Todellinen syy

Perustoimeentulotuen myöntämisen siiräminen kunnilta Kelalle on saanut laajaa kannatusta Kelalta, kunnilta ja kuntalaisilta. Näin tuen myöntäminen saataisiin yhtenäistettyä ja tasapuolistettua koko maassa. Jopa peruspalveluministeri Susanna Huovinen on kääntänyt kelkkansa ja kannattaa ajatusta:

– Olen ollut aiemmin tiukastikin sillä kannalla, että siirtoa ei pitäisi tehdä. Uuden tiedon valossa olen joutunut arvioimaan kantaani uudelleen.

Näin siis ministeri Huovinen. Mikä sitten mahtaa olla se uusi tieto, jonka valossa hän on joutunut tekemään uudelleenarvioinnin?

Juuret juontavat hallituksen viime marraskuun rakenneuudistuspakettiin. Siellä sanotaan näin:

Annetaan 2014 alussa toimeentulotukeen liittyen STM:n uusi ohje, jossa edellytetään nykylainsäädännön mukaista tuen aleneman yhtenäistä soveltamista, jos henkilö kieltäytyy työstä tai aktiivitoimesta.

Tällainen ohje olisi selkeästi vastoin lakia.

Toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n mukaan toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on kieltäytynyt todistettavasti työstä, työvoimapalvelusta, koulutuksesta tai kuntouttavasta työtoiminnasta. Toistuvan kieltäytymisen perusteella tukea voidaan alentaa 40 prosenttia. Alentamisen yhteydessä on laadittava suunnitelma itsenäisen selviytymisen edistämiseksi.

Laki siis antaa sosiaaliviranomaisille mahdollisuuden kokonaisharkintaan asiakkaan tilanteen pohjalta. Lisäksi tuo suunnitelman pakollinen laatiminen on sitä samaa kokonaistilanteen kartoittamista ja  elämän suunnittelua, jolla asiakasta pyritään auttamaan pois toimeentulotuen piiristä.

Joku lienee kertonut ministeri Huoviselle, että kuntien sosiaaliviranomaisia ei voi ministeriön ohjeilla määrätä toimimaan vastoin lakia ja alentamaan kieltäytymistapauksissa tukea kaavamaisesti 20-40 %. Siksi hän on arvioinut tilanteen uudelleen ja katsoo Kelan etuuskäsittelijöiden olevan helpommin määräiltävissä.

Hän saattaa olla oikeassa. Kelassa tukihakemusten käsittely olisi kaavamaista, kasvotonta ja ohjeisiin perustuvaa. Jo nykyisin Kelan etuuksia käsitellään ihan eri puolella maata kuin missä hakija asuu. Toimeentulotuen hakijan kokonaistilannetta tuntematon etuuskäsittelijä joutuisi toimimaan ministeriön lainvastaisenkin ohjeen mukaan. Lain edellyttämä kokonaisharkinta jäisi pois.

Maksatuksen siirtäminen Kelaan ei kuitenkaan tee tuen kaavamaista alentamista yhtään sen laillisemmaksi kuin kuntien viranomaisten lainvastainen ohjeistaminenkaan. Ihan samat säännöt kokonaisharkinnasta pätevät myös Kelan etuuskäsittelyyn niin kauan kuin laki kokonaisharkintaa edellyttää.

Pitäisi vähitellen ruveta uskomaan, että lainvastaista ohjetta ei saa antaa. Jos sellainen annetaan, niin sitä ei saa soveltaa. Laki pitää muuttaa ensin eikä yrittää kiemurrella laitonta lailliseksi.

 

Ratsua vaihtaen

Meillä on sellaisia kansanedustajia, jotka pelkästään vastustavat milloin mitäkin. Jopa näennäisesti jotain puolustaessaan he vastustavat viholliseksi näkemäänsä. Ne viholliset ovat tietenkin maahanmuutto ja islam, joita ilman nämä edustajat eivät olisi koskaan päässeet eduskuntaan.

Maanantaina tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat loukuttivat homoseksuaaleja päähän Raamatulla ja mitä merkillisimmillä perusteluilla alkaen uimahallien pukuhuoneiden homoutumisesta.

