Halla-ahon ikiliikkuja

Lieksa ja Lieksan somalit ovat oppikirjaesimerkki ikiliikkujasta, jollaisena kiintiöpakolaisten sijoittaminen markkinoidaan vastahakoisille kuntalaisille. Valtio korvaa kunnalle pakolaisten sosiaaliturvamenot ensimmäisten kolmen vuoden ajalta. Tänä aikana kunnan kannattaa jakaa heille niin paljon harkinnanvaraisia tukia kuin laki sallii, koska se ei maksa kunnalle mitään, mutta tuet päätyvät paikallisiin kauppoihin ja palveluihin ja osa niistä palautuu veroina kunnan kassaan.

Sosiaalitoimen kautta kierrätettävien tukien lisäksi kuntaan saadaan työttömien maahanmuuttajien avulla pumpattua myös Kelan (eli valtion) suoraan maksamia tukia kuten lapsilisiä, asumistukia ja työmarkkinatukea. Lapsilisät ja työmarkkinatuet päätyvät kulutukseen ja asumistuet kunnan omistamien taloyhtiöiden kassaan.

Näin kirjoittaa kansanedustaja Jussi Halla-aho (PS) uusimmassa blogimerkinnässään Lieksalainen ikiliikkuja.

Tekstissään Halla-aho jatkaa ristiretkeään Lieksan somaleja vastaan eikä ilmeisesti aio hellittää ennen kuin saa aikaan jonkinlaisen sodan. Olkoon niin ja saakoon Halla-aho sotansa jos haluaa, mutta tästä hänen propagandastaan sanon muutaman sanasen. Se nimittäin paljastaa, että Halla-ahon tiedot kunnallistaloudesta ovat heikot tai sitten hän tapansa mukaan luottaa siihen, että hänen kannattajansa ymmärtävät asiasta vielä vähemmän.

Totta on, että valtio korvaa pakolaisille myönnettävät toimeentulotuet ensimmäisen kolmen vuoden ajan ja sen jälkeen vastuu siirtyy kunnalle. Halla-aho ei taida kuitenkaan tietää, että Lieksan kaltainen köyhä kunta saa ihan kaikille myönnetyistä toimeentulotuista valtionosuutena takaisin puolet. Tämä koskee niin pakolaisia kolmen vuoden jälkeen kuin koko ikänsä Lieksassa asuneitakin.

Tässä valossa Halla-ahon sanoman pitäisi oikeastaa loukata kaikkia toimeentulotukea saavia kantaväestöön kuuluvia. Hekin vievät tukensa paikallisiin kauppoihin ja osa niistä palautuu verotuloina kunnan kassaan. Valtio maksaa puolet tämän ikiliikkujan kuluista.

Kuntatalous on ikiliikkuja. Lieksan kaltainen köyhä kaupunki saa puolet kaikista  tuloistaan valtionosuuksina. Valtionosuuksilla tasataan kuntien taloudellisia eroja ja pidetään koko maa asuttuna. Katsotaanpa vähän Lieksan vuoden 2012 tilinpäätöstä:

Tilinpäätöksen kokonaismenot olivat 96 050 000 euroa. Verotuloja kaupunki sai 36 011 000 euroa ja valtionosuuksia melkein saman verran eli 35 294 000 euroa. Koko Lieksa siis elää puoliksi muun Suomen veronmaksajien rahoilla. Niin tekevät kaikki köyhät kunnat.

Toimeentulotukimenot olivat yhteensä 4 954 875 euroa. Summa sisältää sekä maahanmuuttajien että kantaväestön saamat tuet. Alle kolme vuotta kunnassa asuneiden pakolaisten tuet korvasi valtio kokonaan ja muiden tuista se korvasi puolet. Lieksa sai siis valtiolta ainakin kaksi ja puoli miljoonaa euroa toimeentulotuen valtionosuuksia. Halla-ahon logiikan mukaan myös lieksalainen tukea saava kantaväestö loisii valtion kustannuksella.

Menot olivat 96 miljoonaa ja toimeentulotuen osuus niistä alle viisi miljoonaa. Tämä on siis se summa, joka justiinsa kaataa kaupungin talouden, niinkö? Lisäksi se kaataa valtion talouden, koska puolet siitä maksaa valtio, niinkö? Hirveitä olentoja olette, lieksalaiset toimeentulotuen saajat.

