Arkaan paikkaan

– Osuiko juttu arkaan paikkaan, jopa ammottavaan haavaan, joka kenties on syntynyt keskusteltaessa siitä, pitäisikö työttömän tehdä korvaustensa eteen työtä. Sattuiko tämä? Vai onko eräästä ominaisuudesta, joka taannoin suomalaisessa ihmisessä oli hyve, tullutkin jo kirous? Onko tätä nykyä pahe, jos joku sattuu olemaan ahkera?

Näin jatkaa Ylen toimittaja Eeva Hannula  aloittamaansa palkattoman työvoiman käytön ylistämistä Forssan maatiloilla. Kysehän on siitä, että Forssassa on TE-toimiston ja THL:n vetämän Green Care-projektin yhteistyönä ruvettu patistamaan työttömiä maatiloille työkokeiluun palkattomiksi rengeiksi.

Nyt tekee mieleni sanoa kuten tv-sarja Raidin komisario Jansson:

– Onko typeryys teille tekosyy olla ajattelematta?

Kyllä, kyse on nimenomaan siitä ”avoimesta haavasta”, joka on syntynyt keskusteltaessa siitä, pitäisikö työttömän tehdä työttömyyskorvaustensa eteen työtä. Hannula ei ole ymmärtänyt sellaista yksikertaista asiaa, että työtä tekevä työtön ei ole työtön, vaan hän tekee työtä. Siksi hänelle pitäisi maksaa siitä työstä myös palkkaa eikä suinkaan työttömyyskorvausta. Työ on sellaista toimintaa, josta maksetaan TES:n mukaista palkkaa.

Työttömyysetuus on sitä rahaa, jolla työtön pidetään hengissä sen aikaa, että hän löytää sitä työtä. Puurot ja vellit ovat pahemman kerran sekaisin, kun ruvetaan puhumaan työnteosta työttömyysetuutta vastaan. Juuri Hannulan kaltaiset ovat aloittaneet tämä merkillisen keskustelun, jota ei sivistys- ja oikeusvaltiossa luulisi tarvitsevan edes käydä. Eri asia on vaikkapa Pohjois-Korea, jossa työleirit ovat ihanteellisa paikkoja työskennellä oikean ideologian puolesta raittiissa ulkoilmassa. Ahkeruus on hyve ja työnteko itseisarvo, mutta palkasta ei saa puhua mitään.

Lisäksi Hannula puhuu muutakin omituista:

– Palkkaa työkokeilusta ei työttömälle makseta, vaan hän saa työmarkkinatukea ja työkokeilunsa aikana päivässä kulukorvausta 9 euroa. Useimmat työttömät saavat myös asumistuen ja toimeentulotuen. Työttömällä on oikeus kieltäytyä työkokeiluun osallistumisesta.

Monet työttömät saavat asumistukea ja jotkut lisäksi myös toimeentulotukea. Toimeentulotuki ei kuitenkaan ole mikään automaatti, josta tipahtaa jokaisen työttömän tilille lain määräämä summa 480,20 euroa kuukaudessa. Tukea myönnettäessä laaditaan tarkka laskelma, jossa kaikki tulot ja menot otetaan huomioon ja vain lain määrämän minimin erotus maksetaan tukena.

Tätä eivät ymmärrä ne, jotka laskevat yhteen kaikkien lainsäädännöstä löytyvien mahdollisten tukien maksimimäärät ja olettavat kaikkien saavan automaattisesti tämän kaiken. Outo on myös väite siitä, että osallistuminen työkokeiluun on täysin vapaaehtoista. Jos näin on, niin Forssassa rikotaan avoimesti lakia.

Työttömyysturvalain 2a luvun 12 §:n 1 momentti sanoo näin:

Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta palvelusta kieltäytymisestä lukien, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy muusta työllistymistä edistävästä palvelusta kuin työttömyysetuudella tuetusta työnhakijan omaehtoisesta opiskelusta tai kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22–24 §:ssä tarkoitetusta omaehtoisesta opiskelusta.

Jos työtön siis kieltäytyy hänelle sopivaksi katsotusta työkokeilusta, niin hän menettää työmarkkinatuen ja joutuu pelkälle toimeentulotuelle. Sitä puolestaan alennetaan 20 % rangaistuksena työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymisestä. Toistuvasta kieltäytymisestä alennus on 40 %.

