Kynnysmattoja ja kusitolppia

Markus Kajo pohdiskeli aikoinaan Kettusen kirjassa, että jokaisen kunnan pitäisi palkata pari kunnanhippiä istumaan kunnanviraston portaille. Siellä kaikki kuntalaiset voisivat käydä paheksumassa heitä vaikkapa sanomalla, että menehän hippi parturiin ja töihin. Nyt tämäkin näyttää toteutuvan, kunhan Paula Risikon osallistava sosiaaliturva saadaan vauhtiin. Uusia työpaikkoja ministerin toimeksiannosta suunnitteleva Rauman sosiaaliturvajohtaja Antti Parpo on jo löytänyt paljon tekemätöntä työtä.

Näin kirjoitti Ilta-Sanomat eilen:

Tiukkenevassa taloustilanteessa kunnat ovat joutuneet luopumaan vanhanaikaisesta kotiavusta, esimerkiksi siivouksesta. Nyt olisi mahdollisuus iskeä tähänkin kohtaan. Samalla annamme työttömille mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan, sanoo Parpo.

– Myös vanhusten yksinäisyys on suuri ongelma, johon tällä voisi puuttua, hän jatkaa.

Myös yrityksissä tekemistä riittää. Parpon mukaan esimerkiksi kaupoissa tehtävä hyllytys on yksi esimerkki tällaisesta työstä. Kaikkia työttömiä ei voisi julkiselle sektorille työllistää, Parpo huomauttaa.

– Myös kaupan kassoilla voisi olla tarjolla vaikkapa pakkausapua. Löytyy paljon sellaista tekemistä, joka ei kuitenkaan korvaa yhtään työntekijää avoimilla työmarkkinoilla.

Yhtään työntekijää avoimilla markkinoilla ei siis korvattaisi, mutta silti pakkotyönä tehtäväksi suunnitellaan kotiapuna tapahtuvaa siivousta ja työtä pakkaajana kauppojen kassoilla. Myös kauppojen hyllyjen täyttämisestä Parpo on puhunut.

Mistä lähtien siivous ja kaupan hyllyjen täyttäminen ovat lakanneet olemasta palkkaa vastaan tehtävää työtä? Vakuutteluista huolimatta jokainen näkee Parpon suunnitelmista, että tarkoitus on nimenomaan saada palkatonta työvoimaa.

Jos oikeasti halutaan toteuttaa Risikon ja Parpon suunnitelmia, niin on etsittävä sellaista työtä, jota tähän asti ei ole ollut olemassakaan ja jota ei oikeastaan tarvita. Koska tarkoituksena ilmiselvästi näyttää olevan ilmaisen työvoiman hankkimisen lisäksi myös ihmisten nöyryyttämien, niin siltä sektorilta löytyy yrityksissä ja kunnissa paljon kapasiteettia.

Äkkiä tulevat mieleen vaikkapa kunnallisen kengänlankkaajan tehtävät. Lapinlahden Linnut tekivät muutama vuosi sitten sketsiohjelman, jossa työtön seisoi hississä nappuloiden numerot maalattuna naamaansa. Toinen oli työllistetty ison viraston kynnysmatoksi. Lisäksi tulee mieleen vanha juttu koirien kusitolppana seisomisesta osuuskaupan pihassa.

Oikeista töistä maksetaan palkkaa. Jos tarkoitus ei ole korvata palkallista työvoimaa palkattomalla, niin silloin jäljelle jää vain nöyryyttäviä näennäistöitä.

Toivoton taisto

Toimeentulotuesta kirjoittaessani olen kertonut mitä laki sanoo ja yrittänyt parhaan kykyni mukaan selittää lain sisältöä. Jotkut ovat sanoneet ihan suoraan, että kirjoituksistani on ollut heille konkreettista apua. Sitten ovat ne, jotka villiintyvät siitä tosiasiasta, että maahanmuuttajiin sovelletaan ihan samaa lakia kuin syntyperäisiinkin.

Poikkeuksellisesti nostan esille yhden tänään tulleen esimerkin ja yritän vastata asiallisesti aina kommentoijan kappaleiden välissä.

Timonen, samat sanat kuulle itelles, jätä ne netin keskustelupalstat vähemmälle ja lähes kiertää esim sosiaalitoimistoja/kelan toimistoja, ja katteleppa samalla millasilla autoilla ne mamut sinne ajelee, ei muuten oo yhelläkään ruosteista räppänää, vaan suurin osa uusia mersuja/bemareita, jotka sossu on kustantanut. Kuullut henk. kohtaisesti kuinka sosiaalitäti kertoo ei suomea puhuvalle mamulle tulkin välityksellä kuinka “hänelle on pakko myöntää rahat uuteen autoon, kun hänellä on 1 pieni lapsi (pieni, siis 5-7v, mutta istuu yhä rattaissa), ja eihän lasta sovi vaarallisella ruosteisella rotiskolla kuskailla, niin.