Koska jotkut kuntien tilinpäätöksiä mielellään päin seiniä tulkitsevat kuntatalouden omatekoiset ekspertit lukevat myös blogiani, niin tässä heille tutkittavaksi Lieksan vuoden 2012 tilinpäätös. Esittämäni luvut löytyvät sieltä.

Ihan samaa peruslieksalaisten pilkkaamista on tuo aluksi siteeraamani Halla-ahon tekstin toinen kappale. Siitä tarvitsee vain poistaa sana ”maahanmuuttajien”. Ihan samalla tavalla peruslieksalaiset työttömät saavat lapsilisiä, asumistukia ja työmarkkinatukea ja vievät ne kauppaan ja taloyhtiöiden kassaan. Tämä raha tulee suoraan Kelalta (eli valtiolta eli veronmaksajilta).

Halla-ahon propagandan onttous paljastuu taas, vaikka se päällisin puolin vaikuttaa ihan fiksulta tekstiltä. Sen sisältö on kuitenkin vain se, että somaleille ei saa antaa mitään.

Tai sitten hän oikeasti pilkkaa omia työttömiä ja pienituloisia kannattajiaan pitäen heitä kunnallistalouden ikiliikkujan hyödyttöminä osina.

Ja kannattajat hurraavat.

 

 

 

 

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    kyllähän se todellisuudessa kaikkia pilkkaa joiden instrumentaalinen ihmisarvo on jotakin muuta kuin töissä käyvä tippainssi. sillä vaan ei saa mediaa, kun mainitsee maahanmuuttaja, alkaa etusivut revetä.

  2. 2

    Seppo Lavikainen sanoo

    ”Verotuloja kaupunki sai 36 011 000 euroa ja valtionosuuksia melkein saman verran eli 35 294 000 euroa. Koko Lieksa siis elää puoliksi muun Suomen veronmaksajien rahoilla. Niin tekevät kaikki köyhät kunnat.”

    En jaksa tuota ”hyyssärit sitä ja kriitikot tätä” paskan jauhantaa kommentoida, mutta haluaisin oikaista Sakarin virheellisen käsityksen tuosta Lieksan elättämisestä muun suomen verorahoilla.

    Ei se niin ole, että muu suomi elättää Lieksalaisia tai muitakaan kuntia. Täytyisihän sinun ymmärtää asioihin perehtyneenä mistä tuo valtion osuus muodostuu, vai etkö ymmärrä? Noh, jos et sitä tiedä, niin kerron sen kansankielellä:

    Valtion kunnille jakama tasaushan perustuu juuri siihen kuinka paljon kunta saa kuntalaistensa verotuloista kerytettyä verotuloja. Koska alueelliset erot palkoissa ovat hyvin suuria, niin valtion tasausjärjestelmällä tätä korjataan niin, että myös Helsingin ulkopuolella säilyisi kunnilla mahdollisuus tuottaa niitä lakisääteisiä palveluita, mitä Helsingissäkin tulee kansalaisille tarjota. Esimerkiksi samaa työtä tekevä ( kirvesmies) saa Helsingissä 4000€ palkkaa/kk ja vastaavasti Lieksassa tuosta samasta työstä kirvesmies saa vain 2500€/kk, niin tietysti myö Helsingin kaupunki saa verotuloja enemmän Lieksaan verrattuna. Tätä eroa kuntien verokertymista valtio tasaa niin, että kunnat Helsingistä- Ivaloon pystyisivät tuottamaan lakisääteiset palvelut. Kysymyksessä ei siis ole ”köyhien” kuntien elättäminen, vaan valtion verotulojen tasaaminen lain mukaan.

    Ellei tällaista valtion tasausta olisi olemassa, niin kaikki asuisivat nykyisin Helsingissä, koska kehä-3 ulkopuolella kunnallisveroäyri olisi minimissään 69%.

    • 2.1

      sakutimonen sanoo

      Kun nyt ruvetaan puhumaan valtionosuuden määritelmästä, niin valtionosuus on valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon säädetty tulojentasausjärjestelmä, jonka tarkoitus on tasata tulopohjassa, kustannusrakenteessa ja palvelutarpeissa olevia kuntien välisiä taloudellisia eroja. Valtionosuudet ovat laskennallisia ja määräytyvät esimerkiksi kunnan väestön ikärakenteen tai opetuksen oppilasmäärien ja eri palveluiden yksikkökustannusten perusteella.

