Muutettavat muuttaen

Kansanedustaja Jussi Halla-aho kävi eurovaalikiertueellaan Lieksassa ja julkaisi tilaisuudesta kirjoituksen Lieksa kasirysyn partaalla.

Itse tilaisuuteen tai Halla-ahon sanomaan sen enempää puuttumatta haluan osoittaa miten helppoa on leimata mikä tahansa väestönosa tarpeettomaksi taloudelliseksi rasitteeksi yhteiskunnalle ja veronmaksajille. Otin pätkiä Halla-ahon tekstistä, muutin maahanmuuttajien tilalle työttömät ja muokkasin tekstiä muutettavat muuttaen aiheeseen sopivaksi. Kas näin:

Aluksi kuvailen niitä vaikeuksia, jotka liittyvät työttömyyden kustannusten laskemiseen tai edes arvioimiseen. Keskeinen ongelma on se, että on vaikea rajata ja määritellä sitä, mikä kaikki voidaan ja pitää laskea ”työttömyyden kustannuksiin”. Maksettujen työmarkkinatukien määrät ovat esimerkki selkeistä menoeristä, mutta entäpä esimerkiksi seuraavat:

1) Rikoksiin syyllistyneiden työttömien rikosuhreille aiheuttamat aineelliset ja ei-aineelliset vahingot? Poliisille, syyttäjälaitokselle, oikeuslaitokselle, vankeinhoitolaitokselle aiheutetut kulut? Entä ne epäsuorat kulut, jotka syntyvät siitä, että muiden asioiden käsittely esimerkiksi oikeuslaitoksessa ruuhkautuu? Kela ja Suomen hallinto-oikeudet tukkeutuvat työmarkkinatukea ja toimeentulotukipäätöksiä koskevista oikaisuvaatimuksista ja valituksista. Kun syrjäytyneen työttömän lapset otetaan huostaan, niin sekin maksaa messinkiä, mutta onko kyseessä työttömyyden kustannus?

2) Työttömyyden ympärille on muodostunut eräänlainen koulutus- ja kuntoutusteollisuus. Työttömille räätälöidyt työnhakukurssit, työpajat, kuntouttava työtominta  yms. yms. Voidaan ajatella, että ne ovat investointi tulevaisuuteen ja että ilman niitä kyseiset työttömät tulisivat tulevaisuudessa vielä kalliimmiksi veronmaksajalle, mutta toisaalta voidaan ajatella niinkin, että jos kyseisiä työttömiä ei olisi lainkaan olemassa, vältyttäisiin sekä kurssitusten että työkokeilujen epäonnistumisen aiheuttamilta kustannuksilta.

TE-toimistot ja niiden aiheuttamat kustannukset. Jos työttöminä olisi ainoastaan helposti ja itsestään työllistyviä ihmisiä, työttömyys aiheuttaisi paljon vähemmän keskustelua ja kriittisiä asenteita, jolloin TE-toimistoja ja muita työttömyyttä vastaan taistelevia viranomaisia ei tarvittaisi.

Erilaista työllisyyskoulutusta järjestävät koulutusfirmat ja konsultit saavat TE-toimistoilta rahakkaita tilauksia. Ovatko nämä työttömyyden kustannuksia?

3) Kun asuinalueen asukkaista n. 20% on työttömiä, maksukykyinen osa väestöstä alkaa harkita poismuuttoa. Kun alueen haluttavuus vähenee, laskee myös siellä olevien asuntojen ja liiketilojen arvo. Onko tämä arvonmenetys työttömyyden kustannus?

4) Kuka itse asiassa on työtön? Tämä kysymys on aika oleellinen puhuttaessa työttömyyden  kustannuksista. Lakkaako henkilö olemasta työtön saadessaan kuukaudeksi pätkätöitä? Kuuluvatko hänen lapsensa yhtälöön ja ovatko heidän aiheuttamansa kustannukset työttömyyden kustannuksia? Euroopassa on jo pitkään havaittu, että syrjäytyminen on ylisukupolvista.

5) Voidaan kysyä, onko ylipäänsä mielekästä laskea kaiken työttömyyden nettovaikutusta. Työttömäthän koostuvat hyvin erilaisista ryhmistä. On niitä, jotka työllistyvät nopeasti ja selkeästi hyödyttävät yhteiskuntaa veronmaksajina ja osaajina. On niitä, joiden vaikutus on plus-miinus-nolla. Ja sitten on niitä, joiden työttömyys on Suomen ja suomalaisten edun vastaista. Kannattaako näitä työttömiä käsitellä kokonaisuutena?