Tutkivana journalistina Hannula voisi kertoa miten on mahdollista, että Forssan työvoimaviranomaiset eivät noudata lakia, vaan sallivat vapaan kieltäytymisen. Hannulan tekstistä päätellen toimintaan kohdistunut kritiikki on osunut todella arkaan paikkaan. Muuten ei voi selittää kansallishyveenä pidetyn ahkeruuden nostamista palkattoman työn puolustukseksi.

MTK innostui orjista

Maatiloilla on paljon tekemätöntä työtä. Vaikka lisäväelle on tarvetta, tilat eivät halua maksaa palkkaa. Forssassa on ryhdytty metsästämään orjia. Kaupungin orjapäällikkö kertoo, että virallisen liturgian mukaan kyse on kuntoutuksesta, jolla yritetään aktivoida pitkään työttömänä olleita. Tosiasiassa työttömät pakotetaan palkattomaan työhön.

Kynnys orjuuteen on laskettu mahdollisimman matalaksi. Sekä tehtävät että tekijöiden kunto vaihtelevat. Jotkut uupuvat neljässä viikkotunnissa, toiset kestävät palkatonta työtä jopa 30–40 tuntia viikossa.

– Orjatyökokeilussa selvitetään asiakkaan työkyky ja osaaminen. Jos hän suoriutuu hyvin, mietitään, voisiko yrittäjä ottaa hänet vakituiseksi orjaksi, päällikkö kertoo. Kuntouttavan työtoiminnan nimellä työtön voidaan määrätä palkattomaksi orjaksi jopa kahdeksi vuodeksi. Työkokeilu voi kestää vain 12 kuukautta, josta 6 kuukautta samalla työnantajalla on maksimi. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, koska orjaa voidaan kierrättää työnantajalta toiselle.

Orja saa ajalta työmarkkinatukea ja yhdeksän euron kulukorvauksen Kelalta, mutta ei palkkaa. Työkokeiluun osallistuminen on täysin vapaaehtoista, mutta kieltäytyjä menettää työmarkkinatukensa ja joutuu toimeentulotuelle, jota lisärangaistuksena alennetaan 20 %.

Forssassa 50 tilaa on ollut kiinnostunut ottamaan orjia. Vaikka ”työllistäminen” on vielä hyvin pientä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa MTK:ssa se herättää innostusta.

– On loistavaa, jos osapuolia saadaan lähestymään toisiaan työttömiä pakottamalla, MTK:n maaseutuyrittäjyysjohtaja sanoo.

Hän muistuttaa, että maanviljely on kausiluontoista. Kiireajoiksi tilat ovat palkanneet väkeä myös muista maista.

– Jos kotimaisia palkattomia orjia saadaan riittävästi, niin enää ei tarvitse maksaa ulkomaiselle työvoimalle eikä yleensä kenellekään.

Jos yrittäjä haluaa pitää orjan kokeilun jälkeen, niin se onnistuu helposti. Työttömälle laaditaan aktivointisuunnitelma, jossa kuntouttava työtominta määritellään ensisijaiseksi toimintamuodoksi. Tämän jälkeen hänet voidaan määrätä palkattomiin töihin kahdeksi vuodeksi.

Harvalla työttömällä on maatalouden osaamista, mutta se ei ole este.

– Tiloilla on monenlaisia töitä ja isännät ovat hanakoita neuvomaan tarvittaessa kovallakin kädellä, kunhan vain ei tarvitse maksaa palkkaa.

Jos ihmettelette ylläolevaa tekstiä, niin minä vain suomensin virallista liturgiaa, jota voitte lukea tästä Taloussanomien alkuperäisestä uutisesta. Olisin voinut kääntää koko tekstin, mutta itseänikin rupesi hirvittämään tämä nykymeno ja huumorintajuni alkaa loppua.

