Työkykyisten kuntoutusta

Kun lainsäätäjät eivät ymmärrä säätämänsä lain sisältöä ja tarkoitusta tai eivät kehtaa sitä ääneen sanoa, niin saadaan aikaan Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Kun vastuuministeriö julkaisee lain kanssa ristiriitaiset soveltamisohjeet, niin saadaan aikaan Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja. Lopputuloksesta olisi Kafkakin ylpeä.

Olen kirjoittanut kymmeniä juttuja kuntouttavan työtoiminnan epäkohdista ja saan aina samoja vastaväitteitä. Kun sanon kuntouttavan työtoiminnan kohdistuvan terveisiin ja työkykyisiin ihmisiin, niin olen kuulemma väärässä. Se on tarkoittettu kuntoutuksen tarpeessa oleville ja elämänhallintansa menettäinelle, joiden työ- tai toimintakyky on heikentynyt.

Usein tämä todistetaan Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjan sivulla, jossa sanotaan näin:

Kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ei ole laissa määritelty. Oleellista on se, että palvelu edistää asiakkaan elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia.

Juuri tästä syntyy ristiriita lain ja ministeriön ohjeiden välillä. Laki ei sano sanaakaan kuntouttavan työtoiminnan sisällöstä. Se ei myöskään sano mitään kohderyhmän kuntoutuksen tai elämänhallintataitojen edistämisen tarpeesta. Kuntouttavaan työtoimintaan määräämiseen riittää pelkkä pitkittynyt työttömyys. Se sanotaan laissa selvästi.

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:n mukaan lakia sovelletaan henkilöön, joka on

1) työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä;

2) joka on ansiosidonnaisen päivärahakauden jälkeen saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä; taikka

3) jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.

Ministeriö on siis omilla ohjeillaan laajentanut laintulkintaa ja vieläpä silla tavoin, että ohje on ristiriidassa lain kanssa. Lain mukaan vajaakuntoista ei saa ohjata kuntouttavaan työtoimintaan, vaan sosiaali- tai terveyspalvelujen tarpeessa olevat on ohjattava niiden piiriin siihen asti, että he kuntoutuvat kelvollisiksi osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Sekin sanotaan selvästi lain 8 §:n 4 momentissa:

Jos kunta arvioi, ettei henkilö työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi välittömästi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan, suunnitelman tulee sisältää erityislakien mukaisesti sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka parantavat hänen mahdollisuuksiaan osallistua myöhemmin kuntouttavaan työtoimintaan.

Nytpä menikin asia sekavaksi. Lain mukaan kuntouttavan työtoimintaan ohjataan pelkän työttömyyden perusteella, mutta ministeriö puhuu työ- tai toimintakyvyn heikkenemisestä.

Aina näitä lukiessa herää sellainen kysymys, että kenelle kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu. Mistä löytyy sellaista porukkaa, jonka työ- tai toimintakyky on alentunut, mutta jolla ei ole tarvetta sosiaali- tai terveyspalveluihin? Millainen ihminen on täysin terve ja työkykyinen, mutta jonka työ- tai toimintakyky on alentunut?

Juridiikan kannalta asia on päivänselvä. Jos soveltamisohjeet ovat ristiriidassa lain kanssa, niin silloin noudatetaan lakia ja soveltamisohjeilla voi vaikka pyyhiä pyllyä. Lain mukaan kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu terveille ja täysin työkykyisille työttömille ja juuri heihin sitä käytetäänkin. He ovat lain huonosti peitellyn tarkoituksen mukaan oivaa ainesta palkattomaksi työvoimaksi.

Kommentit
  1. 1

    Teppo Palmroos sanoo

    Ja lopputulos on se etten tee edelleenkään töitä (paitsi ristikoiden ratkomista kuntouttavassa työtoiminnassa) ja saan entisen mammonan lisäksi vielä yhdeksän euroa lisää. Sitä voisi kutsua vaikka kiusaamislisäksi.

  2. 2

    Pirjo Yksoksa sanoo

    heeee, sain tänään kuulla TE-toimistolta että ei ole tarkoituksenmukaista tukea opiskeluani seuraavalle vuodelle.
    sain toukokuussa paperit puusepän perustutkinnosta ja koska töitä ei ole tarjolla, ajattelin, sen sijaan että kyhnäisin toimettomana kotona, hakeutua ammattitutkintoon.
    mutta kuten kirjoitn, se ei ole TE-toimiston mukaan tarkoituksenmukaista ?
    kysyin että olisiko heillä tiedossa minulle työpaikkaa ?
    ei ole.
    joten tulkitsen asian niin että minun pitää nyt kärvistellä pari vuotta, sen jälkeen toimintakykyni on tarpeeksi alentunut ja pääsen kuntouttavaan työtoimintaan. tämän parin vuoden aikana hakeudun sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. siinä olen sitten syrjäytymisvaarassa, saan ahdistukseeni lääkityksen ja pääsen rupattelemaan hyödyttömiin terapioihin. saatan hakeutua vaikka taideterapiaan. taita leikkaa ja liimaus ryhmässä tehdään kaikkea kivaa, joulukortteja yms. hauskaa.
    oikeesti ? media paasaa ja virkailijat voivottelee miten työttömät, syrjäymisvaarassa olevat ihmiset saataisiin liikkeelle.
    minä yritän pysyä liikkeessä ja tehdä jotain.
    muuhun en suostu !