Tiistaina tätä avioliitto-oikeutta vastustanut ja homoja usein ”äijämäisesti” pilkannut Juho Eerola vaihtoi lennossa ratsua ja hyökkäsi sateenkaarilippua heilutellen homojen puolesta islamia vastaan. Hän jätti kirjallisen kysymyksen homo- ja juutalaisvastaisista puheistaan tunnettujen muslimisaarnaajien kutsumisesta Suomeen. Kutsujana on helsinkiläinen yhdistys Helsingin  Muslimit ry. Eerola jopa vaati koko maan muslimiyhteisöltä anteeksipyyntöä kutsun lähetttämisestä.

En tiedä joko hänen ovellaan ovat jonossa pyytelemässä anteeksi vaikkapa sellaiset muslimiyhteisön edustajat kuin Rahime Zyskowicz, Atik Ismail ja Amin Asikainen. Tuskinpa ovat. Helsingin Muslimit ry on yksi yhdistys ja se edustaa koko muslimiyhteisöä yhtä vähän kuin hihhulein uskonlahko kaikkia maan kristittyjä.

Mitä näille vihasaarnaajille sitten pitäisi tehdä. Minunkin mielestäni he voivat painua sinne missä pippuri kasvaa, mutta ei se ole ihan niin yksinkertaista. Suomessa kun ei ole ennakkosensuuria, joten kenenkään puheita ei voida ennakkoon kieltää. Vasta jälkikäteen niistä voi joutua vastuuseen.

Tämä asia unohtuu merkillisen usein juuri niiltä samoilta, joiden mielestä heidän omia maahanmuuttaja-, muslimi- ja homovastaisia puheitaan ei saisi edes tuomioistuin arvioida jälkikäteen.

Voidaanko näitä ilmeisen tunnettuja vihasaarnaajia estää tulemasta maahan? Periaatteessa kyllä, koska Ulkomaalaislain 148 §:n 8-kohta sanoo näin:

Ulkomaalainen voidaan käännyttää, jos hänen voidaan tuomitun vankeusrangaistuksen perusteella tai muutoin perustellusta syystä epäillä syyllistyvän rikokseen, josta on Suomessa säädetty vankeusrangaistus, tai epäillä syyllistyvän toistuvasti rikoksiin.

Siitä vain soveltamaan lakia, lupaan olla puuttumatta sanallakaan asiaan. Liioitellen sanoen joskus tuntuu siltä, että ihan näitä kotimaisiakin kansankiihottajia oikeastaan pitäisi voida estää pääsemästä vaikkapa Lieksaan.

Seurasin äsken kuntauudistuksesta käytävää välikysymyskeskustelua. Siinä on sellainen aihe, jonka luulisi kiinnostavan kaikkia kansanedustajia. Jostain syystä näillä homojen, maahanmuuttajien ja islamin vastustajilla ei ollut aiheeseen mitään sanottavaa.

Se kertoo tarkkailijalle aika paljon heidän poliittisesta osaamisestaan ja painoarvostaan. He ovat tuulimyllyjä vastaan näyttävästi ratsastavia surullisen hahmon ritareita.

Aikakone

–  Jos alueelliseen itsehallintoon halutaan omistuksellista elementtiä, voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi äänimäärän suhteuttaminen maksettuihin veroihin tai kiinteään omaisuuteen. . ajatuspaja

-Perustuslaissa mainitulle alueelliselle itsehallinnolle on tarpeetonta vaatia demokraattista sisältöä, koska valtio jo on demokraattinen.

Tällaisia ehdotuksia ei olettaisi näkevänsä enää vuonna 2014. Teksti on perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perustan julkaisusta Kunnat kuntoon ja kirjoittaja on oikeustieteen maisteri Matias Forss. Koko julkaisu löytyy täältä ja Forssin kirjoittama luku alkaa sivulta 39.

Sivulta 53 alkavissa johtopäätöksissä hän käytännössä esittää kunnallishallinnon palauttamista ennen marraskuuta 1917 vallinneeseen tilanteeseen. Silloin vain veroa maksavat kuntalaiset saivat äänestää. Maksaja päätti.

