Ristiretki lastenvaunuja vastaan

Kuten edellisessä jutussani kerroin, niin Espoon kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pia Kauma lähti ratsastamaan upouusilla lastenvaunuilla, joita kuulopuheiden mukaan Espoon sosiaalitoimi hankkii maahanmuuttajille. Tietolähteekseen Kauma kertoi puhelinsoiton, jonka hän oli saanut huolestuneelta kuntalaiselta. Lisätietona hän sanoi Facebookissa kuulleensa, että joidenkin maahanmuuttajien uskonto ja tavat kieltävät käytettyjen tavaroiden kierrättämisen.

Kun merkittävässä asemassa oleva kunnallispoliitikko lähtee rakkikoirana puremaan tietyn kansanryhmän nilkkoja epämääräisen puhelinsoiton ja muiden kuulopuheiden perusteella, niin jotain on pahasti vialla. Hän ei viitsi kysyä asiasta oman kaupunkinsa sosiaalivirastosta. Hän ei ota selvää mahdollisista uskonnollisista epäselvyyksistä. Hän ei edes osaa laskea, vaan aikoo pelastaa Espoon talouden kieltämällä uudet lastenvaunut tietyiltä sosiaalitoimen asiakkailta ja leikkaamalla muutenkin täydentävää toimeentulotukea.

Nettikansa villiintyi, kuten ilmeisesti oli tarkoituskin. Edelliseen juttuun linkittämäni alkuperäinen uutinen pursuu käsittämätöntä vihapuhetta ja omaa blogiani sain siivota koko eilisen päivän. Innokkaimmat ns. maahanmuuttokriittiset eivät vieläkään tajunneet, että ihan kaikkien tukea tässä on tarkoitus leikata. Heille oli tärkeintä päästä kertomaan miten mamuja hyysätään ja romanitkin saavat enemmän kuin muut. Hommaforumilla suunnitellaan jo maahanmuuttajien lastenvaunujen valokuvauskampanjaa.

Koska Kauma ei osaa laskea eikä kukaan muu viitsi, niin minä lasken vähän. Katsotaan millaisista summmista on kysymys ja mikä on niiden osuus Espoon kokonaismenoista.

Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan Espoon käyttötalouden kokonaismenot olivat 1 573 806 000 euroa. Toimeentulotukimenot kuuluvat perhe- ja sosiaalipalveluiden luokkaan, jonka kokonaismenot olivat 224 011 000 euroa eli 14,2 % kokonaismenoista.

Toimeentulotuen menot olivat yhteensä 48 146 000 eli ne tavalliset 3 % kaupungin kokonaismenoista. Tähän summaan kuuluvat sekä perustoimeentulotuen että tarveharkintaisen tuen menot. Tilinpäätös ei valitettavasti erottele laissa tarkasti säädellyn perusosan ja tarveharkintaisen tuen määriä, mutta yleensä tarveharkintainen tuki on vain murto-osa perusosaan käytettävistä summista.

Kun summat ovat tätä luokkaa, niin Kauman lietsoma ristiretki muutamia mahdollisesti saatuja uusia lastenvaunuja vastaan näyttää entistä naurettavammalta. Se on selvä osoitus täydellisestä tietämättömyydestä ja haluttomuusesta ottaa asioista selvää. Lisäksi se on täysin holtitonta vihan lietsomista ja sen seuraukset voivat ainakin metelistä päätellen olla arvaamattomia.

Apinaa koijataan

Kun poliitikko haluaa leikata köyhien viimesijaista etuutta eli toimeentulotukea, niin hän saa kansanjoukot taakseen hyvin helpolla tavalla. Hänen tarvitsee vain ottaa maahanmuuttajiin liittyvä yleisin valhe ja väittää sitä todeksi. Näin teki Espoon kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pia Kauma ihmettelemällä maahanmuuttajille hankittavia uusia lastenvaunuja.

Tämä temppu tepsii aina. Linkittämäni uutisen kommenttikentästä näkee hyvin, että syötti nielaistiin koukkuineen, siimoineen ja vapoineen. Kukaan ei edes huomaa, että Kauma haluaa leikata ihan kaikkien toimeentulotuen saajien harkinnanvaraisia etuuksia. Kukaan ei puhu mistään muista Kauman esittämistä ns. säästöistä, kuten vaikkapa tienrakennuspalvelujen yksityistämisestä. Kansa on villiintynyt ja haluaa lynkata toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat.

