuitenkin. 470:stä maksetaan ainoastaan vaikkapa 655 euron vuokrasta 5 euroa. Loppu 465 jää sitten noihin jutussakin lueteltuihin ”perusosalla katettaviin” ja muihin menoihin.

    Tampereella yksinasuvan max. vuokra on kai jotain 500 euroa. Sen voi tarkistaa kaupungin nettisivuilta löytyvistä ohjeista jos kiinnostaa.

    No niin, siis.
    Laskelma menee jotakuinkin samoin kuin tuossa yllä, mutta ylläoleva laskelma, jossa vuokrameno on vain 351,89, ei anna selkeää kuvaa Helsingin tai muiden suurempien kaupunkien (yksinasuvien!) tilanteesta. Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuessa kuuluisi ottaa vuokrameno huomioon kokonaisuudessaan, ellei halvempaa asuntoa pystytä osoittamaan, tai ainakin muutama kuukausi olisi annettava aikaa halvempaan asuntoon muuttamiseen. Käytännössä kunnissa kuitenkin käytetään näitä omia kohtuullisuusrajoja melko paljon käytännön tilanteesta välittämättä.
    Sähkö- ja kotivakuutuslaskut sekä lääkäri-, lääke, ja muut terveyskulut (hammaslääkäri, silmälasit) saa laittaa sossun maksettavaksi. (silmälaseja ei saa kuin joka toinen vuosi tms.)

    No lasketaan malliesimerkki x:

    Työmarkkinatuki (20pv nettoerä) 519
    Kelan takaisinperintä 50
    Asumistuki 100
    Tulot yhteensä 569

    Vuokra 500
    Sähkö (/kk) 15
    Kotivakuutus (/kk) 10
    Lääkärikäynti 13
    Reseptilääkkeet 30
    Hammaslääkäri 50
    Silmälasit 60
    Menot yhteensä 678

    Menoissa on nyt mukana lääkäriä, hammaslääkäriä ja silmälasit, jotka eivät toistu joka kuukausi, mutta jos Helsingissä huomioidaan yksinasuvan vuokrakatoksi 650 euroa ja tämä laskelma on tehty 500:lla, ei tulos nyt niin kauheasti vääristy.
    Kelan takaisinperinnällä tai asumistuen määrällä, tai oikeastaan millään ensisijaisten tulojen määrällä ei ole väliä niin pitkään kuin niiden yhteissumma jää alle toimeentulotuessa hyväksyttyjen menojen määrän + perusosan määrän. Sossu maksaa puuttuvan osan oli se sitten suurempi tai pienempi. Jos Kela ei maksa mitään tukia (syrjäytyneet, karenssissa olijat, tukipäätöksen odottelijat), maksaa sossu sitten kaiken, ja perii myöhemmin Kelalta takaisin jos sieltä jotain samalle ajalle myönnetään.

    Perusosa lisätään menoihin siksi, että se lisää maksettavan tuen määrän silloin oikeaksi. Kyllä se silti tuloksi lopulta jää suurempana tulojen ja menojen erotuksena, joka sitten toimeentulotukena maksetaan 🙂

    Pelkät perusosan lisäksi toimeentulotukeen oikeuttavat menot ovat tässä tapauksessa tuloja suuremmat ja siitä maksetaan 109 euroa pelkkien laskujen maksamiseen.
    Perusosa tämän kaiken päälle 470 euroa; jos ajatellaan että henkilön tilille napsahtaa Kelasta tuo 569 ja sossulta 109 + 470 =579 niin aika lähellä 1100 euroa mennään (1148,-). Sillä tosin täytyy maksaa myös edellä esitetyn verran menoja.

    Todellisuudessa vuokramenot voivat olla vaikka 100 euroa hyväksyttyä suuremmat, voi olla vaikka osamaksuja tai muuta velkaa jota ei menoksi hyväksytä, vuoden mittaisen työttömyyden jälkeen työttömyystuet lasketaan laskelmiin 21,5 pv kertoimella ym. poikkeamia laskelmissa varmasti on. Nämä aiheuttaa useimmiten sen, että työttömälle jää ”vapaasti käytettäväksi” rahaksi huomattavasti pienempi summa kuin 470 euron perusosa, mutta se, että vuokra ja laskut maksetaan, on oikeasti iso raha nykyisellä vuokratasolla ja sähkön yms. hinnoilla. Kuinkahan monella pienipalkkaisella työntekijällä tai yrittäjälläkään, vaikka ei toimeentulotukea haekaan, jää käteen 470 euroa vuokran ja sähkön yms pakollisten maksujen jälkeen?

    Sillä siitähän tässä on kyse, ei siitä onko joku yksittäinen tuki liian suuri tai pieni. Ei tuolla rahalla vielä leveästi eletä ja ylimääräistä ei työtä tekemälläkään ihan heti saa.

