Syyllinen sisään

– Käypä, Sakke, hakkeen se syyllinen sissään, niin päästään aloittamaan!

Näin alkoivat takavuosien sketsisarja Tabun kyläkäräjät, joilla etukäteen päätetty syyllinen tuomittiin liiterin polttamisen lisäksi myös yleisestä hunsvottiudesta. Puolustajaksi nimettykin oli varma päämiehen syyllisyydestä ja rangaistuksen panivat tuomioistuimen jäsenet välittömästi täytäntöön antamalla syylliselle pihamalla selkään.

Tällainen oikeudenkäynnin irvikuva on meillä käytössä hallinnollisella puolella ilman että sitä edes ihmetellään. Kyseessä on tietenkin työvoimaviranomaisen antama työvoimapoliittinen lausunto työttömän oikeudesta työttömyysturvaan. Se sitoo työttömyyskassoja ja Kelaa, mutta siitä ei saa valittaa eikä sen sisällön oikeellisuutta voi saattaa muutoksenhakuviranomaisen tutkittavaksi.

Hommahan etenee näin:

Kun työtön hakee työttömyysetuutta, niin työvoimaviranomainen eli TE-toimisto antaa Työttömyysturvalain 11 luvun 4 §:n mukaisen lausunnon työttömän oikeudesta työttömyysturvaan. Tämä lausunto sitoo työttömyysturvaa myöntäviä työttömyyskassoja ja Kelaa.

Työttömyysturvalain 12 luvun 1 §:n 5 momentin mukaan tästä lausunnosta ei saa valittaa:

Työvoimaviranomaisen antamasta sitovasta lausunnosta ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Heti perään tulee myös se pelkällä lausunnolla syylliseksi katsotun selkäsauna. Saman 12 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan tämän sitovan lausunnon perusteella evättyä työttömyysetuutta koskeva työttömyyskassan tai Kelan päätös pannaan välittömästi täytäntöön:

Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Valittaa siis voi vasta Kelaa tai työttömyyskassaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella tehdystä päätöksestä, mutta lausunnon oikeellisuutta ei tutkita. Muutoksenhakuviranomainen tutkii vain sen, onko työttömyyskassan tai Kelan päätös tehty niitä sitovien muotomääräysten mukaisesti.

Kun selkäsauna on annettu, niin sitten vasta voi valittaa. Valittaa ei kuitenkaan voi siitä tuomioistuinta sitovasta lausunnosta, joka määrää selkäsaunan annettavaksi. Valittaa voi ainoastaan siitä, että selkäsaunan antamisessa ei mahdollisesti ole noudatettu tuomioistuinta velvoittavia muotomääräyksiä eli on annettu selkään väärin.

Työvoimaviranomainen on työvoimapoliittista lausuntoa antaessaan asian tutkija, syyttäjä ja käytännössä myös tuomari. Kumileimasimena toimivan varsinaisen päätöksentekijän eli työttömyyskassan ja Kelan tehtävänä on leimata päätöspaperi muodollisesti oikein ja panna rangaistus täytäntöön.

Tähän tosielämän hallinnolliseen oikeudenkäyntiin joutuneella ei ole minkäänlaista puolustusasianajajaa.

 

Kommentit
  1. 1

    Jarmo Vilponen sanoo

    Miten sitten Sakari on esim. tällaiseen asiantilaan (muissakin asioissa) jos vaatii lisättäväksi sellaista materiaalia, että viranhaltija joutuu käsittelemään asian uudelleen? Ko. esimerkkiä on vaikea nyt ’repäistä’ pelkkään selkäsaunaesimerkkiin, mutta onhan eettisesti väärin ”lyödä lyötyä miestä”? (tavallaan noinkin vois esimerkkiajattelua jatkaa)

  2. 2

    Marko sanoo

    Tätä minäkin ihmettelen. 1600-luvun Hollannissa oli tapana antaa juutalaisille perättömiä syytteitä, jotka pantiin ankarasti toimeen. Syyllisen ei tarvinnut olla ”rikospaikalla” edes käynyt. Sitten noudatettiin lakia, jossa varkaus on rangaistava teko, mutta sillä ’pikkuasialla’ kuin oliko tämä ihminen varastanut ei ollut tuomiota langetettaessa mitään merkitystä. Tämä on banaanivaltion lynkkausoikeutta. Tuomio annetaan välittömästi ja sen jälkeen keksitään laista sopiva pykälä sen oikeuttamaan. Valitustie on tukittu ja kukaan ei tutki asioiden todellista laitaa. On siis ”laillista” toimia mielivaltaisesti. Tämä on apartheidia!