  3. 3

    muuan hirvone vaa sanoo

    Niin siis Lavikainen, tuo kuntien tulojen tasaaminen valtionavuilla on juuri sitä, että rikkaammista kunnista virtaa rahaa köyhemmille kunnille. Valtio tasaa sitä juuri sen takia, että koko maa pysyisi asuttuna.

    Halla-ahohan on talouspolitiikassa tunnustautunut hyvin kokoomuslaiseksi ja ennen parrasvaloihin nousuaan mm. valitellut sitä miten helsinkiläiset joutuvat elättämään lökäpöksyistä junttisuomea.

    • 3.1

      Seppo Lavikainen sanoo

      Ei voida puhua rikkaamista tai köyhemmistä kunnista, kun valtion verotuloja tasataan. Esim. Jyväskylä kerää verotuloja enemmän, kuin Polvijärvi/asukas, mutta on silti köyhempi kunta suhteutettuna asukaslukuun.

      Mielestäni kuntien nettovarallisuutta ja velkoja ei kannata sotkea tähän valtion verotulojen tasaukseen, niin on helpompi ymmärtää kuinka tuo paletti toimii.

  4. 4

    Seppo Lavikainen sanoo

    Ah ja tietenkään tuo edellä mainitsemani ei ole ainut tekijä, kun näitä valtion keräämiä verovaroja pyritään jakamaan tasapuolisesti, vaan niihin kuuluu myös muita alueellisia eroja, kuten sairastavuus, työttömyys, ikärakenne,… Jos sitten otetaan esille Lieksa, niin sinne valtio kanavoi veronmaksajilta kerättyjä euroja huomattavasti näiden pakolaisten aiheuttamiin kustannuksiin. Nykyisellään valtion tuki pakolaisten vastaanotosta kestää 3-4 vuotta Lieksassa tapauskohtaisesti.

    Tuon ajan jälkeen, kun valtion ”suora” tuki lakkaa, niin karkeasti laskettuna puolet pakolaisen aiheuttamista kuluista lankeaa Lieksalaisten veronmaksajien hartioille. Se taas tarkoittaa sitä, että kaupungin paine korottaa veroprosenttia kasvaa.

    Mielestäni tuollainen kuntapolitiikka, mitä Lieksassa nyt harjoitetaan on lyhytnäköistä. Minusta tällaisiin kuihtuviin ja työpaikoista kärsiviin muuttotappio paikkakuntiin ei tulisi sijoittaa pakolaisia. Kunnan talous ei parane sillä, että otetaan ”pikavippi” huimalla korolla.

    • 4.1

      sakutimonen sanoo

      Ihan saman logiikan mukaan kaikki kunnan toimeentulotukea saavat asukkaat pitäisi sitten karkottaa kunnasta, koska puolet heidän saamistaan tuista rasittaa kunnan taloutta ja aiheuttaa painetta veroprosenttiin. Eikö?

      Vakavasti puhuen minä pidän valtionosuusjärjestelmää erittäin tarpeellisena ja se on elinehto maan asuttuna pitämiselle. Kyse on nyt siitä, että Halla-aho näpertelee sinänsä pienten summien kanssa ymmärtämättä edes valtionosuusjärjestelmää.

      • 4.1.1

        Seppo Lavikainen sanoo

        Hmm… no eihän se nyt ihan noin mene. Sehän on aivan sama onko kaikki toimeentulon varassa elävät karkoitettu Utsjoelle asumaan vai levitetty pitkin suomea, kun näistä koituva kustannus veronmaksajille kuitenkin yhtä suuri. Voidaan tietysti spekuloida missä on edullisemmat elinkustannukset,… mutta summa-summaarum, niin lopputulos on sama.

        Järkevämpää kuitenkin maahan saapuvien pakolaisten kohdalla minusta olisi sijoittaa heidät sellaisiin kasvukuntiin, joissa olisi edes mahdollisuus työllistyä ja intekroitua yhteiskuntaan. Lieksa ei valitettavasti ole sellainen kunta.