    Kahden tonnin tulokin , vaikka kuukauden tai parin ajan siitä nauttis, meinaan otetaan pois seuraavina kuukausina tuesta jos työt ei syystä tai toisesta sen pidempään jatku. Sitten sitä vasta kusessa ollaankin, jos on tullut ostettua kalliita eväitä ja vaikka uudet siistit vaatteet ja kengät.

  11. 11

    Jansku sanoo

    Lisätään nyt vielä edelliseen vastaukseeni:

    Ei ollut ihan välttämättä toimeentulotukilaki, joka sanoo että vuokra tulisi ottaa huomioon kokonaisuudessaan jonkin aikaa, laista poistettiin aiemmin siellä ollut 7 tai 8% omavastuu joskus vuonna 2006 (?) jolloin tilanne jää sellaiseksi että vuokra olisi otettava kokonaisuudessaan huomioon menolaskelmassa. Kohtuullisuusharkinta saattaa olla sitten vaikka jossakin asetuksessa sallittu ja sovellussuositus taitaa olla annettu stm:stä, jota ei kuitenkaan sitten kunnolla tuen saajan harmiksi noudateta. Muistin varassa siis kirjoittelen, mutta todisteet käytännöistä löytyy kyllä kun jaksaa etsiä ja jos et niitä itse löydä niin voin varmaan senkin joskus tehdä.

    Perusosalla katettavat vähäiset terveydenhuoltomenot ovat ainakin Helsingissä ja Tampereella yksi suuri vitsi. Sossuun saa siis ihan kyselemättä toimittaa aiemmin mainitsemani terveyskeskus-, hammaslääkäri-, ja muut julkisen terveydenhuollon käynti-, ja hoitomaksut. Ne korvataan. Reseptilääkkeet korvataan. Vaikka olisivat 5 euroa kuukaudessa. Mutta annas olla kun tarttet flunssalääkettä tai saat virusinfektion johon sekä hoitaja että lääkäri käskee syömään jopa kolmatta viikkoa vain reseptivapaita oireita helpottavia lääkevalmisteita, se on sitten ”vähäistä terveydenhuoltomenoa” vaikka lasku flunssalääkkeistä hipoisi satasta, ja jos meinaat niistä tukea saada niin perustelemaan joudut. Eikä ole mitään takeita että menisi läpi.

    Panadolit, Buranat, Finrexinit tai Nasolinit ja sen semmoiset on joskus vuosia sitten voinut varaton toki pyytää reseptillä, toimeentulotukea niihin saadakseen, mutta ei enää näinä päivinä kun lääkärille ei päästetä ihan vaan flunssan takia. Kyllä. On vituttanut kun hoitaja on käskenyt ostamaan korvasuihketta, maksaa ihan reseptivapaana alle kakskymppiä, ettei tähän vaivaan mitään lääkäreitä tarvita ja seuraava potilas…. sitä kun ei noista rahoista paljon riskillä lääkkeitä ilman reseptiä ostella.

    Olen siis itsekin pitkäaikainen toimeentulotuen saaja ja tiedän mistä puhun.
    Kannustavuusloukku on ongelma. Se on ongelma, että pienituloiset jotka itse keikkuvat toimeentulotuen rajoilla, ovat ensimmäisenä valittamassa kuinka joku toinen saa saman rahan mitään tekemättä kuin he työllään. Ja ennenkaikkea se on ongelma, ettei omalla työllään saman rahan ansaitsevia enää tueta lainkaan kuin mitään tekemättömiä, vaikka köyhiä tässä ollaan kaikki.

    Soininvaara on siinä oikeassa, että joku perustulotyyppinen ratkaisu tähän olisi saatava, tai toinen vaihtoehto olisi nostaa työttömyys- ja muut tuet huomattavasti korkeammalle tasolle. Toimeentulotuki ei toimi, koska se pelaa monissa tilanteissa asumistuen vaikutuksen ( siis myös asumistuen kannustavuutta lisääväksi tarkoitetut lykkäysoikeudet) kokonaan pois kuviosta, samoin kuin sovitellut päivärahat tai työmarkkinatuet osa-aikatyötä vastaanottaessa. Toimeentulotuki on aina pohjimmiltaan samansuuruinen (=saman tulotason varmistava) viimesijainen etuus, joka poistaa muiden tulojen vaikutuksen, ja ainoa minkä toimeentulotuen saaja voi työstään ansaita on enintään 150 euroa, ja senkin vasta siinä vaiheessa kun saavuttaa 750 euron nettotulon ansiotyöstä. 20% satasesta on kuitenkin vain 20,-, ellei lakitekstiä muotoilla nykyistä paremmin.