Toinen ongelma kustannusten arvioinnissa on se, että normaaleja taloudellisia tai kirjanpidollisia mittareita ei haluta soveltaa työttömyyteen, koska tulokset olisivat todennäköisesti epämiellyttäviä ja niiden pelättäisiin synnyttävän ja ylläpitävän vääriä asenteita.

Kolmas vaikeus liittyy tapaan, jolla työttömyyden kustannukset rahoitetaan. Työttömyyskassaan kuuluville työttömille maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa, mutta valtaosa menoista aiheutuu siksi, että kaikki pitkäaikaistyöttömät ovat pysyvästi Kelan ja sosiaalitoimen tulonsiirtojen varassa. Koska kaikilla Suomessa vakituisesti asuvilla on oikeus samoihin etuuksiin, työttömien aiheuttama rasitus esimerkiksi asumis- ja toimeentulotukimenoille on aika vaikea noukkia erilleen. Se toki voidaan havaita, että samalla, kun työttömien määrä kunnassa kasvaa, kasvavat myös sosiaali- ja terveysmenot.

Lisäksi osa kustannuksista on salaisia, esimerkiksi sosiaalitoimen harkinnanvaraiset tuet. Me emme tiedä, kenelle tukia myönnetään, mutta emme myöskään tiedä, millaisia asioita korvataan. Liikkeellä on paljon tietoja tai huhuja siitä, että työttömille maksetaan lomamatkoja tai että he voivat ostaa veronmaksajien piikkiin autoja tai ajella taksilla kansalaisopistoon ja takaisin. Tällainen herättää suurta närää työtä tekevissä kansalaisissa, jotka itse painivat toimeentulo-ongelmien kanssa. Sikäli kuin tällaiset tiedot eivät pidä paikkaansa, olisi varmasti kaikkien etu, että tiedot olisivat julkisempia kuin ne nykyään ovat.

Lieksan tilaisuudessa Halla-aholle aplodeja antamassa oli varmasti paljon lieksalaisia kantaväestöön kuuluvia työttömiä. Olisivatkohan he yhtä innostuneita, jos vaikka joku kokoomuslainen kansanedustaja ja eurovaaliehdokas laskettelisi samanlaista juttua työttömistä?

Tehkääpä ajatuskoe ja korvatkaa työttömät vaikka vanhuksilla, sairailla tai kehitysvammaisilla. Jos ihmisiä ruvetaan jakamaan vuohiin ja lampaisiin, hyödyllisiin ja hyödyttömiin, niin missä kohtaa se jakaminen loppuu? Vai loppuuko se missään?

 

Kommentit
  1. 1

    Joni Pelkonen sanoo

    Halla-ahon teksti on siis pelkkää sanahelinää jossa hyvin tunnetun retorisen silmänkääntötempun avulla saadaan faktoja sisältämätön, todellisuudessa vain tunteisiin vaikuttavaksi tarkoitettu propaganda vaikuttamaan uskottavalta tekstiltä lisäämällä siihen asiateksteistä tuttuja sanankäänteitä. Halla-aho siis aliarvioi lukijoitaan, tai sitten hän haluaa vaikuttaa ihmisiin joita pitää itseään tyhmempinä. Hyvin paljastettu.

    Halla-aho ei tietenkään ”alennu” keskustelemaan sellaisten ihmisten kanssa jotka tämän tempun hyvin tuntevat. Median edustajien sisälukutaidosta kertoo paljon se, että tällaista tarinaa kutsutaan medioissa yleisesti ”faktojen luettelemiseksi”.

  2. 2

    Make Löppö sanoo

    Pelkonen lausuu, että HHlla ei ollut mitään sanottavaa, mutta ei tietenkään esitä sitä, että mitä hänellä ei ollut sanottavaa tai miten se on ”väärin”.

    Enkä odota, että asiaan kukaan pureutuisi. Olisihan se kovin kivuliasta nimittäin 😀

    Pelkonen julistaa omalla sanahelinällään ja mutullaan, että HHlla on sanahelinää. Nähtäväksi jää muuttuuko sanahelinä konkreettiseksi faktatiedoksi esim. sillä tavoin, että esittäisi missä jokin asia on väärin.