        Mitä sitten tulee tuohon vertaukseen kaikkien toimeentulon varassa elävien ja pakolaisten suhteen, niin en oikein osaa heitä lokeroida eri kastiin. (piruillessani kuitenkin sen verran lokeroin, ettei kaikki Lieksaan muuttavat toimeentulon varassa elävät saa tervetuliaisrahaa 800€). 🙂 oli pakko 🙂

        Kun kommentoin näitä ”kipeitä” asioita, niin tapanani on jättää pois yksilöt, ihonväri, uskonto, kansalaisuus,… mutta valtiomme harjoittamaan maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan haluan kohdistaa eriäviä mielipiteitäni.

        Valtionosuusjärjestelmästä olen kanssasi ihan samaa mieltä.

        • 4.1.1.1

          sakutimonen sanoo

          Arvostan Lavikaisen tapaa esittää mielipiteensä perustellusti ja asiallisesti.

          Lakien ja demokratian valossahan tilanne on suunnilleen näin: Valtion demokraattisesti valitsemat päättäjät ovat päättäneet ottaa maahan pakolaisia ja Lieksan samoin demokraattisesti valitut päättäjät ovat päättäneet ottaa heitä Lieksaan. Suomen kansalaisella ja laillisesti maassa olevalla ulkomaalaisella on kuitenkin oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa, joten jos pakolaiset eivät työllisty Lieksassa, niin he vähitellen muuttavat työn perässä muuanne ihan kuten kantaväestökin. Näin Lieksa jää heille jonkinlaiseksi kotoutumisen välietapiksi. Monien ns. maahanmuuttokriittisten väitettä maahanmuuttajien jäämisestä pysyvästi toimeentulotuen varaan ihan tahallaan pidän pelkkänä ennakkoluuloisena propagandana.

  5. 5

    Kaija Laine sanoo

    Seppo Lavikainen mainitsee ensimmäisessä kommentissaan että samaa työtä tekevät saavat eri palkkaa riippuen kunnan varallisuudesta. Näinhän ei kuitenkaan ole. Kunnat olivat aiemmin jaettu kahteen kalleusluokkaan, ja tämä vaikutti joihinkin tukiin ja etuisuuksiin, jako kuitenkin poistui vuonna 2007.
    Ja muistan että joskus 1980-luvulla Helsingissä maksettiin joilllakin aloilla hieman ”kalleuslisää”, mutta lisä oli ehkä 20% maksimissaan.
    Kirvesmiehelle, jota Lavikainen käytti esimerkkinä, maksetaan todella erikokoisia palkkioita ympäri maata, riippuen aivan siitä onko maksava taho rakennusfirma, yksityinen vai kunnallinen taho. Helsingissä tuskin nykyisin maksetaan maan parhaita palkkoja rakennusalalla, Virosta tulee sen verran halvalla rakennustyöntekijöitä, ettei pysty. Esimerkiksi hoitoalalla taas palkka on aika lailla sama ympäri Suomen, vaihtelua tietysti työnantajan mukaan. Siihen että ero olisi Lavikaisen esittämän esimerkin suuruusluokkaa, en oikein usko, ellei puhuta yritysjohdon palkoista. Kyllä ne on 90-luvulle jääneet ne ajat jolloin etelä-Suomessa kirvesmies saattoi saada 50 % enemmän palkkaa kuin työmaan vastaava mestari, mihin tuo esimerkki viittaa,

    • 5.1

      Seppo Lavikainen sanoo

      @ Kaija. En mielestäni maininnut ”samaa työtä tekevät saavat eri palkkaa riippuen kunnan varallisuudesta” missään kommentissani ja kyllä se mielestäni on edelleen niin, että mm. Helsingissä maksetaan huomattavasti parempia palkkoja. Tuon voi tarkistaa keskiansiotaulukoista. Kauniaiseta en viitsi edes mainita, mutta esim. Lieksassa se oli vuonna 2010 1641€/kk. ja vastaavasti Espoossa 3012€/kk. Juuassa tuona vuonna keskiansiot oli 1558€/ kk.