Kunnallisesta itsehallinnosta säädettiin lailla 1865. Silloin ei tunnettu yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, vaan äänioikeus oli sidottu veronmaksukykyyn. Yksi kunnallisveroäyri vastasi yhtä ääntä ja äänioikeuden alaraja oli 200 markkaa vuodessa. Äänimäärää oli rajoitettu siten, että yksi henkilö sai äänestää enintään viidestoistaosalla paikalla olevien äänistä.

Käytännössä siis hyvin pieni osa kuntalaisista päätti kaikista kunnan asioista ja heidänkin äänensä painoarvo riippui maksettujen verojen määrästä. Ei siis mikään ihme, että esimerkiksi kansakoululaitos ja köyhäinhoito olivat joissain kunnissa ihan retuperällä. Mitäpä sitä köyhille ja köyhien kakaroille rahojaan antamaan. Se oli sen ajan käsitys demokratiasta.

Vaikka valtiollisissa vaaleissa annettiin kaikille oikeus vetää punainen viiva, niin se ei koskenut kunnallishallintoa. Vasta marraskuussa 1917 toteutettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kunnallisvaaleissa. Nyt työväenpuolueeksi itseään mainostava Perussuomalaiset ehdottaa ihan vakavalla naamalla paluuta sadan vuoden takaiseen aikaan.

Koska valtio jo on demokraattinen, niin kuntien ei sitä tarvitse olla. Kunnissa muutamat ökyisännät päättäkööt yhteisistä asioista, koska he maksavat eniten veroja. Suomen Perusta on keksinyt aikakoneen, jolla voidaan palauttaa myyttinen kultainen menneisyys. Silloin demokratia kuului vain maksukykyisille ja väestön valtaosa katseli sivusta.

Tämäkö on myös perussuomalaisen Suomen tavoite vai onko ajatuspajassa roiskittu tekstiä miten sattuu?

Oikealta ohi

Talviolympialaisten, Ukrainan tilanteen ja tasa-arvoisesta avioliitosta käytävän keskustelun varjoon on jäänyt perussuomalaisten oman ajatuspaja Suomen Perustan julkaisu Kunnat kuntoon.

Puolueen omalta kannalta onkin varmaan parempi, että julkaisu sivuutetaan vähin äänin samaan tapaan kuin kävi europarlamentaarikko Sampo Terhon työstämälle talouspoliittiselle ohjelmalle. Ihan samalla tavalla ajatuspajan teesit lyövät korville köyhiä. Siellä esitetään mm. sosiaalitukien leikkaamista, koulujen iltapäiväkerhojen välipalojen poistamista ja päivähoito-oikeuden osittaista poistamista. Maahanmuuttajilta tietenkin otetaan ihan kaikki pois ja alkoholisteille tarjotaan rahallisen tuen sijaan ruokakuponkeja.

Ehdotuksillaan tämä ajatuspaja rynnistää jopa ajatuspaja Liberasta oikealta ohi.

Koko yli 200-sivuinen julkaisu löytyy täältä ja tiivistetysti kuntia koskevat esitykset alkavat sivulta 218. Jätän poikkeuksellisesti sosiaaliedut vähemmälle ja keskityn kuntien henkilöstöä koskeviin ehdotuksiin.

Melkoista tavaraahan sieltä löytyy ja osa ehdotuksista olisi toteutuessaan suoraan vastoin lakia. Ajatustensa esittelijöillä tuntuu olevan jotain syvää kaunaa kuntien palveluksessa olevia vastaan. Heidän lomarahojaan vaaditaan poistettaviksi ja kuntien palkankorotuksia vaaditaan jäädytettäväksi useammaksi vuodeksi. Irtisanomisia tarjoillaan vähän jokaiselle ikään kuin työttömien lisääminen olisi paras keino kohentaa taloustilannetta.

Ajattelu tuntuu perustuvan siihen ikävän yleiseen käsitykseen, että kuntien työntekijät ovat pelkkiä suojatyössä istuvia johtajia, suunnittelijoita, tutkijoita ja heidän yhtä joutavia sihteereitään. Sanalla sanoen turhaa väkeä, joita ilman kunnat voisivat paremmin ja pystyisivät keskittymään peruspalvelujen tuottamiseen.