Palkaton pakkotyö on työttömän etu ja palkatonta työvoimaa haalitaan maatilojen sesonkitöihin, jotta ulkomaiselle työvoimalle tai yhtään kenellekään ei tarvitsisi enää maksaa palkkaa. On ihan turha puhua oikean palkkauksen mahdollisuudesta, koska kukaan ei palkkaa ketään niin kauan kun tarjolla on palkattomia renkejä ja piikoja.

Alkuperäisessä jutussa sekoitettiin lisäksi kuntouttava työtominta ja työkokeilu. Ei ole olemassa mitään kuntouttavaa työkokeilua, vaan on vain työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta. Sinänsä haastateltavan tai toimittajan ymmärtämättömyydellä ei ole merkitystä, koska periaate molemmissa on sama:

Kieltäytyjä menettää työmarkkinatukensa ja joutuu toimeentulotuelle, jota alennetaan 20 %. Toistuvasta kieltäytymisestä alennus on 40 %. Tätä sanotaan täydelliseksi vapaaehtoisuudeksi.

Havahtukaa ajoissa ja lukekaa näitä uutisia uusin silmin. Meneillään on täydellinen työmarkkinoiden murros, jolla palkallisesta työvoimasta ollaan pyrkimässä kokonaan eroon. Tätä sanotaan työllistämiseksi ja onhan se tietysti sitä. Työtä löytyy, mutta ei enää palkanmaksajaa.

 

 

 

Kasvavaa kysyntää

Kolme päivää sitten kerroin miten Forssassa iloittiin siitä, että maatilat rupesivat saamaan palkattomia renkejä.

Ilman muuta palkaton työvoima kelpaa kaikille palkallista paremmin ja saman on ymmärtänyt myös Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen. Hän on tehnyt lakialoitteen kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntouttavaa työtoimintaa voitaisiin hankkia myös osakeyhtiöiltä.

Nykyäänhän kunnan on mahdollista järjestää kuntouttavaa työtoimintaa itse tai hankkia sitä toiselta kunnalta tai kuntayhtymältä taikka rekisteröidyltä yhdistykseltä, rekisteröidyltä säätiöltä, valtion virastolta tai rekisteröidyltä uskonnolliselta yhdyskunnalta. Nyt mukaan pitäisi saada myös osakeyhtiöt.

Heinonen perustelee esitystään kuntalain muutoksella, joka velvoittaa kunnat yhtiöittämään kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan toimintansa. Esimerkiksi hän ottaa Päijät-Hämeessä toimivan Tuoterengas-kuntayhtymän, joka tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa Lahden kaupungille monivuotisella sopimuksella. Tuoterengas pitäisi uuden kuntalain kirjauksen mukaan muuttaa osakeyhtiöksi, mutta kuntouttavaa työtoimintaa ei voida järjestää osakeyhtiössä.

Tosiaan, muistellaanpa vähän maailmalle mölkkypelejä suoltavaa Tuoterengasta. Se käyttää palkatonta työvoimaa ja varmistaa näin, että sen kanssa ei pysty kukaan koko maailmassa kilpailemaan. Nyt Tuoterenkaan markkina-asema pitäisi vielä vahvistaa ihan lainsäädännöllä, jotta se edelleen voisi säilyttää asemansa tuottamalla kuntoutuspalveluja kunnille eli jatkamalla palkattoman työvoiman käyttöä.

Tämä lienee sitä kokoomuslogiikkaa raadollisimmillaan. Vaaditaan vapaata kilpailua, mutta kun itseä lähellä oleva yritys uhkaa menettää palkattomaan työvoimaan perustuvan kilpailuvalttinsa, niin lakia on muutettava.

Jos tämä lakialoite toteutuisi, niin se tarkoittaisi kuntouttavan työtoiminnan avaamista ihan kaikille osakeyhtiöille, ei pelkästään kuntien kokonaan omistamille. Se käy selvästi ilmi lakialoitteen sanamuodosta. Mikä tahansa osakeyhtiö voisi rakentaa toimintansa palkattoman työvoiman varaan.

Palkattoman työvoiman kysyntä kasvaa. Vielä toistaiseksi palkallisessa työssä olevia luulisi hirvittävän tämä orjamarkkinoiden jatkuva pyrkimys vahvistaa asemiaan. (Fb-kaverilleni Jani Fromille kiitos tämän lakialoitteen linkittämisestä.)