Martin ja Martti

– Jos Martille ja hänen perheelleen maksetaan peruspäiväraha, lapsilisät ja kotihoidon tuki 500 päivän ajan, Martin perhe saa noin 30 000 euroa.

Näin voisi muuttaa kuulumaan Ajankohtaisen kakkosen eilisiltaisen kauhistelun virolaisen Martinin Suomesta mahdollisesti saamista sosiaalietuuksista. Ainoa ero on, että virolaisen Martinin tilalla on suomalainen Martti.

Tätä voivat miettiä kaikki ne suomalaisia etuuksia nauttivat, jotka sosiaalisessa mediassa ovat kauhistelleet virolaisen, Suomessa työtä tekevän ja tänne veronsa maksavan saamia etuuksia. He kuvittelevat paheksuvansa Suomen avokätisiä sosiaalietuuksia ulkomaalaisille, mutta käytännössä he paheksuvat koko sosiaalietuusjärjestelmää. He siis ovat oikeistolaispolitiikan ja uusliberalismin parhaita puolustajia.

Kuten tuossa linkittämässäni jutussa todetaan, niin Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu asumiseen Suomessa. EU-lainsäädännön perusteella suomalaisten sosiaaliturvaetuuksien piiriin voi kuitenkin päästä, vaikka ei asuisi Suomessa.

Sama toimii myös toiseen suuntaan. Toiseen EU-maahan töihin menevä suomalainen pääsee osalliseksi työntekomaan sosiaalietuuksista, vaikka ei asuisi siinä maassa. Liikenne on kuitenkin esim. Viron suhteen melko yksisuuntaista ihan siitä syystä, että Viro on vienyt uusliberalimin paljon pitemmälle kuin Suomi.

Viron palkat ovat matalat, koska ay-liikettä ei käytännössä ole. Sosiaalietuudet ovat lähestulkoon olemattomat, koska uusliberalismi edellyttää sitä. Matala tasaverotus pitää huolen siitä, että sosiaalietuudet eivät koskaan pääse nousemaan ja korkea työttömyysaste huolehtii halvan työvoiman jatkuvasta saatavuudesta.

Ei siis mikään ihme, että liikenne toisesta EU-maasta Suomeen on yksisuuntaista. Viron työttömyys ja matalat palkat pakottavat ottamaan työtä vastaan Suomesta usein alle työehtosopimusten. Vaikka se on laitonta, niin silti se on tavallista. Työnantajat käyttävät härskisti hyväkseen Suomen sosiaalietuuksia jopa mainostamalla niitä. Näin työnantajat saavat halpatyövoimaa valtion kustannuksella ja ns. maahanmuutokriittiset pääsevät vaatimaan rajojen sulkemista. Televisionkatsoja järkyttyy kuvitteellisen Martinin mahdollisesti saamista etuuksista ja äänestää ns. maahanmuuttokriittisiä kuvitellen heidän sulkevan rajat.

Eivät sulje ns. maahanmuuttokriittiset rajoja, koska heillä ei ole eikä tule olemaan siihen valtuuksia. Siitä pitävät huolen Suomen jäsenyys EU:ssa ja vapaan liikkuvuuden takaava Schengen-sopimus. Ns. maahanmuuttokriittiset eivät siis voi tehdä mitään muuta kuin repiä päätänsä ja lietsoa ulkomaalaisvastaisuutta. Ainakaan ohjelmassa haastatellulla Jussi Halla-aholla ei ollut tarjota mitään muuta lääkettä kuin rajojen sulkeminen tai sosiaalietuuksien poistaminen ulkomaalaisilta.

Rajoja ei voi sulkea ja Suomessa noudatetaan Suomen lakia myös sosiaalietuuksien osalta. Jos maksaa Suomeen veroja, niin silloin pääsee osalliseksi Suomen sosiaalietuuksista.

Virolainen Martin saa siis saman kuin suomalainen Martti, mutta nähtävästi Ajankohtaisen kakkosen, ns. maahanmuutokriittisten ja monen kansalaisen mielestä näin ei saisi olla. Virolaisen Martinin pitäisi siis tulla Suomeen tekemään työtä ja maksamaan veroja. Hänellä olisi vain velvollisuuksia, mutta ei oikeuksia. Työn loputtua hänen pitäisi palata takaisin kotiinsa niine hyvineen. Viimeinkin olisi löydetty se työntekijä, joka käy tekemässä työt halvalla ja poistuu kuvasta työn loputtua. Uusia saadaan tarpeen mukaan.