Yllättävän moni ei oikeasti tiedä, että jokaisen kunnan hallinnossa työskentelevien määrä on hyvin vähäinen. Heitä on suunnilleen prosentin tai parin luokkaa. Laskutavasta riippuen voi määrän tietenkin saada haluamakseen.

Eivät he turhaa väkeä ole. Potkaiskaapa pois koulutoimenjohtaja, niin halvaannutatte kunnan peruskoulun ja lukion. Irtiasanokaa sosiaali- ja terveysjohtaja, niin ajatte kaaokseen koko toimialan. Kaikki heidän alaisensa opettajat ja sairaanhoitajat ovat ilman muuta päteviä omassa työssään, mutta jonkun pitää johtaa ja koordinoida toimintaa.

Tämän tietää jokainen joskus kunnanvirastossa töissä ollut, joten puheet joutavan väen irtisanomisesta menevät populismin piikkiin.

Lomarahojen poistaminen olisi suoraan vastoin lakia, mutta vielä pitemmälle menee esitys kuntaliitoksia koskevan henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojan poistamisesta taannehtivasti. Se on vastoin koko oikeusjärjestelmämme perusteita.

Kuntarakennelain 29 §:n mukaan irtisanomissuoja on viisi vuotta. Jos tätä pykälää muutetaan, niin irtisanomissuojan poistaminen voi koskea vain lakimuutoksen jälkeen tapahtuvia kuntien yhdistymisiä.

Suomen oikeusjärjestelmään kuuluu taannehtivan lainsäädännön kielto. Se tarkoittaa sitä, että laki voi koskea vain sellaisia asioita, jotka tapahtuvat lain säätämisen tai muuttamisen jälkeen. Vanhemmissa asioissa noudatetaan vanhempaa lakia paitsi silloin, kun uusi laki johtaa lievempään lopputulokseen. Irtisanomissuojan poistaminen taannehtivasti sotisi tätä periaatetta vastaan.

Taannehtivan lainsäädännön kieltoa on rikottu vain kerran olosuhteiden pakosta, kun sotasyyllisiä tuomittiin. Se oli poikkeustapaus, jonka epäoikeudenmukaisuus myönnetään yleisesti.

Ajatuspaja on heitellyt ilmoille ajatuksia, joista suurimmasta osasta puolue tulee sanoutumaan irti. Saahan sitä ajatella, mutta oikeusjärjestelmän perusteet pitäisi sentään ymmärtää ottaa huomioon varsinkin silloin, jos ajatuksia on tarkoitus esittää toteutettaviksi.

Ajatuspajoissa taotaan kaikenlaista ja asiakkaan tehtäväksi jää miettiä tuotokselle käyttöä.

 

 

 

 

Halla-ahon ikiliikkuja

Lieksa ja Lieksan somalit ovat oppikirjaesimerkki ikiliikkujasta, jollaisena kiintiöpakolaisten sijoittaminen markkinoidaan vastahakoisille kuntalaisille. Valtio korvaa kunnalle pakolaisten sosiaaliturvamenot ensimmäisten kolmen vuoden ajalta. Tänä aikana kunnan kannattaa jakaa heille niin paljon harkinnanvaraisia tukia kuin laki sallii, koska se ei maksa kunnalle mitään, mutta tuet päätyvät paikallisiin kauppoihin ja palveluihin ja osa niistä palautuu veroina kunnan kassaan.

Sosiaalitoimen kautta kierrätettävien tukien lisäksi kuntaan saadaan työttömien maahanmuuttajien avulla pumpattua myös Kelan (eli valtion) suoraan maksamia tukia kuten lapsilisiä, asumistukia ja työmarkkinatukea. Lapsilisät ja työmarkkinatuet päätyvät kulutukseen ja asumistuet kunnan omistamien taloyhtiöiden kassaan.

Näin kirjoittaa kansanedustaja Jussi Halla-aho (PS) uusimmassa blogimerkinnässään Lieksalainen ikiliikkuja.