Tämä on harvinaisen halpamainen keino, mutta se toimii aina. Valtaosa ihmisistä ei tiedä yhtään mitään toimeentulotuen määräytymisperusteista eivätkä ne heitä kiinnostakaan. Heille riittää, että joku sanoo maahanmuuttajien saavan jotain ylimääräistä. Kun sen sanoo korkeassa asemassa oleva kunnallispoliitikko, niin se otetaan vastaan totena.

Kauma olisi yhtä hyvin voinut väittää maahanmuuttajien saavan toimeentulotukena myös lentorahtina kuljetettavat syyrialaiset nahkasohvat, kultakellon ja tietysti sen Mersun. Kaikki olisi uskottu ja hänen sanomaansa olisi käytetty seuraavat viisi vuotta aukottamana todisteena.

Tosiasiassa Kauma ei näytä tuntevan tuen myöntämisperusteiden lisäksi edes peruskäsitteitä. Toimeentulotuesta annettu laki ei tunne harkinnanvaraista tukea, vaan se on nimeltään täydentävä toimeentulotuki. Valtuustoryhmän puheenjohtajan olisi helppo tarkistaa sekä peruskäsitteet että kaupungin ohjeet tuen myöntämisestä, mutta ei hän sitä viitsi tehdä. Hän luottaa siihen, että mölisevä massa takaa hänelle työrauhan leikata kaikessa rauhassa köyhimpien etuuksia tasapuolisesti, syntyperään katsomatta.

Sanotaan se nyt vielä kerran:

Toimeentulotukilain 7 a §:n mukaan perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosa myönnetään puhtaasti laskennallisin perustein ottamalla huomioon kaikki hakijan tulot ja menot. Laskelmat tehdään kaikille samoilla perusteilla eikä maahanmuuttajilla ole mitään eri taulukkoa.

Myös sitä ”harkinnavaraista tukea” eli täydentävää toimeentulotukea myönnetään kaikille samoilla perusteilla. Ne perusteet määräytyvät Toimeentulotukilain 7 c §:n mukaan näin:

Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat:

1) lasten päivähoitomenot;

2) muut kuin 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä

3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.

Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.

Eipä puhuta laissa maahanmuuttajien saamista erityisetuuksista, joten niitä ei voi olla lain nojalla annetuissa kaupungin soveltamisoheissakaan. Tämänkin Kauma olisi saanut selville kysymällä Espoon sosiaalivirastosta.

En minä oikeastaan ihmettele ennakkoluuloilla ratsastavaa poliitikkoa. En ihmettele myöskään ilman tukia pärjäävien tietämättömyyttä. Eniten ihmettelen tällaisten urbaanitaroinoden uppoamista niihin, jotka itsekin saavat toimeentulotukea. He eivät aiheettomassa kateudessaan huomaa, että juuri heiltä itseltään tässä ollaan tukia leikkaamassa.

Ennen kuin kommentoitte tätä juttua toistamalla noita urbaanitarinoita, niin vilkaiskaapa tänne. Teitä koijataan.

Piiri pieni pyörii…

Vuonnna 2011 Laura Räty valittiin Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi. Vuonna 2013 Räty nousi eläkeyhtiö Kevan hallituksen johtoon. Kevan toiminnanjohtaja Merja Ailus erosi etuuksistaan nousseen metelin takia ja ensimmmäisenä häntä oli savustamassa ulos Kevan hallituksen puheenjohtaja Räty.

Viime keväänä kansanedustaja Lasse Männistön isä Jukka Männistö nousi Kevan toiminnanjohtajaksi Merja Ailuksen eron jälkeen. Näkyvimmin nimitystä ajoi Räty.

Vuonna 2013 Lasse Männistö nousi kokoomuksen valtuustoryhmän johtoon. Tänä kesänä Laura Räty nimitettiin sosiaali- ja terveysministeriksi Kokoomuksen puoluekokouksessa. Eilen Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi Lasse Männistön Rädyn sijaiseksi apulaiskaupunginjohtajan virkaan. Räty nousee puolestaan kansanedustajaksi Männistön tilalle.

Räty ja Männistö ovat tunnetusti hyviä ystäviä. Heitä yhdistää ilmeisen henkilökemian lisäksi myös aatteellinen yhteisymmärrys sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisestä.

Confused? You won’t be after this episode, kuten 30 vuoden takainen tv-sarja Kupla (The Soap) totesi joka jakson alussa viimeisten tapahtumien kertaamisen jälkeen.