  6. 6

    sanoo

    En ymmärrä ylipäätään, miksi yleisesti käytetään validina perustelua sitä, että ”saahan kantaväestökin sitä ja tätä”, sillä pakolaiset/turvapaikanhakijat yms. ovat kuitenkin ns. ylimääräinen, harkittavissa menoerä. Eli: jos kunta on jo ennestään taloudessa pakkasen puolella, niin täytyy miettiä onko varaa ottaa lisää ihmisiä, jotka ajautuvat mitä todennäköisimmin sosiaaliturvan piiriin. Kantaväestön sossumenoja emme voi ns. etukäteen välttää. Tämä siis ihan taloudelliselta näkökannalta. Lisäksi, Lieksa on ollut kartalla tulehtuneesta tilanteesta jo vuosikausia, joten nyt koko homma on helppo laittaa Halla-ahon syyksi.

    • 6.1

      Armas Käki sanoo

      Sakarikin unohtaa että kotoperäinen vähäosainen ei ole samalla tavalla poliittinen valinta kuin vaikkapa kiintiöpakolainen.

      Mutta en ota tuohon kantaa muuten.
      Ei Sakari ole ainoa joka vetoaa tähän virheargumenttiin.

      Eikä mielestäni millään maalla ole velvollisuutta ottaa vastaan meidän karkoittamiamme suomalaisia sosiaalitapauksia.

  7. 7

    Armas Käki sanoo

    ”Suomen kansalaisella ja laillisesti maassa olevalla ulkomaalaisella on kuitenkin oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa, joten jos pakolaiset eivät työllisty Lieksassa, niin he vähitellen muuttavat työn perässä muuanne ihan kuten kantaväestökin.”

    Ajatuksen tasolla noin se menee, kuten Saku kirjoittaa. Unohtuu vaan se että erilaiset tukimuotomme passivoivat eri tavoin erilaisia ihmisiä. Voihan olla että Lieksastakin on jo moni maahanmuuttaja lähtenyt kasvukeskuksiin töihin tai työnhakuun, sitä en osaa sanoa.

    Vaikuttaa kuitenkin siltä että tämä Jussin blogista lainattu lause pitää paremmin paikkansa:
    ”Lieksassa tulijoiden määrä näyttää ylittäneen sen kriittisen pisteen, jonka jälkeen maahanmuuttajayhteisö itsessään alkaa toimia magneettina uusille tulijoille. Lieksassa on niin paljon somaleja, ettei heillä ole mitään tarvetta poistua sieltä.”

    • 7.1

      keke sanoo

      ”Unohtuu vaan se että erilaiset tukimuotomme passivoivat eri tavoin erilaisia ihmisiä.”
      Voi olla tai voi olla olematta. Annnas kun arvaan että kun ne yhteiskunnan tukipilarit on kaadettu niin passivointi loppuu kuin seinään?

      ”Vaikuttaa kuitenkin siltä että tämä Jussin blogista lainattu lause pitää paremmin paikkansa”

      No ne mestarin sanomiset on niitä mestarin sanomisia http://youtu.be/30SSbpq-o_A?t=1m12s ja niille pitää antaa juuri se arvo minkä se ansaitsee.

      • 7.1.1

        Armas Käki sanoo

        ”Voi olla tai voi olla olematta. Annnas kun arvaan että kun ne yhteiskunnan tukipilarit on kaadettu niin passivointi loppuu kuin seinään?”

        Noin voisi ajatella. Kukapa ei leipänsä eteen tekisi, jos se on edellytys.

        ”No ne mestarin sanomiset on niitä mestarin sanomisia http://youtu.be/30SSbpq-o_A?t=1m12s ja niille pitää antaa juuri se arvo minkä se ansaitsee.”

        Menee tuo vähän ohi, mutta tarkoitatko että sanoma on tosi tai epätosi riippuen kuka sen sanoo?

        • 7.1.1.1

          keke sanoo

          ”Noin voisi ajatella. Kukapa ei leipänsä eteen tekisi, jos se on edellytys.”
          No leivän suomessa saa pöytäänsä tekemättä töitä. Kummasti vaan monella silti hinku työelämään on ja aika harva siellä työelämässä sosiaalietuuksille kaipailee.