Tekstissään Halla-aho jatkaa ristiretkeään Lieksan somaleja vastaan eikä ilmeisesti aio hellittää ennen kuin saa aikaan jonkinlaisen sodan. Olkoon niin ja saakoon Halla-aho sotansa jos haluaa, mutta tästä hänen propagandastaan sanon muutaman sanasen. Se nimittäin paljastaa, että Halla-ahon tiedot kunnallistaloudesta ovat heikot tai sitten hän tapansa mukaan luottaa siihen, että hänen kannattajansa ymmärtävät asiasta vielä vähemmän.

Totta on, että valtio korvaa pakolaisille myönnettävät toimeentulotuet ensimmäisen kolmen vuoden ajan ja sen jälkeen vastuu siirtyy kunnalle. Halla-aho ei taida kuitenkaan tietää, että Lieksan kaltainen köyhä kunta saa ihan kaikille myönnetyistä toimeentulotuista valtionosuutena takaisin puolet. Tämä koskee niin pakolaisia kolmen vuoden jälkeen kuin koko ikänsä Lieksassa asuneitakin.

Tässä valossa Halla-ahon sanoman pitäisi oikeastaa loukata kaikkia toimeentulotukea saavia kantaväestöön kuuluvia. Hekin vievät tukensa paikallisiin kauppoihin ja osa niistä palautuu verotuloina kunnan kassaan. Valtio maksaa puolet tämän ikiliikkujan kuluista.

Kuntatalous on ikiliikkuja. Lieksan kaltainen köyhä kaupunki saa puolet kaikista  tuloistaan valtionosuuksina. Valtionosuuksilla tasataan kuntien taloudellisia eroja ja pidetään koko maa asuttuna. Katsotaanpa vähän Lieksan vuoden 2012 tilinpäätöstä:

Tilinpäätöksen kokonaismenot olivat 96 050 000 euroa. Verotuloja kaupunki sai 36 011 000 euroa ja valtionosuuksia melkein saman verran eli 35 294 000 euroa. Koko Lieksa siis elää puoliksi muun Suomen veronmaksajien rahoilla. Niin tekevät kaikki köyhät kunnat.

Toimeentulotukimenot olivat yhteensä 4 954 875 euroa. Summa sisältää sekä maahanmuuttajien että kantaväestön saamat tuet. Alle kolme vuotta kunnassa asuneiden pakolaisten tuet korvasi valtio kokonaan ja muiden tuista se korvasi puolet. Lieksa sai siis valtiolta ainakin kaksi ja puoli miljoonaa euroa toimeentulotuen valtionosuuksia. Halla-ahon logiikan mukaan myös lieksalainen tukea saava kantaväestö loisii valtion kustannuksella.

Menot olivat 96 miljoonaa ja toimeentulotuen osuus niistä alle viisi miljoonaa. Tämä on siis se summa, joka justiinsa kaataa kaupungin talouden, niinkö? Lisäksi se kaataa valtion talouden, koska puolet siitä maksaa valtio, niinkö? Hirveitä olentoja olette, lieksalaiset toimeentulotuen saajat.

Koska jotkut kuntien tilinpäätöksiä mielellään päin seiniä tulkitsevat kuntatalouden omatekoiset ekspertit lukevat myös blogiani, niin tässä heille tutkittavaksi Lieksan vuoden 2012 tilinpäätös. Esittämäni luvut löytyvät sieltä.

Ihan samaa peruslieksalaisten pilkkaamista on tuo aluksi siteeraamani Halla-ahon tekstin toinen kappale. Siitä tarvitsee vain poistaa sana ”maahanmuuttajien”. Ihan samalla tavalla peruslieksalaiset työttömät saavat lapsilisiä, asumistukia ja työmarkkinatukea ja vievät ne kauppaan ja taloyhtiöiden kassaan. Tämä raha tulee suoraan Kelalta (eli valtiolta eli veronmaksajilta).

Halla-ahon propagandan onttous paljastuu taas, vaikka se päällisin puolin vaikuttaa ihan fiksulta tekstiltä. Sen sisältö on kuitenkin vain se, että somaleille ei saa antaa mitään.

Tai sitten hän oikeasti pilkkaa omia työttömiä ja pienituloisia kannattajiaan pitäen heitä kunnallistalouden ikiliikkujan hyödyttöminä osina.

Ja kannattajat hurraavat.