Ihan ensimmäiseksi siis tulevat ne maahanmuuttajille kustannetut Mersut ja Bemarit. Lisäksi kommentoija on ihan itse kuullut sosiaalityntekijän keskustelevan toimeentulotukiasioista asiakkaan kanssa. Kommentoija kirjoittaa urbaanitarinaa totena. Sosiaalitoimi ei kustanna autoja eivätkä sosiaalityöntekijät koskaan keskustele asiakkaidensa asioista muiden kuullen. Heitä sitoo ehdoton salassapitovelvollisuus.

Kerros myös, miksi kansaväestöön kuuluva voidaan pakottaa ottamaan lainaa, mutta mamua ei, vaan mamulle annetaan rahaa pyynnöstä, perus suomalaiselle vasta kun kaikki muut vaihtoehdot käyty läpi. Mielestäsi oikein?

Valitettavasti laki on sellainen, että opiskelijan on nostettava opintolainaa ennen kuin hän voi saada toimeentulotukea. Minä en säädä lakeja, minä vain koetan selittää niiden sisältöä. Samat lait koskevat kaikkia. Tosin ulkomaalaisen kotoutumissuunnitelmaan saattaa sisältyä ja usein sisältyykin velvollisuus opiskella. Tällöin hän saa kotoutumistukena summan, joka määräytyy Toimeentulotukilain mukaisesti.

Jos suomessa syntynyt kantaväestön edustaja sattuu puolivahingossa pistämään ei ne pahimmassa/resuisessa kunnossa olevat vaatteet päälle sosiaalivirastoon mennessään, ensimmäinen kommentti sosiaalitädiltä on “onhan sulla hienoja vaatteita aika uuden näköisiä ei sulla nyt niin huonosti voi mennä…” (esimerkiksi olet sattunut laittamaan päälle jonkun takin/paidan jonka saanut lahjaksi ja jota koittanut säilyttää hyvänä…)

Koska en pidä kommenttia tältä osin asiallisena, niin vastaan samalla mitalla: Minä olen kuullut ihan totena, että kantaväestön edustaja on sossussa pakotettu riisumaan ne paremmat housunsa ja antamaan ne häntä juuri jonossa etuilleelle mamulle.

Se on helvetin hienoa koittaa kituuttaa alle parillasadalla kuussa vuokran jälkeen, ja pahimpina aikoina joutuu mennä kaupan kassalle 20e (myönnetään harkinnanvaraisesti ja vain todelliseen hätään max 20e kuului työntekijän suusta) maksusitoumuksen kanssa että saa edes jotain suuhunpantavaa, ja samaan aikaan viereisellä kassalle tulee maahanmuuttajamamma samanlaisen lappusen kanssa, mutta summa on 100e tai korkeampi. Perus suomessa syntynyt suomen kansalainen saa 20e sitoumuksen viikon selvittelyiden jälkeen, mamu saa heittämällä pyytämänsä summan… Tämä on fakta ja toteen todistettu monesti.

Olen samaa mieltä. Vuokran jälkeen alle kahdella sadalla eurolla kituuttaminen on todella väärin. Toimeentulotuen minimimäärät ovat aina laahanneet elinkustannusten jäljessä ja muutaman viime vuoden aikana ero on revennyt suorastaan mahdottomaksi. Tästä ovat vastuussa lainsäätäjämme.

Maksuosoituksia myönnetään Toimeentulotukilain mukaisesti täydentävänä toimeentulotukena. Sitä myönnettäessä otetaan huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.

Jos maahanmuuttajalla on kaupassa mukanaan isompi maksuosoitus, niin syynä saattaa olla vaikkapa perheen suuri koko. Lapsiperheiden tarpeet ovat suuremmat kuin yksin asuvien. Kukaan ei kuitenkaan missään olosuhteissa saa automaattisesti pyytämäänsä summaa.

Pyydät muita keskustelemaan vasta kun asioista tietävät, mutta miksi sitten olet itse asioista pihalla kuin heinäseiväs?

Onko enemmän pihalla se, joka lukee lakirjasta lainkohdat vai se, joka uskoo kuulopuheita ja omia olettamuksiaan?

Tuskinpa kanssasi kukaan haluaa keskustella enempää, etköhän sinä jo ole tehnyt selväksi kumman kannalla olet, syy miksi, on toki yhä hämäränpeitossa, vaikka joku jo ylempänä veikkasikin varmaan aika lähelle osunutta, jonka tivakasti kielsit.

Vastakkainasettelu on tehty väärin. Vastakkain eivät ole toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat ja syntyperäiset. Kaikkien tukea hakemaan joutuvien vastapuoli ovat lainsäätäjämme, jotka eivät ole pitäneet tuen määrää ajan tasalla ja joskus harvemmin myös viranhaltijat, jotka soveltavat lakia virheellisesti. Minä olen kaikkien tukea saavien puolella syntyperään ja ihonväriin katsomatta.

