Valinnanvapautta ja työvelvollisuutta

Pääministeri Jyrki Katainen on lähettänyt kansalle perinteisen uudenvuodentervehdyksen, mutta ainakaan minun yhteiskunnallisesti erittäin aktiivinen verkostoni sosiaalisessa mediassa ei ole sitä noteerannut millään tavalla. Tästä voisi päätellä, että kansa antaa piupaut pääministerille ja hänen höpinöilleen. Että puhuhan sinä, niin minä pitelen hevosta.

Pääministerin sanomaa piti siis etsiä lehtien palstoilta. Kataisen mukaan Suomessa on meneillään suuri henkinen muutos. Suomalaiset kaipaavat yhä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja ja valinnanvapautta. Tämä muutos pitää ottaa huomioon myös uudistuksissa, joita Suomessa tehdään.

Uudistuksia on tehty perinteisesti auktoriteettien sanelemana, mutta enää ylhäältäpäin sanelu ei Kataisen mukaan toimi. Hän muistuttaa, että ihmiset sitoutuvat muutoksiin paremmin, kun heillä on mahdollisuus vaikuttaa niihin.

– Enää ei koeta oikeana, että joku ylhäältä tekee elämäämme koskevia keskeisiä valintoja puolestamme. Holhouksen sijaan haluamme olla oman elämämme päättäjiä silloin, kun siihen on valmiudet.

Se varsinainen sanoma taisi tulla noissa sanoissa silloin kun siihen on valmiudet. Yksilöllisiä ratkaisuja ja valinnanvapautta tarjotaan niille, joilla on niihin varaa. Köyhille sanellaan edelleen ratkaisut eikä heillä ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa niihin.

Tästä on hyvänä esimerkkinä kulissien takana valmisteltava perusturvan työvelvoite, jota häveliäästi sanotaan osallistavaksi sosiaaliturvaksi. Se tarkoittaa Kelan tutkimusjohtaja Olli Kankaan mukaan toimeentulotukiasiakkaan lähettämistä hyötytyöhön.

Kyseessä on tosiaankin sosiaalipolitiikan paradigman suuri muutos, kuten ministeri Paula Risikon työrukkasena asiaa valmisteleva Antti Parpo on sanonut. Hyödyttömiä suita ei ruokita, vaan jokaisen on tehtävä hyödyllistä työtä puurolautasensa eteen. Muuta palkkaa siitä työstä ei sitten maksetakaan. Suuri muutos on siinä, että ennen hyötytyöksi katsottavaa toimintaa sanottiin palkkatyöksi ja siitä saatavaa vastiketta palkaksi.

Tietenkin tämä palkaton työ on sen köyhän etu. Kankaan mukaan hyötytyöstä saa työtön aktiivisuutta, toimintakykyä sekä tietoa ja taitoa hyödyntää yhä yksityisemmiksi käyviä palveluita.

Siitä saa siis suunnillen kaikkea muuta paitsi rahaa, jolla ostaa niitä yhä yksityisemmiksi käyviä palveluja.

Tästä on pakko vetää sellainen johtopäätös, että ei niitä yksityisiä palveluja ole köyhille tarkoitettukaan. Heidän osansa on tuottaa niitä palveluja  ruohonjuuritasolla palkatta niille, joilla on varaa Kataisen tarkoittamiin yksityisiin ratkaisuihin ja valinnanvapauteen.

Sääty-yhteiskunta on tullut takaisin.

*   *   *

Kuten blogini nettiosoitteesta huomaatte, niin olen jälleen joutunut pakkaamaan muuttokuormani. Kiitos kuuluu taas sille nimettömänä pysyttelevälle fb-kaverilleni, joka työn teki. Toivotan kaikille lukijoilleni parempaa uutta vuotta 2014.

Kommentit
  1. 1

    Marko sanoo

    Kun tuli kotitalousvähennys, niin pelättiin piikayhteiskunnan palaavan. Kotitaloustyöstä silti oli tarkoitus maksaa. Nyt se piikayhteiskunta tulee vauhdilla, kun joidenkin ihmisten täytyy tehdä tätä työtä ilman minkäänlaista palkkaa. Muistutan tässä vielä x:nnen kerran Kansainvälisen ihmisoikeusjulistuksen 22.-25. artikloista:
    22. artikla. Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.

    23. artikla. 1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. 2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. 3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot. 4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.

    24. artikla. Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.

    25. artikla. 1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta. 2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.

  2. 2

    Marko sanoo

    Ihminen voi olla hyvin aktiivinen myös itsenäisesti. Miten niin työttömät laitetaan ”virkistymään” työelämään? Monet ansiotyössä olevat virkistäytyvät aivan jossain muualla kuin työssä. Jotenkin tässä nyt laitetaan asioita päälaelleen. Ilmaistyöt vievät työpaikkoja ja se pahentaa tätä ns. kestävyysvajetta. Kenelle tämän työn katsotaan olevan hyötytyötä? Yrittäjälle?

  3. 3

    Ikuinen kieltäytyjä sanoo

    Saa nähdä miten käy kun tulen jälleen kerran sanomaan etten voi suostua työhön josta ei makseta palkkaa. Välillä mietin että antakaa vain se raivaussaha, tulisi ainakin lööpit että työtön riehui raivaussahan kanssa kuntoutuksessa. No, pelkkiä mietteitähän nämä, pelkään kyllä että joku nekin toteuttaa, on tämä siksi raakaa riistoa.

    • 3.1

      Nenolsk sanoo

      Samaa mieltä, kieltäytymisen lisäksi haluan paperilla kyseisen velvoitteen ja käsken postittamaan sen ihmisoikeustuomioistuimeen.
      Jos kerran työtä tarjoavat, niin vaadin siitä tes:in mukaisen korvauksen.
      Tämä ei tule jäämään tähän.