Kun kansalaismielipide saadaan tällaisilla jutuilla hyväksymään työntekijöiden eriarvoisuus ja sosiaalietuuksien poistaminen joiltain ihmisryhmiltä, niin sitten onkin helppoa ottaa etuudet pois kaikilta. Onhan se ihan kamalaa, että työttömän suomalaisen Martin perhe kuittaa 30 000 euroa ihan tuosta vain, tekemättä mitään.

Mutta sehän on ihan asia, niinkö sanotte? Ei se ole. Omia sosiaalietuuksianne te siinä paheksutte. Miettikää tätä päissänne.

 

 

 

Työttömille kovennettua

Yli puolet maamme sosiaali- ja terveysjohtajista, Kela-johtajista ja TE-toimistojen johtajista on sitä mieltä, että kaikki työttömät pitäisi velvoittaa tekemään työtä tai osallistumaan vapaaehtoistoimintaan vähintään kaksi tuntia viikossa. Sosiaalibarometrin kysymykseen vastasi 140 kuntien sosiaalijohtajaa, 67 Kela-johtajaa ja 89 TE-toimiston johtajaa.

Perustelut ovat tutut: pakkotyö pitää yllä työkykyä ja estää syrjäytymistä. Ajatusta vastustavat sanovat, että järkevän työn järjestäminen on hankalaa ja aiheuttaa kustannuksia. Lisäksi on mahdollista, että työttömiä käytetään ilmaisina työntekijöinä ja näin vähennetään palkkatyötä.

Hyvää vauhtia etenevän vastikkeellisen sosiaaliturvan päätarkoitus ei olekaan etsiä työttömille järkevää tekemistä. Ihan yhtä hyvin kaikki kunnan työttömät voidaan koota kerran viikossa torille seisomaan asennossa. Tällä seisottamisella olisi kuntataloudelle täsmälleen yhtä positiivinen vaikutus kuin vaikeasti ja kalliisti järjestettävällä puuhastelulla.

Ja miksi sillä on sama vaikutus? Kyse on kunnan työllistämisvelvoitteesta ja työmarkkinatuen maksuosuudesta..

Laissa on säädetty kunnalle työllistämisvelvoite. Älkää erehtykö luulemaan, että se tarkoittaa velvollisuutta järjestää palkkatyötä. Sitä se ei tarkoita, vaan kyseessä on työllistämisen käsitteen tahallinen hämärtäminen.

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaan työllistämisvelvoitteensa laiminlyövä kunta joutuu maksamaan 500 päivää työttömänä olleen työmarkkinatuesta Kelalle 50 %. Ensi vuoden alusta työttömyyspäivien määrä on 300 ja maksuosuudeksi tulee 100%. Kuntataloudelle on siis tulossa entistä kovempi rasite, joten jotain kannattaa järjestää. Jo neljän tunnin viikottainen työllistämiseksi nimetty toiminta vapauttaa maksuosuudesta ja lisäksi kunta saa työllistämismaksua valtiolta 10,09 euroa/työllistetty/päivä.

Tämä neljän tunnin työllistäminen voi olla ihan mitä tahansa; kukaan ei tule nykyisinkään tutkimaan sen sisältöä. Sama maksuosuuskäytäntö tulee ihan varmasti sisältymään lähes sellaisenaan myös osallistavaan sosiaaliturvaan. Vain työvelvollisuuden ajassa saattaa olla eroa.

Talousvaikeuksissa olevien kuntien on siis pakko keksiä jotain työllistämiseksi sanottavaa. Jokainen ymmärtää, että kahden tai neljän viikkotunnin takia ei kannata ruveta järjestämään järkeviä töitä. Jos työtä teetetään enemmän, niin sitten tarvitaan palkattua henkilökuntaa suunnittelemaan, järjestämään ja ohjaamaan töitä. Ei ketään voi päästää ilman ohjausta itselleen vieraaseen työhön tekemään mitään sellaista, mihin vaaditaan koulutusta ja kokemuksen kautta hankittua pätevyyttä. Eikä niin saa tehdäkään, koska työvelvoitteella ei saisi korvata palkkatyötä.

Se tulee kalliiksi. Paljon halvempaa olisi koota kaikki työttömät kerralla muutamaksi tunniksi johonkin paikkaan olemaan tekemättä mitään. Torilla asennossa seisottaminen olisi varteenotettava vaihtoehto, koska samalla kaikki työttömien runsaista etuuksista kateelliset veronmaksajat pääsisivät paheksumaan näitä sosiaalipummeja. Saa nähdä mikä kunta ensimmäisenä ottaa tällaisen työllistämisen käyttöön.