Tästä väärästä vastakkainasettelusta hyötyvät vain ne, jotka haluavat saada köyhät tappelemaan keskenään. Siinä on onnistuttu valitettavan hyvin. Kun köyhät raatelevat toisiaan, niin rikkaat voivat rauhassa rikastua. Lisäksi köyhistä ja katkerista kansalaisista ovat fasistit ennenkin saaneet ammennettua ensin katutappelijoita ja sitten tykinruokaa. Samanlainen touhu näyttäisi olevan käynnissä nytkin päätellen äärioikeiston ja rasismin kannatuksen kasvusta.

Tuo kommentin viimeinen lause kirjoittamiseni syihin viittaa aiempaan kommenttiin, jonka mukaan minulla on ulkomaalaissyntyinen vaimo ja hyödyn hänen tuistaan taloudellisesti itse. Minulla ei ole vaimoa ollenkaan.

Lukutaidottomien kinkerit

Eilinen juttuni Hetero Priden osallistujista on poikinut kaikenlaista. Jutussa mainittu ”entuudestaan tuntematon” Klaus Elovaara jakoi tietenkin linkin ja kehui Juukan neron tekstiä. Elovaaralle tiedoksi, että paikkakunnan nimi taipuu ihan virallisesti samalla tavalla kieliopinvastaisesti kuin Turku. Siis Juuka, Juukaan, Juuan, Juuassa, juukalainen.

Muutamat vakiokommentoijat kokoontuivat kritisoimaan kirjoittajaa. Suoraan sanoen epäilen joskus ihan oikeasti heidän lukutaitoaan tai ainakin kykyä ymmärtää lukemaansa. Olkiukkoja ainakin rakennettiin innokkaasti ja niitä mätkittiin hartiavoimin.

Näin: eino-mies Suoraselkäinen ja rohkea sanankäyttäjä Eino Mies onkin vanha tuttu. Kaikkein rohkeimmat kirjoittavat aina nimimerkin takaa, koska se on näiden piirien suurin rohkeudenosoitus.

Eino Miehen muisti ja ymmärrys tekevät tepposet. En kuulu antifaan enkä edes tiedä mikä ja missä sellainen on. Jos joku tietää, niin ei tarvitse kertoa minulle. En ole jatkossakaan kiinnostunut moisesta.

En ole koskaan osallistunut mihinkään sellaiseen keskusteluketjuun, missä pikkutyttöjen naittamisen olisi väitetty olevan vain äärioikeiston propagandaa. Tiedän sitä tapahtuvan enkä koskaan enkä missään olosuhteissa sellaista hyväksy.

Maahanmuuttajana ilmeisesti Norjassa asuva maahanmuuttokriitikko Marja Thormodsen ei osaa klikata auki blogini esittelysivua. Hän on moneen kertaan tiedustellut kavereiltaan minun mystistä ammattiani. Ei mahda mitään.

FDL:n entinen Gauleiter Kari Halkola potee myös jonkinasteista muistinmenetystä ja hänellä lienee vain rajallinen kyky ymmärtää kahta lausetta pitempää tekstiä. Olen moneenkin kertaan puhunut Suomen sananvapauslainsäädännöstä ja joskus viitannut maahanmuuttaja Freddy van Wonterghemiin. En kuitenkaan ole koskaan neuvonut mitä van Wonterghem tai kukaan muukaan saa sanoa maahanmuuttajan ominaisuudessa.

Suomen laki koskee kaikkia kulloinkin maan rajojen sisäpuolella olevia, joten samat sananvapaussäännökset koskevat niin minua, Halkolaa kuin kaikkia maahanmuuttajiakin.

Miksi minä taas kerran rääpin tätä tunkiota? Olen sanonut ennenkin, että minä en käännä toista poskea. Lyön aina takaisin. Samaa suosittelen muillekin.

Jotkut paheksuvat minua siitä, että en pyri rakentavaan keskusteluun eri mieltä olevien kanssa. Heille sanon, että kokeilkaapa itse rakentaa siltaa näiden kanssa olemalla edes lievästi eri mieltä. Saatte silmillenne sellaisen kuraryöpyn, että muutatte mielenne viidessä minuutissa. Öykkärin kanssa ei voi keskustella rakentavasti.

Jotkut toiset sanovat, että jätä nuo omaan arvoonsa ja ole hiljaa. Vaikenemisen nämä tulkitsevat automaattisesti heikkouden osoitukseksi ja antutumiseksi. He jatkavat antautujan pilkkaamista kiihtyvällä raivolla. Tehkää itse mitä haluatte.

Minä olen sitä mieltä, että minkäs tuuli kivelle mahtaa.