  3. 3

    Kirsti Hartikainen sanoo

    Pitkäaikaistyötön ohjataan Duuriin , jonka tarkoitus lie nopeuttaa ihmisen paluuta työelämään. Jos rehellisesti kerrot , että tuleehan sitä vapaa-aikana , kuten moni työssäoleva , kipattua tuoppi jos toinenkin , sinut laitetaan mappiin : vaikeasti työllistettävä ! Seurauksena on , että ainoa mitä tarjotaan , on kuntouttavaa työtoimintaa. Läheltä , usean vuoden , seuranneena ihmettelen , mitä kuntouttavaa ! Joudut paikkaan jossa on ihan oikeasti moniongelmaisia , aamulla jo pienessä ties missä. Voit myös joutua , sillä 9e:lla , tekemään töitä , joista oikeasti laskutetaan kuin ammattilainen ois asialla. Duurissa käyt ilmoittautumassa. Sosiaalityöntekijä yrittää auttaa , tukea , mutta valta on työvoimatoimiston. Sinulle luvataan , että oltuasi ja näytettyäsi pystyväsi työntekoon , sinulle haetaan tukityöllistämispaikka. Vaan miten käy , löydät itsesi taas uudesta kuntouttavasta toimipisteestä. Kun tätä tehdään , kuten läheiseni tapauksessa , vuosia , voitte arvata miten kuntoutunut ja motivoitunut hän on ! Väitän ilkeästi , että Duuri toimintaa ohjaa ihan muut intressit kuin ihmisten paras. Halpaa työvoimaa sinne missä säästöleikkuri käy.

  4. 4

    J-P sanoo

    > Jos soveltamisohjeet ovat ristiriidassa lain kanssa, niin silloin noudatetaan lakia ja soveltamisohjeilla voi vaikka pyyhiä pyllyä.

    Ei se nyt aina ihan noinkaan mene… Esim. oikeudesta työttömyysetuuteen laissa ainoa rajoite (opintoihin liittyen) on, ettei ”estä päätoimisen työn vastaanottamista”. Mikäli opintosuorituksia ei ole lainkaan, eihän sen mitään pitäisi estää.

    Tulkintaohje taas oli ihan eri linjoilla, siinä nimenomaan EDELLYTETTIIN opintojen edistymistä päätoimisen työn ohella (joka itselläni päättyi siis lomautukseen), tai hakija on automaagisesti päätoiminen opiskelija (vaikka olisi ilman opinto-oikeutta, eli ilman oikeutta suorittaa opintoja & saada opintotukea, kuten itse olin). Usean valitusasteen kävin läpi, eikä missään vaiheessa edes kerrottu, että aiheesta on olemassa lain kanssa ristiriidassa oleva tulkintaohje!

    (Kyllä, tämä laki on muuttunut monilta osin oman tapaukseni jälkeen ja nykyisellään olisin saanut (vanhankin) lain mukaan minulle kuuluvat tuet ongelmitta, mutta veikkaisin, että vastaavia lain kanssa ristiriidassa olevia tulkintaohjeita kuitenkin noudatetaan monessa muussa tapauksessa edelleen)

  5. 5

    LL sanoo

    Ongelmia tuottaa aina lakiteksti joka on tulkinnanvarainen (se jota se koskee ei ymmärrä sitä) ja sen soveltamisohjeet joita viranomainen voi harkintansa mukaan tulkita kuin lystää.

    Onko työnteko ilman normaalia työsuhdetta ja palkkaa kuntouttanut ketään? Ja mihin se kuntouttaa? Miten työkyvyn voi arvioida? Työkykyisyys ei ole pysyvä ominaisuus, jokainen työssäkäyvä on ajoittain työkyvytön. Myönnän, koska olen yli yli 50 -vuotias,. etten enää kykene tekemään aivan kaikkea sitä mihin nuorempana kykenin, mutta se ei merkitse sitä että tarvitsisin kuntoutusta. En minä tästä muutu nuoremmaksi, vaikka kuinka ponnistelisin. Asennevammaisuus työttömiä ja työttömyyttä kohtaan tuottaa ainoastaan syrjintää ja ihmisoikeuksien polkemista.

    Aiempaan kirjoitukseen liittyen (Mihin he kaikki hävisivät?). Työttömien tilastointi on valheellista, koska se perustuu olettamaan että ihmisellä on yksi ja sama pysyvä työpaikka läpi elämän. Tai siihen olettamaan, että ihminen on vain joko työtön tai vain työssäkäyvä, eikä sekä-että ja tätä ei työttömyystilastointi ota lainkaan huomioon.

    • 5.1

      J-P sanoo

      > Tai siihen olettamaan, että ihminen on vain joko työtön tai vain työssäkäyvä, eikä sekä-että ja tätä ei työttömyystilastointi ota lainkaan huomioon.

      Käsittääkseni sossun tuilla elävät eivät ole työttömiä (työnhakijoita). Kun syrjäytymisvaarassa oleva henkilö saadaan ”syrjäytettyä” ikävällä ”kuntoutuspaikalla” (alennetulle) sossun tuelle, on maassa taas yksi työtön vähemmän, ja kaikki näyttää taas paremmalta. Ainakin paperilla.

      (ja säästäähän valtio tuossa oikeasti, koska alennettu sossun tuki on työttömyystukea pienempi)