Koettakaan nyt herätä ja nähdä mitä silmienne alla tapahtuu. Sosiaalibarometriin vastanneet johtajat kertovat ihan selvästi asenteensa niitä kohtaan, joita heidän pitäisi työnsä puolesta auttaa. Olonsa turvatuksi luulevat työssäkäyvät hurraavat ajatukselle, että laiskureille löytyy kuri.

Kuvaavaa on, että työttömiltä ei ole koskaan kysytty heidän halukkuuttaan palkattomiin töihin.

 

 

Ylenpalttinen vastaanottoraha

Facebookissa leviää taas kerran marraskuulta 2009 peräisin oleva Ylen pikku-uutinen, jonka mukaan Suomesta turvapaikkaa hakeva kahden aikuisen ja kolmen 10-17-vuotiaan lapsen perhe saa kuukaudessa toimeentulotukea 1 277 euroa. Se on enemmän kuin missään muussa EU-maassa.

Tätä lyhyttä juttua jakavat eivät ole katsoneet sen päivämäärää tai eivät piittaa siitä. Missään tapauksessa heille ei juolahda mieleen tarkistaa jutun todenperäisyyttä. Lukekaa itse tämä kestouutinen ja kauhistelkaa hyysäyksen määrää.

Katsotaanpa sitten asiaa vähän kriittisemmin. Toimittajan ammattitaito joutuu koetukselle jo ensimmäisessä lauseessa, kun jutussa kerrotaan rahan olevan toimeentulotukea. Turvapaikkaa hakeville ei myönnetä toimeentulotukea ollenkaan, vaan he saavat vastaanottorahaa. Se on  pienempi kuin toimeentulotuen perusosa ja siitä säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 20 §:ssä näin:

Vastaanottorahan perusosa kuukautta kohti on:

1) yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 290 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 85 euroa;

 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla 18 vuotta täyttäneellä 245 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 70 euroa;

 3) perheensä kanssa asuvalla lapsella 185 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 55 euroa.

Vastaanottorahaa hakevan ja hänen perheensä tulot ja varat otetaan huomioon vastaanottorahaa myönnettäessä toimeentulotuesta annetussa laissa säädetyllä tavalla.

Se siitä ”toimeentulotuesta” ja siirrytään kansainväliseen vertailuun. Sisäministeriön taulukko kertoo muuta kuin neljän ja puolen vuoden takainen huitasemalla tehty uutinen.

tp-hakijan tuet

(Lähde:Sisäministeriö)

Otetaanpa taulokon avaamisessa avuksi vanhan uutisen esimerkkiperhe eli kaksi aikuista ja kolme lasta.

Jos vastaanottokeskus ei tarjoa aterioita, niin vastaanottoraha on perheenpäälle 290 euroa, puolisolle 245 euroa ja jokaiselle lapselle 185 euroa eli yhteensä 1090 euroa kuukaudessa. Jos keskus tarjoaa aterian, niin vastaanottoraha on 85 + 70 + 55 + 55 + 55 eli yhteensä 320 euroa.

Se siitä vanhan uutisen kertomasta 1 277 eurosta.

Katsotaan vertailun vuoksi pari muutakin maata. Ruotsi tosiaan maksaa vähemmän kuin Suomi eli sama perhe saa ilman aterioita 790 euroa ja ateriat tarjoavissa keskuksissa 215 euroa. Sen sijaan Tanska on paljon avokätisempi ja siellä saman perhen vastaanottoraha on ilman aterioita 1430 euroa ja aterioden kanssa 670 euroa.

Eri maiden järjestelmät kuitenkin poikkeavat toisistaan eivätkä ole kaikilta osin suoraan vertailukelpoisia. Kuitenkin jo tämä lyhyt vilkaisu vertailukelpoisiin osiin riittää todistamaan, että vanha uutinen on myös Suomen kärkisijan osalta hölynpölyä.

Muistutan, että nyt puhutaan vain vastaanottokeskuksissa asuvista turvapaikanhakijoista.

Turvapaikan jo saaneisiin sovelletaan lakia kotoutumisen edistämisestä ja sen 19 § sanoo näin:

Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin osallistumisen aikaisen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki.

Kotoutumistukena maksetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Oikeus työmarkkinatukeen määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti ja oikeus kotoutumistukeen toimeentulotukena toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti.

He siis saavat täsmälleen saman verran kuin syntyperäinen suomalainenkin. Ja se toimeentulotuen perusosahan on 480,20 euroa kuukaudessa.

En tiedä teistä, mutta ainakin minua hävettäisi jakaa neljä ja puoli vuotta vanhaa pikku-uutista kauhisteluiden säestämänä tarkistamatta ainoataan faktaa.