          ”Menee tuo vähän ohi, mutta tarkoitatko että sanoma on tosi tai epätosi riippuen kuka sen sanoo?”
          Niin siis tämä mestarin on hourinut noista palavista ghetoista ja shariasta suomalaisissa ja ruotsalaisissa urbaaneissa kaupungeissa. Hänet on nyt sitten naurettu ulos sieltä kun ei ole havaittavissa rotumellakoita eikä kivitettyjä naisia katukuvassa. Se looginen jatkehan on sitten mennä peräkylille jauhamaan sitä miten kunnan talous menee kuralle, koska mamujen toimeentulotuki. Ei sillä pitkät perinteethän suomessa on tällä että kylähullut aina silloin tällöin käyvät esiintymässä myös naapurpitäjissä mutta kai se aiheellista on aina silloin tällöin muistuttaa kaverista jos vaikka joku höyrypää meinaa tosissaan miehen puheita ottaa.

          • 7.1.1.1.1

            Armas Käki sanoo

            ”No leivän suomessa saa pöytäänsä tekemättä töitä. Kummasti vaan monella silti hinku työelämään on ja aika harva siellä työelämässä sosiaalietuuksille kaipailee.”

            Niin, onneksi sosiaaliturva ei juuri meitä suomalaisia passivoi. Kyllä niitä poikkeuksiakin silti löytyy.

            ”Niin siis tämä mestarin on hourinut noista palavista ghetoista ja shariasta suomalaisissa ja ruotsalaisissa urbaaneissa kaupungeissa.”
            No älä nyt säikähdä yksiä luentoja. Onhan se aina hyvä ottaa oppia länsinaapurin virheistä.

  8. 8

    talousmiäs sanoo

    Jos kunta on niin köyhä, että puolet sen sosiaalituistakin pitää maksattaa valtiolla, niin sitä edesvastuuttomampaa on ottaa kuntaan maahanmuuttajia, joiden tuet maksetaan kokonaan valtion kassasta.

    Lisäksi Halla-ahon teksti käsitteli maahanmuuttobusinesta kokonaisuutenaan. Tämä malli toteutuu kaikkialla muuallakin ja puroista syntyy..

  9. 9

    Armas Käki sanoo

    Lieksan päättäjille tuli varmasti yllätyksenä se, että tulijat eivät vielä olekaan muuttaneet muualle kasvukeskuksiin, vaikka näin on nähty tapahtuvan muilla vastaavilla syrjäpaikkakunnilla.
    Näin varmasti olisikin tapahtunut, jos heitä olisi ollut paljon vähemmän.

    Mutta ei se Lieksan päättäjien alkuperäinen ajatus ollut yhtään taannoista Heinolan tapausta jalompi. Pukivat sen kyllä nätimmin.

    Kenelle on hyötyä siitä jos maahanmuuttaja ei halustaankaan huolimatta työllisty? – ei kenenkään, ei ainakaan hänen itsensä tai kunnan.
    Siksi on huono peruste sijoitta tulija sinne missä on halvimmat ylläpitokustannukset. (vrt. tyhjillään oleva vuokrakasarmi vaikkapa)
    Siksi myös hämmästelen Lieksan kunnanjohtajan lausuntoa jonka mukaan on tappio jos maahanmuuttaja menee muualle ja työllistyy siellä.

  10. 10

    Rogue sanoo

    Miksi ”koko maan asuttuna pitäminen” on arvo, jota valtion tulisi edistää?

    • 10.1

      sakutimonen sanoo

      Maan nykyiselle hallitukselle se ei enää olekaan mikään arvo. Pohjois-Karjalaa tyhjennetään koko ajan. Varuskunta vietiin ja kaikki valtion virastojen keskittämiset johtavat Kuopioon. Joskus olen kirjoittanutkin, että Pohjois-Karjala aiotaan tyhjentää asukkaista ja jättää kaivosteollisuuden temmellyskentäksi. Onhan sekin jonkinlainen arvo.

      • 10.1.1

        Rogue sanoo

        No onko se siis sun mielestä tärkeä arvo? Jos on, niin miksi?

        • 10.1.1.1

          Armas Käki sanoo

          Kyllä se ainakin minusta on tärkeä arvo. On tärkeää pitää koko maa elinkelpoisena.

          Esimerkiksi Lieksan seudulla Koli on luontoarvollisesti merkittävimpiä paikkojamme. Sitä kannattaa hyödyntää vaikkapa matkailuvalttina.

  11. 11

    Papi sanoo

    Ainakin Halla-Aho on onnistunut siinä, että asioista käydään keskustelua, sehän
    on tavoite kirjoituksilla. Tietysti joka asiaa ei voi eikä kannata laskea rahassa, mutta ei sitä pidä unohtakaan.