Piiri pieni pyörii…

Vuonnna 2011 Laura Räty valittiin Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi. Vuonna 2013 Räty nousi eläkeyhtiö Kevan hallituksen johtoon. Kevan toiminnanjohtaja Merja Ailus erosi etuuksistaan nousseen metelin takia ja ensimmmäisenä häntä oli savustamassa ulos Kevan hallituksen puheenjohtaja Räty.

Viime keväänä kansanedustaja Lasse Männistön isä Jukka Männistö nousi Kevan toiminnanjohtajaksi Merja Ailuksen eron jälkeen. Näkyvimmin nimitystä ajoi Räty.

Vuonna 2013 Lasse Männistö nousi kokoomuksen valtuustoryhmän johtoon. Tänä kesänä Laura Räty nimitettiin sosiaali- ja terveysministeriksi Kokoomuksen puoluekokouksessa. Eilen Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi Lasse Männistön Rädyn sijaiseksi apulaiskaupunginjohtajan virkaan. Räty nousee puolestaan kansanedustajaksi Männistön tilalle.

Räty ja Männistö ovat tunnetusti hyviä ystäviä. Heitä yhdistää ilmeisen henkilökemian lisäksi myös aatteellinen yhteisymmärrys sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisestä.

Confused? You won’t be after this episode, kuten 30 vuoden takainen tv-sarja Kupla (The Soap) totesi joka jakson alussa viimeisten tapahtumien kertaamisen jälkeen.

Tämä virkanimistysten piirileikki on jo sitä luokkaa, että Kuplakin jää toiseksi. Iältään ja virkaiältään nuoret ystävykset jakavat keskenään valtakunnan ja pääkaupungin korkeimpia virkapaikkoja. Sosiaali- ja terveystoimi on Helsingin suurin toimiala ja sen palveluksessa on noin 15 000 henkilöä. Sitä johtamaan nousee 32-vuotias kauppatieteiden maisteri, jolla ei ole päivänkään työkokemusta alalta tai ison organisaation johtamisesta. Kokoomuksen valtuustoryhmä on ainoa, mitä hän on johtanut.

Eilen seurasin sivusta parin Helsingin valtuutetun Facobook-profiilissa käytyä keskustelua. Liikuttavan yksimielisesti Männistön valinnan takana olleet selittivät, että Helsingin kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien paikat perustuvat poliittisiin sopimuksiin ja johtajat valitaan aina poliittisten voimasuhteiden mukaan. Pätevyyden ja sopivuuden perään ei ole koskaan kyselty.

Muilla johtavilla virkamiehillä on asiantuntemusta ja sitä kautta saatua valtaa niin paljon, että heidän johtajansa on oltava poliittisesti sopiva tasapainon säilyttämiseksi. Poliittisen johtajan kautta toteutuu vaaleissa ilmaistu kansan tahto.

Ettäs tiedätte, helsinkiläiset äänestäjät. Teidän tahtonne on, että ainakin minun katsannossani poliittiset kakarat jakavat virkapaikkoja keskenään tyyliin ”tää menis nyt tänne ja se tulis sit tähän”.

Sitä poliittista johtajuutta ja kansan tahtoa kuvastanee tuoreen apulaiskaupunginjohtajan vajaan vuoden takainen mielipide uuden toimialansa asiakkaista:

männistä 9.10.13

Sama virkanimitysten piirileikki pyörii vuosikymmenestä toiseen, vaikka vuorollaan jokainen ilman jäänyt ryhmittymä vastustaa kovalla äänellä poliittisia virkanimityksiä. Äänet vaimenevat heti, kun ollaan saamassa hyvä virka omalle puolueelle.

Kaikkien kummallisinta tässä on se, että äänestäjät eivät tunnu piittaavan tippaakaan.  

Kommentit
  1. 1

    LL sanoo

    Vasemmistoliiton valtuutettu Veronika Honkasalo kirjoitti blogissaan (27.8.2014):

    ”Me (Vasemmistoliiton valtuustoryhmä) haluamme, että apulaiskaupunginjohtajan sijaiseksi valitaan pätevin ja asiantuntevin ehdokas. Sen ansaitsevat kaikki soten yli 20 000 työntekijää ja Helsingin palveluiden käyttäjät. Siksi teemme seuraavan vastaesityksen:
    Samalla kaupunginvaltuusto päättää apulaiskaupunginjohtajan viransijaisuuden avoimesta hausta. Apulaiskaupunginjohtajan viransijaisen pätevyysvaatimuksena on johtosäännön 17 §:n mukaisesti korkeakoulututkinto tai hyvä perehtyneisyys kunnallishallintolakiin. Lisäksi valittavalta edellytetään sosiaali- ja terveysalan tuntemusta sekä johtamiskokemusta.”