Tämä virkanimistysten piirileikki on jo sitä luokkaa, että Kuplakin jää toiseksi. Iältään ja virkaiältään nuoret ystävykset jakavat keskenään valtakunnan ja pääkaupungin korkeimpia virkapaikkoja. Sosiaali- ja terveystoimi on Helsingin suurin toimiala ja sen palveluksessa on noin 15 000 henkilöä. Sitä johtamaan nousee 32-vuotias kauppatieteiden maisteri, jolla ei ole päivänkään työkokemusta alalta tai ison organisaation johtamisesta. Kokoomuksen valtuustoryhmä on ainoa, mitä hän on johtanut.

Eilen seurasin sivusta parin Helsingin valtuutetun Facobook-profiilissa käytyä keskustelua. Liikuttavan yksimielisesti Männistön valinnan takana olleet selittivät, että Helsingin kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien paikat perustuvat poliittisiin sopimuksiin ja johtajat valitaan aina poliittisten voimasuhteiden mukaan. Pätevyyden ja sopivuuden perään ei ole koskaan kyselty.

Muilla johtavilla virkamiehillä on asiantuntemusta ja sitä kautta saatua valtaa niin paljon, että heidän johtajansa on oltava poliittisesti sopiva tasapainon säilyttämiseksi. Poliittisen johtajan kautta toteutuu vaaleissa ilmaistu kansan tahto.

Ettäs tiedätte, helsinkiläiset äänestäjät. Teidän tahtonne on, että ainakin minun katsannossani poliittiset kakarat jakavat virkapaikkoja keskenään tyyliin ”tää menis nyt tänne ja se tulis sit tähän”.

Sitä poliittista johtajuutta ja kansan tahtoa kuvastanee tuoreen apulaiskaupunginjohtajan vajaan vuoden takainen mielipide uuden toimialansa asiakkaista:

männistä 9.10.13

Sama virkanimitysten piirileikki pyörii vuosikymmenestä toiseen, vaikka vuorollaan jokainen ilman jäänyt ryhmittymä vastustaa kovalla äänellä poliittisia virkanimityksiä. Äänet vaimenevat heti, kun ollaan saamassa hyvä virka omalle puolueelle.

Kaikkien kummallisinta tässä on se, että äänestäjät eivät tunnu piittaavan tippaakaan.  

Jakomielistä moraalia

Työmarkkinatuella kituuttava työtön maksaa saamastaan tuesta 20 % veroa. Hyvätuloinen virkalääkäri ottaa sivutoimestaan saamansa tulot verottomina osinkoina, kuten sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty teki. Kumpi on yhteiskunnan vapaamatkustaja?

Jos asiaa kysytään Kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistöltä, niin asia on selvä. Kun hyvin toimeentuleva harjoittaa verosuunnittelua, niin hän vain hyödyntää lain suomia mahdollisuuksia. Se ei ole moraalisesti tai eettisesti mikään ongelma. Näin tekevä ansaitsee kaiken tuen ja kannustuksen.

männistö 25.8.14

Kenellekään ei liene yllätys, että Männistö tukee puolutoveriaan ja hyvää ystäväänsä. Hän on itse hakenut Rädyltä vapautunutta Helsingin apulaiskaupunginjohtajan virkaa. Jos hänet siihen virkaan ilman varsinaista pätevyyttä ja kokemusta valitaan, niin Räty nousee eduskuntaan hänen tilalleen kansanedustajaksi.

Kevan hallituksen puheenjohtajana Räty puolestaan oli keskeisiä vaikuttajia, kun Lasse Männistön isä Jukka Männistö valittiin kuntien ja valtion eläkkeitä hoitavan Kevan toimitusjohtajaksi aiemmin tänä vuonna. Paikka vapautui, kun Räty oli ensimmäisenä potkimassa pois viran edellistä haltijaa Merja Ailusta.

Jukka Männistöä varten kelpoisuusvaatimuksia piti muuttaa vähemmän vaativiksi, mutta eihän sekään kokoomuspiireissä ole ongelma. Näin siis pelataan, kun kauniit ja rohkeat jakavat keskenään veronmaksajien kustantamia hyväpalkkaisia virkoja.

Mutta annas olla, kun työtön eli Männistön ajattelussa ja kielenkäytössä työhaluton joutuu turvautumaan lakisääteisiin tulonsiirtoihin varmistaakseen edes välttämättömän toimeentulonsa. Se on yleistä oikeustajua romuttavaa ja moraalitonta vapaamatkustamista.

