Väärin aktivoiduttu

Työnhakijalla, joka palkatta työskentelee yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoimintana, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Tämän Työttömyysturvalain 2 luvun 4 §:n 2 momentin sai karvaasti kokea kukkarossaan se parkanolainen työtön, joka auttoi ystäväänsä tämän kierrätyskeskuksen avajaisissa keittämällä kahvia. TE-toimisto katsoi hänen tehneen työtä, jota yleisesti tehdään työsuhteessa palkkatyönä ja katkaisi hänen työttömyysetuutensa.

Työtön ei siis saa tehdä palkatta missään mitään sellaista, mistä normaalielämässä maksetaan palkkaa. Työttömän työpanoksella ei saa korvata palkkatyötä. Näinkö se menee?

Ei mene. Jos tätä lainkohtaa tulkittaisiin aina ja kaikkialla yhtä kirjaimellisesti, niin silloin jokaisen työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olevan palkatonta työtä tekevän työttömyysetuus pitäisi katkaista.  He kaikki tekevät sellaista työtä, joka muuten jouduttaisiin teettämään palkkatyönä. Näin on pakko olla ainakin silloin, jos nämä palkattomat työt ovat tarkoituksensa mukaisesti järkeviä ja tarpeellisia tehtäviä. Jos ne ovat peukaloiden pyörittelyä työpajassa, niin silloin se työpanos ei vaaranna kenekään palkkatyötä.

Tässä tapauksessa siis työtön aktivoitui väärällä tavalla ja meni itse tekemään jotain järkevää. Hänen olisi pitänyt odotella, että TE-toimisto olisi määrännyt hänen jonnekin keittämään sitä kahvia. Tai sitten kierrätyskeskuksen perustaneen ystävän olisi pitänyt pyytää hänet työkokeiluun sillä riskillä, että TE-toimisto olisi voinut ihan keljuillessaan lähettää paikalle jonkun muun.

Jos ystävä olisi perustanut toimintaansa varten yhdistyksen tai säätiön, niin hän olisi saanut ilmaisen työntekijän kuntouttavan työtoiminnan kautta.

Kun touhu tehdään oikein, niin jopa liiketoimintaa voidaan pyörittää palkattomalla työvoimalla. Enontekiön kunta suunnittelee konkurssikypsän Hetan Hiihtomaan toimintaa toteutettavaksi kokonaan työpajatoimintana. Työn siis tekevät palkattomat työelämävalmennettavat, työkokeilijat ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevat.  Pellon Ritavalkea toimii esimerkkinä ja siellä laskettelukeskuksen hoitamisessa ovat mukana työelämään valmennettavat nuoret.

Tästä luulisi älähtävän jo elinkeinoelämänkin. Palkattomat työntekijät ovat merkittävä kilpailuetu ja hiihtokeskus jos mikä on sellainen yritys, jossa palkattomalla työllä korvataan sellaista työtä, joka normaalisti tehdään työsuhteessa.

Mahtaakohan paikallinen TE-toimisto katkaista näiden työntekijöiden työttömyysetuuden? Ei katkaise. Se kiittelee yritystä, kuntaa ja ennen kaikkea itseään hienosti hoidetusta työllistämisestä.

Nyt on aktoivoitu oikein eikä olla menty aktivoitumaan omin päin.

Kommentit
  1. 1

    Papi sanoo

    Luin juuri itsekkin hetki sitten tuolta ylen sivuilta tapauksesta. Melkoista logiikkaa, voidaan käyttää

    tuonkin lain tulkinnassa, suorastaan sumeaa logiikkaa. Käytännöt vaihtelevat.

  2. 2

    Marko sanoo

    7 §
    Työkokeilua koskevat rajoitukset

    Henkilöasiakasta ei ohjata työkokeiluun, jos:

    1) kysymys on sellaisista tehtävistä, joista työkokeilun järjestäjä on palvelun aloittamista edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä taikka joissa työkokeilun järjestäjä työsopimuslain 7 luvun 11 §:n mukaisesti on muuttanut työntekijän työsuhteen osa-aikaiseksi;

    2) työkokeilu aiheuttaisi sen järjestäjän palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomautuksia taikka heidän työsuhteidensa ehtojen huonontumista;

    3) työkokeilusta aiheutuisi sen järjestäjälle sellaista etua, joka vääristäisi yritysten tai yksityisten elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua;

    4) kysymys on sellaisista tehtävistä, joiden suorittamiseksi työkokeilun järjestäjä edellyttää yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 6 §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämistä, jos henkilöasiakas ei halua esittää mainittua todistusta;

    5) kysymys on lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) mukaisista tehtävistä, jos henkilöasiakas ei halua ottaa vastaan tällaisia tehtäviä;

    6) kokeilu alkaisi kahden viikon kuluessa yhdenjaksoisesti kuusi kuukautta kestäneen työkokeilun päättymisestä, jollei henkilöasiakas toisin pyydä.

    Työkokeilun järjestäjänä ei voi toimia työnantaja, johon henkilöasiakas on työsuhteessa 9 §:ssä tarkoitettua sopimusta tehtäessä.

    Tässäpä näitä ehtoja. Aika moni työkokeilu muuttuu laittomaksi, jos näitä kovin tarkkaan luettaisiin, vaan eipä sitten lueta tai noudateta muutoin tapauksessa jolla saadaan haittaa työttömälle.

  3. 3

    Masa55 sanoo

    Nämä TE-kekukset ovat ihan työnantajien pelleporukkaa täynnä. Tulee ikävä, vaikkei olisi uskonutkaan, vanhoja kunnon työvoimatoimistoja, joissa jokus oli jopa ystävällistä ja hyvää palvelua. Sääli nuoria, jotka joutuvat tähän TE-myllyyn.

  4. 4

    Markku sanoo

    Koskakohan nämä suomenruotsalaisella identiteetillä varustetut rakkaat virkamiehemme äkkäävät että sosiaalietuukien saajia voitaisiin harventaa vastaavilla tulkinnoilla laajemminkin. Eihän moinen sadistinen mielivalta tarvitse muuta kuin vieraan kielen ja vieraan vihamielisen identiteetin.

    Juttuhan on niin että työttömyysetuuksia nauttii parhaillaankin varmaan tuhansia kaivosalan ”yrittäjiä” jotka ”louhivat” yötä päivää bitcoinia tms. arvokasta eivätkä kerro kenellekkään että heillä on moinen pimeä työ. Saksassa tuon alan kaivostoiminta on siirtymässä verolle joten miksi ei täälläkin? http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/bitcoin+joutumassa+verolle+saksassa/a922509

    Tahallinen asioiden vääristely ja väärinymmärtäminen on ollut tämän vierasidentiteettisten väestönosan ainoa tapa saada jotenkin aina vaan pitkitettyä väistämätöntä kieliapartheidin loppua. Kaikesta huolimatta buurimuumien apartheidmuumikaanskieli on lipsumassa pikkuhiljaa täälläkin pois vallan hegemoniasta. http://valtavaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147507-suomi-korskeasti-kohti-yksikielisyytta-hah