    Saku: ”Kaikkien kummallisinta tässä on se, että äänestäjät eivät tunnu piittaavan tippaakaan.”

    Kassakaappisopimukset ovat kunnallisessa päätöksenteossa ongelmallinen asia, mutta myös yksittäisten hallintovirkamiesten vallankäyttö (etenkin suurissa kaupungeissa). Lautakunnista ja valtuustosta tulee herkästi vain päätöksenteon kumileimasimia. Pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa lautakunnilla on, omien kokemusteni mukaan, selvästi tärkeämpi rooli. Tällä on suuri vaikutus äänestäjien, kuntalaisten kokemukseen äänestämällä vaikuttamisesta.

    Helsingissä myös työntekijöiden yhteydenpitoa lautakuntien jäseniin rajoitetaan ja työntekijöiden näkökulmia vaiennetaan sekä sananvapautta rajoitetaan. Tämä kohdistuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisiin.
    Honkasalo on kirjoittanut tästä ongelmasta blogissaan: Tässä >>> http://veronikahonkasalo.fi/miksi-tyontekijoiden-sananvapautta-kavennetaan-helsingissa/

  2. 2

    ....... sanoo

    Äänestäjät eivät tunnu piittavan tippaakaan.
    Eipä niin. Aika kuluu mukavasti leivän ja sirkushuvien parissa. Ollaan eletty viimeiset 50 vuotta liian hyvin.
    Jospa sitten saadaan se mitä ansaitaan.

  3. 4

    sanoo

    Saku: ”Kaikkien kummallisinta tässä on se, että äänestäjät eivät tunnu piittaavan tippaakaan.”
    Kyllä äänestäjät välittäisivät, jos saisivat oikeaa, ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Sellaista ei vain ole tarjolla, pyritään ohjaamaan fokus toisaalle, kun tule kyse suhmuroinneista ja väärinkäytöksistä, kuten poliittisista broilereista virkapalleilla, johon ahterinsa eivät sovellu. Disinformaatiota ja vääristeltyä totuutta kyllä on tarjolla, mutta faktaa ei. Lienee nykypolitiikassa yleinen trendi, rehellistä poliitikkoa varmaankin syrjitään lobbareiden luukuissa…

  4. 6

    töytön sanoo

    Sulle ja mulle.

    Kun ikävä porukka kuolis äkkiä pois toivoopi Kokoomus.

    Ei ole halpaa lystiä kuoleminenkaan, jos ei vainajalla ole säästöjä tai omaisia.

  5. 7

    Jukka Männistö sanoo

    Hei, kommentoin asiaa nyt Kevan toimitusjohtajan valinnan osalta. Se näet koskee minua. En tiedä mihin tietoon perustuu väite, että Laura Räty olisi valintaani näkyvimmin ajanut? Hän näet ei pöytäkirjojen mukaan osallistunut hallituksen toimitusjohtajan esitystä koskevaan asian käsittelyyn lainkaan. Tuolloin kokousta johti hallituksen varapuheenjohtaja Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen. Hallitus oli esityksessään yksimielinen eikä Räty siis osallistunut kokoukseen. Myös Kevan 30-jäseninen valtuuskunta oli päätöksessään yksimielinen.

    terveisin

    Jukka Männistö

    • 7.1

      keke sanoo

      ”Hallitus oli esityksessään yksimielinen eikä Räty siis osallistunut kokoukseen. Myös Kevan 30-jäseninen valtuuskunta oli päätöksessään yksimielinen. ”

      Hyvin juntattu

    • 7.2

      Saku Timonen sanoo

      Sanotaan nyt niin, että väitteeni Rädyn toiminnasta perustuu ihan omakohtaisiin kokemuksiini ja tietoihini Helsingin kunnallishallinnosta. Toimin Helsingin kaupungin apulaiskaupunginsihteerinä koko 90-luvun. Sinä aikana kaupunginjohtaja valittiin kahteen eri otteeseen ja apulaiskaupunginjohtajista vaihtui kolme. Kaikki päätökset sovittiin kulissien takana käydyissä neuvotteluissa, joista ei tietenkään kerrottu pikkuvirkamiehille. Pikkulinnut lauloivat kuitenkin aina ja niin ne laulavat yhä. Olen ihan varma siitä, että virallisissa kokouksissa on ehdottoman tarkasti noudatettu jääviyssäännöksiä. Se on itsestään selvä juttu. Niissä päätetäänkin vain se, mitä on muualla sovittu.

  6. 8

    Saku Timonen sanoo

    Joudun sulkemaan tämän jutun kommentoinnin mainosbottien hyökkäyksen takia.