Silloin ei sovita, että eiköhän noudateta voimassa olevaa lakia, vaan lakia on muutettava välittömästä ja vapaamatkustajat on saatava kuriin. Näin Männistö messusi viime lokakuussa, jolloin kokoomusvetoisesti jahdattiin sosiaalipummi Tatua.

männistä 9.10.13

Ongelma ei siis ole se, että joku katsoo tarvitsevansa tulonsa verottomana. Ongelma ei ole sekään, että virkapaikkoja jaetaan kaveripiirissä. Ongelma on se, että laillisia tulonsiirtoja saava työtön köyhä syö ja asuu verorahoilla, joita kokoomuspäättäjät eivät halua maksaa ja joissain tapauksissa eivät maksakaan.

Äänestäkäähän Kokoomusta, köyhät ja pienituloiset, niin ainakin tiedätte mitä saatte. Saatte jakomielistä kaksinaismoraalia.

(Kiitos sille tuntemattomalle, joka ensimmäisenä keksi yhdistää nämä Männistön kaksi päivitystä yhdeksi kuvaksi. Kuva leviää kiitettävästi sosiaalisessa mediassa. Ja kiitos Annika Holmstenille omasta kommentistasi Fb-statuksessani. Kuten huomaat, niin lainasin sitä vähän muokaten.)

Taas tapaamme Suomisen perheen

Suomisen elokuvaperhe eli 1930-lukua. Virkamiesisä kävi töissä virastossa, äiti oli sosiaalisesta elämästä huolehtiva kotirouva ja kaikki työt teki Hilda. Hän oli kokki, siivooja ja lastenhoitaja, joka käytännöllisesti katsoen myös kasvatti lapset. Hän asui perheessä, mutta ei ollut perheenjäsen. Omaa elämää hänellä ei ollut. Hilda oli palvelija.

Nyt 30-luku on hyvää vauhtia tulossa takaisin ja TE-palvelujen nettisivu avustaa auliisti ajan pyörän kääntämisessä taaksepäin. Sosiaalisessa mediassa kummasteltiin tänään tällaista työpaikkailmoitusta:

kodinhoit

Nykyajan Hildan toimenkuva näyttää olevan samanlainen kuin edeltäjänsä sillä erolla, että nyt hänen täytyy osata kolmea kieltä ja hänellä olisi hyvä olla kokemusta hotellialalta ja kansainvälisistä tehtävistä. Palkkaa luvataan ruhtinaalliset 1 154 euroa kuukaudessa ja siitäkin osa maksetaan ruokana ja asumisoikeutena perheessä.

Ilmoituksessa sanotaan palkkauksen olevan Työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n mukainen. Niin se onkin, sillä kyseisessä lainkohdassa sanotaan näin: Palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät, kun palkka on työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 134 euroa kuukaudessa. 

Tällä lainkohdalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä palkan määräytymisen kanssa, vaan se koskee työssäoloehtoa. Kun henkilö on ollut tuolla vähimmäispalkalla töissä viimeisen 28 kuukauden aikana 26 viikkoa, niin hän on työttömäksi joutuessaan oikeutettu peruspäivärahaan.

Lainkohdalla siis selvästi hämätään ja sen tarkoituksena lienee herättää luottamusta ja antaa kuva ihan laillisesta palkasta. Kodinhoitajan tai kenenkään muunkaan palkat eivät kuitenkaan määräydy Työttömyysturvalain työssäoloehdon minimin mukaan, vaan alan yleissitovan TES:n mukaan.

Koska selkeästi haetaan kodinhoitajaa yksityissektorille, niin silloin palkka määräytyy Yksitysen sosiaalipalvelualan TES:n mukaan. Siellä alin mahdollinen palkkaryhmä on G 11, jos työ ei edellytä ammatillista koulutusta ja tiedot ja taidot saadaan työssä annettavalla opastuksella. Myös työohjeiden ja rutiinien on oltava selvät. G-palkkataulukon mukaan ryhmän G11 palkka ilman työkokemusta on 1 650,32 euroa. Se näkyy selkeästi sopimuksen sivulta 36.

Ilmoituksessa siis tarjotaan 496,32 euroa alle alan yleissitovan työehtosopimuksen ja siitäkin osa aiotaan hyvittää asuntona ja ruokana. Tästä päästäänkin miettimään Rikoslain 47 luvun 3a §:ä, jossa sanotaan näin:

Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Palvelijayhteiskuntaa palautetaan röyhkeästi takaisin ja työvoimaviranomaiset näköjään auttavat lainvastaisessa palvelijoiden rekrytoinnissa.