    Esimerkki tästä on : 1+2 = 5. Pelkonen voisi korjata asian esittämällä matemaattisesti, että 1+2 = 5 ei ole näin vaan, että 1+2 =3. Sen sijaan Pelkonen julistaa, että 1+2=5 esittämällä, että ….se on väärin ? Tietenkään nyt 1+2 =5 on väärin, mutta jos jokin asia ON väärin, se on perusteltava ja palautetta alkuunsa. Ei itseään voi julistaa voittajakis shakkipelissä! Kunpa tämä joskus jossain tajuttaisiin.

    • 2.1

      Joni Pelkonen sanoo

      Johan tuo selvisi. Vai täytyykö sanan ”työtön” tilalle vaihtaa sana ”juutalainen”, ”muslimi” tai vaikkapa ”savolainen” ennen kuin alkaa sytyttää?

  3. 3

    Heikki Karhu sanoo

    Kyllä nuo kysymykset toimivat mainiosti työttömienkin kohdalla ja monen muun ryhmän. Ja aivan aiheellista olisikin laskea työttömyyden kustannuksia noin. Itseasiassa SYFO oli kehittämässä sosiaalisen tilinpidon mallia, missä nämä erilaiset seuraukset muutetaan rahaksi samoin kuin ”työttömyystoimenpiteiden” hyödyt. Näitä vertaamalla sitten saataasiin selville jonkin toimenpiteen rahallinen hyöty! Minä edelleenkin ehdottaisin laajaa ihmisten sosiaaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin lisäämistä, jottei tarvitsisi olla kateellinen uusiosuomalaisille, työttömille tai muuten vain köyhille!

    • 3.1

      Joni Pelkonen sanoo

      Pätee myös savolaisten, hämäläisten, lappalaisten, helsinkiläisten, ruotsalaisten tai vaikkapa hommafoorumilaisten kohdalla. Ehdotatko että nämäkin lasketaan, kerropa vielä miksi?

      • 3.1.1

        Oscari sanoo

        Miten olisi, pätisikö se myös eiralaisiin hyvinvointisuomalasiin? Siis, niihin, jotka tuolla Eiran parempien ihmisten kaupunginosassa asuvat? Olisiko herrä hällä-paha juuri sellainen?

        • 3.1.1.1

          Joni Pelkonen sanoo

          Kyllä taitaa päteä! Natsitkin kohdistivat vihansa juutalaisiin sillä perusteella että heillä meni *paremmin* kuin muilla saksalaisilla.

  4. 4

    Heikki Polojärvi sanoo

    Tarkasteltakoon siis seuraavaksi savolaisten, hämäläisten, lappalaisten, helsinkiläisten, ruotsalaisten tai vaikkapa hommafoorumilaisten työllistymisennustetta. Kaikki eroavaisuudet pitää näin tehdessä tietysti painaa villaisella ettei vain leimata ketään.

  5. 5

    Anssi Hartman sanoo

    Suomessa on vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen vahvistunut syyllisten etsimisen ja joidenkin väestöryhmien uhraamisen synkkä perinne. Johonkin on paha olo purettava kun meidät on kerran petetty ja menestys tyssäsi. Vastenmielisintä on, että tämä ilmiö tuottaa jatkuvasti määrittelyjä siitä, mitkä väestöryhmät ovat hyödyllisiä ja mitkä hyödyttömiä. Oikeastaan kaikki muut viiteryhmät ovat jokseenkin hyödyttömiä paitsi omani. Ilmapiiri on täynnä sokeaa, nimetöntä ja vihamielistä huutoa.

    Meitä keski-ikäisiä työssäkäyviä äijiä ei ole tapana nähdä kustannuseränä. Mutta kyllä mekin olemme syyllisiä moneen asiaan jos niin halutaan nähdä. Välillä tuntuu, että meidän itsellemme kuvittelemat etuoikeudet ne vasta maksavatkin.

    Blogikirjoituksen aihe osoittaa mitä tapahtuu, kun köyhä ryhtyy arvokonservatiiviksi ja oikeistolaiseksi. Siis joksikin mihin hänellä ei oikeasti ole varaa. Siinä vain paljastuu oma köyhyys. Mutta kyllä siellä joku on vielä minunkin alapuolellani! Jos ei ole, niin laitetaan.